Meidän Talo

Mummonmökin katoamistemppu! Punaisesta tuvasta tuli laajennuksessa moderni puutalo, jossa on tuplasti neliöitä ja uusi julkisivu

Mummonmökin katoamistemppu! Punaisesta tuvasta tuli laajennuksessa moderni puutalo, jossa on tuplasti neliöitä ja uusi julkisivu
Muhoksella asuva Hanna Ahvensalmi etsi isompaa taloa, mutta sopivaa ei löytynyt. Ratkaisuksi keksittiin vanhan talon laajennus. Punaisesta hirsimökistä tuli muodonmuutoksessa moderni musta puutalo, jossa on tuplasti neliöitä aiempaan nähden.
Julkaistu: 17.5.2022

Kuusivuotias Konsta pyyhältää eteisestä olohuoneeseen ja kurkkaa työhuoneeseen.

– Äiti tuu kattomaan, millaisen Lego-suihkarin mää tein!

Hanna Ahvensalmi jättää etätyöt sikseen ja parivaljakko lähtee Konstan huoneeseen ihastelemaan uusimman rakennusprojektin valmistumista.

Ollaan Muhoksella, reilun 20 kilometrin päässä Oulusta ja Perämerestä. Hannan ja Konstan koti on vuonna 2002 rakennetussa ja vuonna 2018 laajennetussa lamellihirsitalossa Oulujoen rannalla. Hanna osti punaisen talon yhdessä silloisen miehensä kanssa vuonna 2012. Posiolla järven rannalla kasvanut Hanna halusi löytää Oulun ympäristöstä uuden kodin veden ääreltä.

– Oulun ympäristössä ei oikein ole järviä, joten katselimme pientä taloa joko meren tai joen rannalta.

Tältä keittiö näytti ennen remonttia.
Keittiö säilyi vanhalla paikallaan myllerryksessä. Takka oli alun perin punatiilinen, mutta Hanna slammasi sen valkoiseksi. Mökkitunnelmaa vähennettiin selkeilllä seinäpinnoilla. Kulku yläkertaan siirrettiin uudisosaan.

Muhokselle pariskunnan toi 56-neliöinen lamellihirsimökki, jossa oli tupakeittiö, pieni makuuhuone, kylpyhuone ja iso parvi. Talon edessä oli ilta-aurinkoon avautuva terassi, erillinen saunarakennus ja pikkuinen pihavarasto.

– Talon sijainti on hieno, aivan joen rannassa. Lisäksi lähellä on pieni kylä. Olimme kyllä aika pöljiä (hulluja), kun ostimme tämän, Hanna nauraa.

Pienen punaisen mökin neliöt tuntuivat loppuvan kesken, kun Konsta ilmoitti tulostaan.

– Aloimme etsiä isompaa taloa, mutta mitään sopivaa ei löytynyt. Olimme asettuneet tänne, emmekä oikeastaan halunneet muuttaa.

Yläkertaan auki oleva olohuone kasvoi remontissa kolmanneksen ja sieltä avautuu upea näkymä joelle. Seinällä on Hannan tekemä maalaus Konstasta.
Eteinen aukeaa suoraan olohuoneeseen. Lattia on betonia ja sen alla on lattia­lämmitys. Portaikko on Hannan suunnit­telema ja sen teki kaverin isä. Hirsi­seinän pääty muistuttaa vanhasta ulkoseinästä.

Pian Hannan mieleen hiipi ajatus mökin laajentamisesta. Tontilla oli käyttämätöntä rakennus­oikeutta. Pieni hirsimökki oli rakennettu aivan joen rantaan aiemmin palaneen mökin sijoille poikkeus­luvalla, ja kaavan mukaan olemassa olevaa rakennusta saisi laajentaa.

– Olin pitkään tykännyt Sunhouse-talojen minimalistisesta tyylistä, ja otin yhteyttä arkkitehti Kalle Oikariin saadakseni selville, mikä olisi mahdollista, Hanna kertoo.

Arkkitehdin kanssa keskustellessa Hannan näkemys selkeytyi.

– Moni seikka puolsi laajentamista purkamisen sijaan. Ensinnäkin puolet koko talon perustuksista oli jo olemassa.

Myös rakennuksen sijainti aivan joen töyräällä sekä toimivat vesiliittymät mökkiin ja saunaan tukivat ajatusta vanhan kunnostamisesta.

– Lisäksi saatoimme asua mökissä osan rakennusajasta.

Hannan makuuhuoneen kalustus on yksinkertainen ja selkeä. Rannan koivut antavat sopivasti näkösuojaa joelta liikkujilta.
”On ihanaa asua luonnon helmassa ja katsella omasta makuuhuoneesta ohi virtaavaa jokea.”

Arkkitehdin käsittelyssä vanha ristikko­ikkunainen “käkikello” teki katoamistempun ja tilalle tuli linjakas kokomusta puutalo. Uudisosan leveys ja korkeus ovat samat kuin vanhassa mökissä. Alkuperäiseen mökkiin jäisivät keittiö ja olohuone. Vanhasta makuuhuoneesta tehtäisiin työhuone. Sisäsauna purettaisiin turhana pois ja sen tilalle tulisi kodin­hoito­huone.

Laajennukseen saataisiin paikka uudelle eteiselle ja portaikolle yläkertaan. Vintin molempiin päätyihin tulisi kaksi huonetta ja keskelle osittain ala­kertaan auki oleva aula. Lisää makuuhuoneita tehtäsiiin uudisosan läpi menevän käytävän molemmin puolin.

Uusi erillinen sauna rakennettaisiin vanhan pihasaunan paikalle. Jo olemassa olevan vesiliittymän paikka määritteli uuden saunalaajennuksen sijainnin. Uudelle saunaosastolle olisi kulku katetun vilvoitteluterassin kautta.

Konstan huoneessa on ikkunoita kahteen suuntaan. Lattia on suopakuurattua mäntylautaa. Värikäs kattovalaisin ja seinällä oleva makrametyö ovat Hannan tekemät.
Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja niiden väliin jää aula. Laajennuksen yhteydessä tehtiin yläkertaan uudet portaat. Lasikaiteet läpäisevät olo­huoneesta tulevan valon yläaulaan.

Toukokuussa 2018 kaivinkone kaapaisi pintamaat entisen terassin edustalta, sorat kipattiin kaivantoon ja pian oltiin perustusten valussa. Samalla vanhan saunarakennuksen piippu purettiin ja se siirrettiin uudelle paikalle tien varteen.

Hanna ja Konsta seurasivat kotipihan myllerrystä aitiopaikalta mökistä.

Meillä ei vielä silloin ollut toista ulko-ovea nykyisestä työhuoneesta, vaan kuljimme työmaan läpi.

Muutto tilapäisasuntoon tuli eteen, kun vanhan mökin lattiat purettiin laattaan asti.

– Talon tavarat siirrettiin varastoon ja muutimme kesäksi joen toiselle puolelle vuokramökkiin.

Asukkaiden lähdettyä evakkoon laajennuksen ja vanhan mökin välinen päätyseinä sekä lähes koko joenpuoleinen sivuseinä purettiin. Alkuperäiset ikkunat vaihdettiin neljään lattiasta kattoon yltävään näköalaikkunaan. Hanna halusi jokinäkymiä myös saunan pesuhuoneeseen. Ratkaisuksi hän keksi pesuhuoneesta ulos johtavan oven vaihtamisen lasiseen.

Hannan työhuone on mökin entinen makuuhuone. Seinän takana oli alun perin mökin sisäsauna.
Saunan ja talon väliin jää suojainen oleskelu­paikka, jonka toisella seinustalla on lasiliukuovet. Hanna on kaapannut syliinsä Konstan oman kanan “Kana­tuisen”.
”Arvostan ekologisuutta ja minusta on hienoa, että vanha mökki ei mennyt hukkaan.”

Laajennukseen tehtiin rankarunko, joka eristettiin ekovillalla. Samaa eristettä puhallettiin myös lattian alle. Mökin vanha huopakatto jätettiin paikalleen ja koko rakennuksen katto pellitettiin. Väliseinät koolattiin ja levyttiin kipsilevyillä.

– Alun perin mökin seinät oli paneloitu, mutta nyt halusin selkeämmät seinäpinnat, Hanna kertoo.

Alakerran lattiamateriaaliksi Hanna valitsi käsittelemättömän mäntylaudan.

– En halunnut maalattua tai lakattua lattiaa, vaan valitsin lattian suojakäsittelyksi suopakuurauksen.

Ainoa poikkeus ovat pesutilat ja eteinen, joista ensimmäisen lattia on mikrosementtiä ja jälkimmäisen öljyttyä betonia. Alkujaan alakerrassa ollut lautalattia hyödynnettiin yläkerran uudessa osassa. Samalla yläkerran lattiat hiottiin puulle ja ne saivat pintaansa suopakuurauksen. Yläkerran aulan kaiteet Hanna vaihtoi lasisiin, jolloin ikkunattomaan tilaan saatiin epäsuoraa valoa alakerrasta.

Kattoikkuna jäi toteuttamatta budjettisyistä. Samasta syystä myös alkuperäinen keittiö säilytettiin, mutta sitä uudistettiin pienillä muutoksilla, kuten vaihtamalla välitilan materiaali vaneriksi.

Uusi saunaosasto on yksinkertaisen kaunis. Saunan ja katon puu­panelointien kaverina on kiveä imitoivaa laattaa ja mikrosementtiä. Hanna vaihtoi jo suunnitteluvaiheessa umpinaiset saunan ja pesuhuoneen ovet lasisiin.
Hanna on suunnitellut saunan lauteet itse. Ne tehtiin tilan nimen mukaisesti tervaok­saisesta kuusesta (28 × 145 mm). Seinässä on Kaita-paneelia (15 × 119 mm). Puu­kiukaan antamista lempeistä löylyistä voi katsella jokea leveän vaakaikkunan kautta.

Hanna vastasi itse sisätilojen suunnittelusta.

– Olen koulutukseltani teollinen muotoilija ja minulle oli luontevaa miettiä talon yksityiskohtia. Piirsin esimerkiksi saunan lauteista mitta­piirus­tukset.

Valmiin porraselementin sijaan Hannan keveä ja moderni portaikko rakennettiin paikalleen mänty­levystä ja -lankusta.

– Kirvesmies arvioi portaikon tekemisen mittojen mukaan maksavan monta tonnia. Piirsin ne itse ja materiaalit maksoivat lopulta 300 euroa, hän naurahtaa.

Portaikon nikkaroi Hannan kaverin isä yhden viikon­lopun aikana.

– Halusin talon ilmeestä mahdollisimman minimalistisen, siksi täällä ei ole esimerkiksi kynnyksiä tai listoja ikkunoiden ympärillä.

Oulujoen rannalla sijaitsevan talon alkuperäinen osa on rakennettu vuonna 2002.
Laajennusosa on rakennettu vuonna 2018. Talo on verhoiltu pysty­paneelilla, jonka koko on 30 × 170 millimetriä. Julkisivu on käsitelty rauta­sulfaatilla, ja se harmaantuu ajan kanssa. Ulko-oven oikealla puolella oleva pikkuikkuna oli jo alkuperäisessä mökissä. Ulko-ovesta vasemmalle kaikki on uutta. Katettu terassi yhdistää saunaosaston taloon.

Kun pieni perhe muutti uuteen taloonsa syksyllä, yläkerrassa jatkuivat vielä rakennustyöt.

– Näin jälkikäteen ajateltuna urakka oli valtava. Olen kiikkunut katon harjalla peltejä laittamassa ja hionut ja kitannut enemmän kuin tarpeeksi.

Hanna teki paljon työtä yhdessä ystäviensä, ex-puolison ja perheen kanssa.

– Tunnen taloni ja tiedän, miten sitä pitää huoltaa. Projekti oli mielenkiintoinen mutta uuvuttava.

Rakennusbudjetissa olisi voinut päästä halvemmallakin, mutta Hanna halusi panostaa suunnitteluun ja laatuun.

– Arvostan ekologisuutta ja minusta on hienoa, että vanha mökki ei mennyt hukkaan ja kaikki kierrätettiin, hän summaa.

Talon pohjapiirros ennen laajennusta.
Talon pohjapiirros laajennuksen jälkeen. Talossa on nyt 135 neliötä: avokeittiö, olohuone, 4 makuuhuonetta, 2 wc:tä, kodinhoitohuone, työhuone, katettu terassi, sauna ja pesuhuone.

Laajennuksen kustannukset

  • Talon laajennusosa (materiaalit ja suunnittelu) noin 70  000 euroa
  • Sauna ja terassi (materiaalit ja suunnittelu) 38 000 euroa
  • Muu työ (kirvesmiehet, valvonta, tms.) 30  000 euroa
  • Sähköt (työ ja materiaalit) 12 000 euroa
  • Perustukset 10  000 euroa
  • Maarakennus (työt, materiaalit ja salaojat) 7 000 euroa
  • LVI-työt 3 000 euroa

Yhteensä 170 000 euroa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
4 kommenttia