Parempia pörriäisuutisia! Pölyttäjien määrä ei näytä romahtaneen Suomessa toisin kuin monessa muussa maassa, kertoo tuore raportti

Parempia pörriäisuutisia! Pölyttäjien määrä ei näytä romahtaneen Suomessa toisin kuin monessa muussa maassa, kertoo tuore raportti
Viime vuosina Euroopasta ja muualta maailmalta on kuulunut huolestuttavia uutisia pölyttäjäkadosta. Suomen pölyttäjäkannoista on nyt saatu toivonpilkahduksia. Varauksettomasti ei kuitenkaan voi iloita. Tutkija Susu Rytteri kannustaa kotipuutarhureita vaalimaan monimuotoisuutta.
Julkaistu: 13.10.2022

Auta pörriäistä! Pelasta kimalainen! Pölyttäjien ahdinko on ollut yleinen uutisaihe viime vuosina, ja tilanne huolestuttaa myös monia suomalaisia.

Vaikka pölyttäjien kantojen vähenemisestä kansainvälisesti on ollut paljon puhetta, tutkimustietoa Suomen pölyttäjien määristä ei laajasti ole ollut. Nyt uutta tietoa kuitenkin on, kun Suomen ympäristökeskus julkaisi raportin noin 300 pölyttäjälajin esiintyvyyden muutoksista Suomessa.

Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä. Voidaanko nyt siis iloita hyviä uutisia, tutkija Susu Rytteri Suomen ympäristökeskuksesta?

– Kyllä voi, siihen verrattuna, millaista tietoa muualta Euroopasta, kuten Saksasta on saatu. Täällä ei vastaavaa kantojen heikkenemistä havaittu, Rytteri kertoo.

Suomen ympäristökeskuksen "Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa" -hankkeessa (PÖLYHYÖTY) muun muassa koottiin yhteen tietoa eri pölyttäjälajien esiintyvyyden muutoksista. Kuva: Suomen ympäristökeskus

Tietoa koottiin eri mesipistiäis-, kukkakärpäs- ja sarvijäärälajien esiintyvyyden muutoksista viimeisen sadan vuoden aikana. Päätelmä oli, että muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä. Valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana, ja harvinaistuneita sekä yleistyneitä lajeja oli suurinpiirtein yhtä paljon.

"Pohjoisista lajeista suurin osa on taantunut, samaten esimerkiksi niityille erikoistuneet lajit."

Aineistona käytettiin harrastajien ilmoittamia havaintoja ja museoaineistoja, kuten Luonnontieteellisen keskusmuseon laajoja hyönteiskokoelmia. Apuna tulkinnassa hyödynnettiin tilastomallinnusta.

Rytteri huomauttaa, että kyse ei siis ole systemaattisesta seurannasta, vaan suurpiirteisemmästä tiedosta. Esimerkiksi valtaosaa uhanalaisien lajien kannankehityksestä ei pystytty arvioimaan, sillä niistä on tehty liian vähän havaintoja. Hankkeen tuottama tieto on hyvä pohja, mutta Rytteri toivoo, että tutkimuksia voidaan jatkossa tehdä vielä syvemmällä tasolla. Nyt on esimerkiksi alkanut seurantoja, jotka tulevaisuudessa voivat tarjota systemaattista tietoa pölyttäjäkannoista.

Vaali monimuotoisuutta, kotipuutarhuri – teoillasi on merkitystä

Miksi tilanne sitten näyttää Suomessa valoisammalta kuin Keski-Euroopassa? Osin kyse on ilmastonmuutoksesta, valitettavasti.

– Kantojen vahvistumista havaittiin nimenomaan eteläisissä lajeissa. Suomeen myös leviää uusia lajeja eteläisemmästä Euroopasta. Pohjoisista lajeista sen sijaan suurin osa on taantunut, samaten kuin esimerkiksi niityille erikoistuneet lajit, Rytteri kertoo.

"Kannattaa suosia luonnollista kasvillisuutta, esimerkiksi keto- ja niittykukkia."

Tilanne ei siis ole pelkästään valoisa. Toisaalta Suomessa ympäristö on vielä Rytterin mukaan selvästi vaihtelevampaa kuin vaikkapa Saksassa.

– Maisema on pienipiirteisempää: meillä ei ole valtavia yhtenäisiä peltoja tai kaupunkialueita.

Rytteri haluaakin kannustaa myös kotipuutarhureita vaalimaan pihallaan monimuotoisuutta.

– Kannattaa suosia luonnollista kasvillisuutta, esimerkiksi keto- ja niittykukkia. Jokainen ehdottomasti pystyy vaikuttamaan pölyttäjien tilanteeseen omassa kotiympäristössään.

Kommentoi »