Kotivinkki

Perinteistä puuhastelua vai tasokkaita mukavuuksia? Näin eri tavoin suomalaiset mökkeilevät – kurkkaa kahden perheen omanlaisiin onneloihin!

Perinteistä puuhastelua vai tasokkaita mukavuuksia? Näin eri tavoin suomalaiset mökkeilevät – kurkkaa kahden perheen omanlaisiin onneloihin!
Koronakevät nosti mökkeilyn uuteen nousuun. Javanaisten sukumökillä perinteisen yksinkertainen elämä on yhä arvossaan. Mäkelät laittoivat kesäpaikkansa vuokralle ja haaveilevat siitä tulevaisuuden kakkoskotina.

Puusauna, ulkohuussi ja käsitiskit. Monelle kesämökki on edelleen yksinkertaisuuden tyyssija, jossa ei kaivata samoja mukavuuksia kuin kotona. Vapaa-ajan kodissa on tärkeää kiireetön yhdessäolo, mökin tunnelma ja pieni puuhastelu.

Juuri sellaista mökkeily on myös yrittäjäpariskunta Marika Javanaisen ja Terho Puustisen kesämökillä Maskun Askaisissa. Marika ja Terho sekä heidän lapsensa Kerttu, Siiri ja Aino jakavat sukumökin yhdessä Marikan vanhempien Ritva ja Topi Javanaisen kanssa.

1960-luvulla merenrantaan rakennettu 60 neliön mökki on suomalaisittain hyvin tyypillinen. Mökin lisäksi tontilta löytyy rantasauna ja pari vuotta sitten valmistunut vierasmaja. Täällä nautitaan tutuista mökkirutiineista: ensimmäisenä juodaan tulokahvit, aamuisin haistellaan säätä, päivällä tehdään ruokaa, lämmitetään sauna, uidaan ja ollaan vain.

– On osa mökin viehätystä, että kaikki on yksinkertaisempaa kuin kotona, Marika Javanainen sanoo.

Javanaisten sukumökillä kunnioitetaan perinteitä. Ensimmäiseksi Siiri ja Terho Puustinen sekä Marika, Ritva ja Topi Javanainen juovat tulokahvit. Mieluisa kahvittelupaikka tehtiin rantaan vanhan keinun paikalle.

Marikan isovanhemmat hankkivat kesäpaikan vuonna 1972. Se siirtyi Marikan ja hänen äitinsä omistukseen 2012, kun isoäidin voimat eivät enää riittäneet paikan kunnossapitoon.

Mökin omistus yhdessä omien vanhempien kanssa ei huolestuttanut, sillä paikka on kaikille tärkeä. Perheellä on lisäksi yhteinen purjevene, jonka jakavat myös Marikan kaksi veljeä.

– Erimielisyyksien välttämiseksi teimme äidin kanssa kirjalliset mökkisäännöt, joissa sovittiin jo ennalta, millaiset pelisäännöt täällä on ja miten toimitaan vaikkapa siinä tapauksessa, jos toiset haluavat luopua osuudestaan. Meillä on myös yhteinen mökkitili, josta maksamme yhteiset hankinnat, kuten kesäkukat ja riippumatot, Marika Javanainen kertoo.

Kerran vuodessa mökin omistajat kokoontuvat palaveriin, jossa mietitään, mitä tontille ja rakennuksille seuraavaksi tehdään.

On osa mökin viehätystä, että kaikki on yksinkertaisempaa kuin kotona.

Mökkeily jakaa ihmiset kahteen ryhmään: toiset haluavat touhuta siellä jatkuvasti, toiset keskittyä rentoutumiseen. Kotivinkki kysyi lukijoiden mökkeilymieltymyksistä touko–kesäkuussa, ja enemmistö vastaajista (43 %) oli sitä mieltä, että mökille tullaan rentoutumaan ja lomailemaan. Lähes yhtä moni (39 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että mökillä pitää olla jatkuvasti jotakin tekemistä. Kyselyyn vastasi 301 ihmistä Meilläkotona.fissä.

Jako näkyy myös Marika Javanaisen sukumökillä: kun vanhemman polven Ritva ja Topi Javanainen mieluiten puuhastelevat, Marikan perheelle mökki on ennen kaikkea paikka, jonne tullaan rentoutumaan: uimaan, saunomaan, lukemaan ja grillaamaan. Kotoa Piikkiöstä on mökille vain 45 minuutin ajomatka, joten sinne saatetaan piipahtaa joskus vain illaksi löylyihin.

– Kun olemme mökillä kaikki samaan aikaan, on vaikea itse vain istua ja lukea kirjaa, sillä Topi puuhaa koko ajan jotain. Silloin tulee helposti itsekin aloitettua jokin projekti, Terho Puustinen kertoo.

– Minä olen vähän samanlainen kuin isä, tykkään esimerkiksi maalaamisesta ja rakentamisesta, Marika Javanainen lisää.

Koko poppoo viettää mökillä harvoin aikaa yhdessä. Juhannus on poikkeus – silloin paikalla on myös 90-vuotias isoäiti, tyttöjen poikaystävät sekä Marikan veli perheineen. Mökin rutiineja rytmittävät myös vuodenajat: keväisin pidetään yhteiset kevättalkoot ja syksyllä päättäjäiskemut.

Siiri Puustiselle ja Marika Javanaiselle mökki on ennen kaikkea rentoutumispaikka. Marika Javanaisen lempipuuhaa on makoilla laiturilla isoäidin vanhoilla patjoilla ja lukea kirjaa. Siiri Puustinen kävi keväällä mökillä etäkoulua.
Mökkeilyssä parasta on oma rauha, kiireettömyys ja yhdessäolo.

Mökkijuhlista haaveilee nyt entistä useampi, sillä koronakevät nosti mökkeilyn uuteen nousuun.

Vuosia on ennustettu, että etenkin vanhat, peruskuntoiset kuivan maan mökit mätänevät metsiin, kun kukaan ei halua niitä. Nyt mökkikauppa käy niin kuumana, että kaupaksi käyvät ihan kaikenlaiset vapaa-ajan asunnot, ja halutuilla alueilla kysyntä jopa ylittää tarjonnan.

Kansainväliset matkustusrajoitteet ovat osaltaan kasvattaneet mökkikauppaa. Mökkeilystä ovatkin nyt innostuneet myös nuoret ja lapsiperheet, jotka ovat tavallisesti lentäneet kesälomillaan ulkomaille.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton KVKL:n mukaan koko maassa mökkejä myytiin tammi-huhtikuussa noin 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan verrattuna. Mökkihuuma näkyy myös Maanmittauslaitoksen tilastoissa. Mökkikauppojen määrä nousi 33 prosenttia viime vuoden tammi-huhtikuusta tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Poikkeuksellinen kevät ei yksin selitä mökkeilyn suosion kasvua, sillä mökkikauppa kävi kuumana jo viime vuonna: myytyjen kesäpaikkojen määrä saavutti vuosisadan huippunsa. Viime vuonna Suomessa tehtiin 3 700 mökkikauppaa.

Topi Javanaisen haaveena on ollut vuosia saada mökille televisio. Ritva haluaisi laittaa päämökin ikkunoihin verhot. Tytär Marika puolisoineen rakennutti tontille vierasmökin, jossa yöpyvät niin vieraat kuin lapset poikaystävineen. ”Äidillä ja isällä ei ole sille käyttöä, joten maksoimme sen itse”, Marika sanoo.

Suomalaiset ovat armotonta mökkikansaa. Kesämökkejä ja vapaa-ajanasuntoja on kaikkiaan yli puoli miljoonaa ja säännöllisesti mökkeileviä kansalaisia 2,4 miljoonaa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna 2017 eniten aikaa mökillä viettivät 10–24-vuotiaat sekä 55–64-vuotiaat.

– Poikkeusolot ovat lisänneet muidenkin ikäryhmien kiinnostusta mökkeilyyn, sanoo tietopalvelusuunnittelija Miia Huomo Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksiköstä.

Suomalaista mökkeilyä tutkinut erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen Ympäristökeskuksesta on pannut merkille, että mökkeilyssä viehättävät edelleen samat asiat kuin vuosikymmeniä sitten: pako arjesta ja pääsy luonnon rauhaan.

Tämä käy ilmi myös Kotivinkin kyselystä. Mökki myös yhdistää sukupolvia yhteisenä ajanviettopaikkana.

Kati Pitkäsen mukaan ostajan tärkeimmät kriteerit mökille ovat sijainti, sähkö, veden läheisyys ja oma ranta.

– Yhä suositumpaa on myös mökkeily lähellä matkailukeskuksia, jossa päästään laskettelemaan ja golfaamaan, Pitkänen sanoo.

Myös ihmisten vaatimustaso on noussut. Siksi kulkuyhteyksien täytyy olla hyvät, nettiyhteyksien pitää toimia ja varustelutason on muutenkin oltava riittävä. Nämä asiat ovat tärkeitä etenkin vanhemmalle sukupolvelle, joka viettää mökillä edelleen eniten aikaa.

– Pitkään on puhuttu, ettei mökkeily kiinnosta nuoria, mutta kyllä se kiinnostaa. Monella ei vain ole vielä omaa mökkiä eikä välttämättä haluta olla sukulaisten nurkissa. Nuoret sukupolvet ovat tottuneita matkustamaan, mutta moni miettii esimerkiksi ilmastoasioita. Jää nähtäväksi, miten valmiita nuoret ovat luopumaan muista vapaa-ajan muodoista mökkeilyn hyväksi, Kati Pitkänen sanoo.

Voisiko mökillä viettää yhä pidempiä aikoja? Tätä moni ehti pohtia poikkeustilan aikana. Entistä parempi mökkien varustelutaso tukee ajatusta, sillä vaatimattomat, sähköttömät mökit alkavat olla harvinaisia. Kati Pitkäsen mukaan tämä liittyy yleiseen tulotason nousuun.

– Osa viettää mökillä aikaa ympäri vuoden eikä vain ydinkesälomaansa. Mitä pidempään mökillä vietetään aikaa, sitä enemmän sinne kaivataan mukavuuksia, Pitkänen sanoo.

Mukavuuksien lisäksi yhteiskäyttömökit kiinnostavat aiempaa enemmän, sillä yhä useampi on omistamisen sijaan kiinnostunut mökin vuokraamisesta tai jakamisesta. Kati Pitkäsen mukaan harva sen sijaan on vielä valmis vuokraamaan omaa mökkiään.

– Se on harmi, sillä paljon on vajaalla käytöllä olevia mökkejä, joille olisi tulijoita. Omaan lempipaikkaan ei kuitenkaan haluta päästää muita, ja monia mietityttää, onko siitä enemmän vaivaa kuin hyötyä. Tämä saattaa muuttua, kun jakamistalouden käytännöt lisääntyvät, Pitkänen sanoo.

Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä päätyivät ostamaan kesämökin sijoituskohteeksi. ”Olemme miettineet myös kodin ja auton vuokraamista. Kotia emme kuitenkaan halua vuokrata, sillä se on meille tehty eikä sitä ei ole remontoitu vuokrausta ajatellen”, Anna Ritakallio-Mäkelä kertoo. Vuokraajat arvostavat luontoa, arkkitehtuuria sekä saavutettavuutta – ja sisävessaa sekä terassin ulkoallasta.
Villa Nagu on ympärivuotisessa käytössä, mutta Anna, Tuomas ja Aida ovat mökillä enemmän syksyllä ja talvella. Vuokralaisia riittää ympäri vuoden. Aluksi pari hoiti mökin siivouksen itse, mutta nyt se on ulkoistettu paikalliselle toimijalle. ”Huvilalle ei ollut kiva tulla, kun ensimmäiseksi piti alkaa siivota muiden jälkiä”, Anna Ritakallio-Mäkelä kertoo.
Tyypillinen mökinostaja on 40–44-vuotias. Alle kolmikymppisten ostajien osuus näyttää kasvaneen.

Jotkut näkevät lempipaikkansa sijoituskohteena. Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä ostivat pari vuotta sitten ystävänsä kanssa 1970-luvun huvilan Nauvosta, Turun saaristosta. Villa Nagu hankittiin ensisijaisesti sijoitukseksi eli vuokrakohteeksi. Pariskunnalla oli kuitenkin alusta asti ajatus, että he saattaisivat haluta ostaa paikan kokonaan itselleen ja viettää siellä aikaa tyttärensä Aidan ja ystävien kanssa. Niin kävikin, vaikka vuokraustoiminta menee edelleen oman lomailun edelle.

– Tämä oli meille toimiva ratkaisu. Viihdymme kaupungissa ja ihmisten keskellä. Anna vietti lapsena aikaa isovanhempiensa mökillä, ja olemme yhdessä vierailleet ystävien mökeillä, mutta emme tienneet, miten mökki-ihmisiä olemme, Tuomas Mäkelä kertoo.

Pariskunta työskentelee asumisen parissa, ja heillä on pitkä asuntosijoittamistausta. He eivät etsineet itselleen aktiivisesti mökkiä, vaan tarkoitus oli pitää silmät auki kiinnostavien sijoituskohteiden varalta.

– Suomalaisissa istuu tiukasti omistamisen halu etenkin mitä tulee mökkeihin. Me haluamme saada omaisuutemme tuottamaan ja näimme, että tämä paikka sopisi siihen tarkoitukseen.

Jotta huvila saatiin tuottamaan kunnolla, se piti remontoida tämän päivän vaatimusten mukaiseksi ja sisustaa laadukkailla materiaaleilla ja designtuotteilla. Moni on ihmetellyt, miten pariskunta pystyy vuokraamaan hulppeaa huvilaansa ventovieraille ihmisille. Annalle ja Tuomakselle se ei ole ollut vaikeaa, sillä heistä olisi hölmöä pitää paikkaa tyhjillään. Riittävän korkea vuokra karsii ei-toivotut vieraat, ja Airbnb:ssä on mahdollisuus tutustua vuokralaisiin etukäteen.

– Olemme satsanneet tähän paikkaan paljon, joten aluksi jännitti, miten vuokraus sujuu. Mutta kiinnostus on ollut alusta lähtien suurta, eikä mitään ongelmia ole ollut. Ystävät ovat varoitelleet, että vuokraus loppuu, kun ensimmäinen huono asiakas osuu kohdalle, Anna Ritakallio-Mäkelä sanoo.

Mökkivuokrauksessa kulut juoksevat koko vuoden, mutta tuloja tulee usein vain muutamalta kuukaudelta. Lisäksi pitää keksiä ratkaisu hallinnointiin – vuokralainenhan vaihtuu tiuhaan ja paikan päällä pitää myös käydä usein.

Aiemmin suurin osa Annan ja Tuomaksen asiakkaista on ollut ulkomaalaisia. Tänä kesänä majoittujat ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia, jotka haluavat nauttia lomasta saaristossa. Kysyntää on poikkeusoloista huolimatta ollut niin paljon, että pariskunta päätti luopua heinäkuun toisesta omasta mökkiviikostaan.

Tuotolla pariskunta kustantaa sekä huvilasta aiheutuvat kulut että mukavamman elämän.

– Oman mökin vuokraus voi olla monelle vieras ajatus, mutta haluamme herätellä ajattelemaan, mitä vuokrauksella voisi saavuttaa. Meille se on mahdollistanut matkustelun ja Turun-kodin lisäksi asunnon Helsingistä, Tuomas Mäkelä kertoo.

Tällä hetkellä huvila on perheen sijoituskohde ja rentoutumispaikka, jossa on mahdollista tehdä myös etätöitä.

– Joskus tulevaisuudessa tämä voisi olla myös kakkoskotimme.

Julkaistu: 23.7.2020
Kommentoi »