
Näyttävät piiskut ovat suosittuja puutarhakasveja Suomessa. Vaikka omalla pihallasi sellaisia ei kasvaisi, kenties tiedät komeat, kirkkaankeltaisina pitkälle syksyyn kukkivat perennat? Luonnonvarainen piiskukin meiltä löytyy: jalostettuja kavereitaan pienempi kultapiisku viihtyy koko maassa esimerkiksi niityillä ja tienpientareilla.
Elokuussa 2023 kolme piiskulajia lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon: kanadanpiisku (Solidago canadensis), korkeapiisku (Solidago altissima) ja isopiisku (Solidago gigantea). Näistä kanadanpiisku on suomalaispuutarhoissa yleinen.
Käytännössä siis piiskukolmikkoa ei enää saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa, pitää hallussa tai päästää ympäristöön. Asia koskee puutarhamyymälöiden ja taimistojen lisäksi tavallista kotitarhuria: jos omalta pihalta löytyy pahispiisku, se pitää hävittää.
Kotipuutarhurit hämmästyivät
Moni kotipuutarhuri on ollut päätöksen jälkeen hämillään. Viherpihan toimituspäällikön, hortonomi Liisa Häklin mukaan pulmana on, että haitallisia piiskuja on miltei mahdoton erottaa monista tarhapiiskuista, joita saa yhä kasvattaa puutarhassa perennoina. Lajien erottaminen on vaikeaa ammattilaisillekin – saatikka puutarhaharrastajalle. Luonnonkasvi kultapiiskusta haitallinen kolmikko on onneksi jonkin verran helpompi erottaa.
– Apua, mikä piisku pihallani kasvaa, moni miettii nyt. Taimen on voinut joskus saada lahjaksi tai kasvi on voinut olla pihalla jo silloin, kun taloon on muuttanut, Häkli kuvaa.
Moni voi myös miettiä, miksi tutut piiskut yhtäkkiä ovat pahiksia. Niitähän kasvatti jo isoäitikin!
Kanadanpiiskun, isopiiskun ja korkeapiiskun lisääminen haitallisten vieraslajien joukkoon perustuu tutkittuun tietoon lajien leviämisestä: kolmikon on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. Haitalliset piiskut leviävät aggressiivisesti niin siementämällä kuin sitkeän juurakkonsa avulla. Yksittäinen kasvi voi tuottaa jopa 10 000 siementä, jotka leviävät tuulten mukana pitkälle.
Karkulaiset viihtyvät monenlaisissa paikoissa, kuten niityillä ja tienpientareilla. Siellä ne valtaavat alaa herkemmiltä kotoperäisiltä lajeilta. Keltaiset piiskut ovat pölyttäjille niin mieluisia, että pörriäiset vierailevat entistä vähemmän muissa kasveissa.
– Lisäksi haitallisilla piiskuilla on todettu olevan allelopaattisia vaikutuksia. Ne siis erittävät kemiallisia yhdisteitä, jotka häiritsevät muiden lajien kasvua ja itämistä, kertoo tutkija Miia Jauni Luonnonvarakeskuksesta.
Mitä pitää tehdä, jos omien piiskujen lajia ei tiedä?
Monet perennoina kasvatettavista, yhä sallituista tarhapiiskuista on jalostettu haitalliseksi todetusta kanadanpiiskusta.
– Ymmärrän täysin, että asia voi hämmentää. Haitallisia piiskuja on vaikea erottaa toisistaan ja sallituista tarhapiiskuista, tutkija Miia Jauni sanoo.
Ensimmäinen ja tärkein asia on Jaunin mukaan selvittää, onko oman pihan piisku mikä tahansa vierasperäinen piisku – eli sallittu tarhapiisku tai haitalliseksi todettu kanadanpiisku, isopiisku tai korkeapiisku – vai sittenkin alkuperäinen kultapiisku, jonka saa antaa rauhassa kasvaa.
Kultapiisku on onneksi suhteellisen helppo erottaa vierasperäisistä piiskuista. Piiskujen tuntomerkit kuvineen löydät alempaa jutusta.
Olennaista on Jaunin mukaan estää vierasperäisten piiskujen leviäminen oman pihan ulkopuolelle. Siinä mielessä ei haittaa, vaikka ei tietäisi, onko oma piisku sallittu tarhapiisku vai haitalliseksi vieraslajiksi määritelty piisku.
– Riippumatta siitä, onko kasvi luokiteltu haitalliseksi vai ei, sitä ei saisi päästää ympäristöön. Tämä koskee kaikkia vierasperäisiä kasveja, ei pelkkiä piiskuja. Jos et tiedä, kasvaako pihallasi haitalliseksi määritelty piisku vai sallittu tarhapiisku, voit joka tapauksessa estää sen leviämisen leikkaamalla kukat maljakkoon ennen siementen kypsymistä.
Jos tiedät, että kyseessä on kielletty piisku, varminta on kaivaa kasvi juurakoineen ylös. Tarkemmat hävityskeinot löydät jutusta alempaa.
Jos vierasperäisiä piiskuja huomaa luonnossa tai vaikka tien varressa, havainnosta voi ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolla. Ilman maanomistajan lupaa kasveja ei saa juurakoineen poistaa, mutta kukinnot saa kerätä. Näin voi hidastaa haitallisten kasvien leviämistä.
Eri piiskujen tuntomerkkejä:
Näin hävität pahispiiskut – Liisa Häkli taisteli kanadanpiiskua vastaan omalla pihallaan
Viherpihan Liisa Häklin pihalla kasvoi ryhmä kanadanpiiskuja parisenkymmentä vuotta sitten.
– Vaikka paikka männyn alla oli vaativa, piiskut rupesivat leviämään silmissä. Siksi totesin, että ne on hyvä poistaa.
Meni kolmisen vuotta, kunnes maasta ei enää ilmestynyt piiskun alkuja, Häkli muistelee.
Vieraslajit.fi-sivuston mukaan tehokas keino torjua vierasperäisiä piiskuja on niittää kasvustot ensin alku- ja sitten loppukesällä, eli ennen kuin siemenet ehtivät kypsyä. Näin kasvustot näivettyvät pikku hiljaa. Niiton jälkeen paikalle voi kylvää kotimaisista lajeista koostuvan siemenseoksen.
Haitalliset piiskut voi myös kaivaa ylös juurineen ja huolehtia, ettei maahan jää juurten paloja. Tämän jälkeen kasvupaikkaa on pidettävä silmällä useampi vuosi ja tarvittaessa kitkettävä uudet taimet pois.
Kasvijätteen hävittämisessä pitää olla huolellinen. Pieniä määriä haitallisten vieraslajien kasvijätettä, joka sisältää siemeniä tai juurenpaloja, voi laittaa polttokelpoiseen sekajätteeseen kaksinkertaiseen muovisäkkiin pakattuna. Varmista kuitenkin paikalliset ohjeet. Lue lisää haitallisten vieraslajien hävittämisestä Vieraslajit.fi-sivustolta.
Kuusi uutta kasvia haitallisten vieraslajien luetteloon
- Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon lisättiin elokuussa 2023 seitsemän uutta vieraslajia: kuusi kasvia ja yksi eläinlaji.
- Kasveista luetteloon lisättiin kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Eläinlajeista lisättiin mustapääetana.
- Kansallisessa vieraslajiluettelossa on yhteensä 23 lajia sekä kahdeksan lajiryhmää ja yksi lajiristeymä. Kansallisen luettelon lisäksi on EU:n vieraslajiluettelo, jossa on 88 lajia.
- Tuttuja haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, jättiputki, japanintatar sekä espanjansiruetana. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja niiden torjunnalla suojellaan alkuperäistä eliöstöä.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää Vieraslajit.fi-sivustoa ja Valtioneuvoston tiedotetta. Lisää piiskujen tuntomerkkejä löydät tunnistuskaaviosta.
Jutun pääkuvan kuvaajatiedot: Taustakuva: Terhi Ryttäri, SYKE (CC-BY-NC-4.0), ympyräkuva vasemmalla: Boyce Tankersley, Chicago Botanic Garden (CC-BY-NC-SA-3.0), keskimmäinen ja oikeanpuoleinen ympyräkuva: Jouko Rikkinen (CC-BY-NC-4.0).