Hermanni on varmasti hilpein sauna, joka mökkimaisemassa on kuunaan nähty. Saunan pääsuunnittelija Elsa on kymmenvuotias ja täynnä mielikuvitusta. Koska suunnittelijalla riitti ideoita yllin kyllin, joutui rakentajaporras eli isä Marko Rajakorpi pohtimaan peräkärrysaunan rakennetta perin pohjin.
Suunnitelman lähtökohtana oli pyöreä katto ja pyöreät ikkunat. Marko oli ennen Hermannia rakentanut tynnyrisaunan pyörien päälle, ja suunnittelija haki samaa tyyliä piirustuksillaan. Vaikka pyöreitä ikkunoita ei pystytty käytännön syistä toteuttamaan, suunnittelija Elsa on lopputulokseen varsin tyytyväinen.
– Saunoja on takana monta. Perinteeksi on muodostunut rakentaa jokaisena vuonna uusi sauna. Sillä reissataan kesällä järjestettäville Kalajärven sauna-ajoille, Marko kertoo.
Siirrettävien saunojen kokoontumisajoihin Teuvalle saapuu joka vuosi 50 erilaista peräkärrysaunaa.
Hermannin rakentaminen alkoi toukokuun puolivälissä. Materiaaliksi Marko hankki runkotavaraa, vanerilevyjä, painekyllästettyä lautaa ja vanhat lattialankut lauteiksi. Nuoren suunnittelijan haluaman pyöreän katon isä halkaisi vanhasta maataloussäiliöstä. Ikkunat syntyivät vanhan sohvapöydän lasikannesta.
– Olisihan katon voinut tehdä puustakin, mutta aikataulun vuoksi säiliö muokkautui tehtävään. Ajatus tuli omassa pihassa lojuneesta säiliöstä, joka oli liian pieni tähän tarkoitukseen. Onneksi naapurikunnasta löytyi sopiva, Marko kertoo.
Markon käsissä on syntynyt jo neljä renkaiden päälle rakennettua saunaa. Vanhoista talon hirsistä Marko rakensi Palikkasaunan, tuppeen sahatusta haavasta Siilisaunan ja Tynnyrisaunan.
Hermanni sai nimensä katon noustessa rungon päälle. Rakennelma alkoi näyttää Pikku Kakkosesta tutun Pelle Hermannin Äityliinin sirkusvaunulta.
– Saunahullua väkeähän me olemme. Mökillä meitä on usein neljä sukupolvea yhtä aikaa ja kaikki yhtä hulluja – siis saunahulluja, Marko kertoo ja nauraa päälle.
Kuorasjärven rannalla on kaksi mökkirakennusta. Toisen rakensi Markon isä vuonna 1977 ja toisen Marko vuonna 2009. Puulämmitteinen sisäsaunakin mökissä on. Hermanni toimii apusaunana, sillä sellaista tarvitaan. Talvella Hermanni huilailee perheen Peräseinäjoen-kodin pihalla, mutta lepoajallakin se on tiiviissä käytössä.
– Mökillä saunotaan useita tunteja. Kissa ja koirakin löylyttelevät ja hiipivät vaivihkaa lauteille ihan muina koirina ja kissoina, rakentaja kertoo.
Elsa heittelee tyylipuhtaasti kärrynpyöriä Hermannin edessä olevalla nurmialueella. Hän kertoo samalla, kuinka suunnitteli saunan kattoon sapluunalla ja kullanvärisellä spraymaalilla toteutetut tähdet. Ne kruunaavat kokonaisuuden. Löylykisassakin suunnittelija pärjää. Vanhemmat epäilevät saunahulluuden olevan Markon suvun karjalaista verenperintöä.
– Kiulullisen voin hyvin heittää kiukaalle.
Välillä käyn uimassa ja heitän toisen kiulullisen perään, suunnittelija kertoo ja nostaa jalat kohti taivasta.
Viimeisenä lauteille istuvat Marko ja ystävä Raine Färm sekä tietenkin molempien pariskuntien koirat. Jonkun mielestä tämä voisi näyttää sirkukselle, eikä se siitä kovin kaukana Hermannista johtuen olekaan. Jäähyllä poiketaan Hermannin rappusilla, kunnes palataan jälleen löylyihin. Vähintään viisi toistoa ja pulahdus järveen. Rannan nuotiolla on jo tulet miesväkeä varten valmiina, sillä makkara on paras saunaeväs.
– Ei ole tarvinnut Markon saunanrakennusta toppuutella. Projektit ovat yhteisiä. Eihän siitä mitään tulisi, jos ei mies saisi saunaa tai viittä rakentaa, Kirsi-vaimo kuittaa ja lisää puita nuotiotulille.
