Neljän lapsen äiti Linda: ”Tänä vuonna olemme ostaneet uutena yhden vaatteen”
kaikki kotiin kirppikseltä
Neljän lapsen äiti Linda: ”Tänä vuonna olemme ostaneet uutena yhden vaatteen”
Linda Hoffman Kajaste ostaa lähes kaiken käytettynä – oli kyse sitten polkupyöristä, vaatteista tai puutarhakalusteista. Nelilapsisessa espoolaisperheessä arjen ekologiset valinnat myös helpottavat ilmastoahdistusta.
Julkaistu 15.9.2023
Kotivinkki

Hankin lähes kaikki tavarat ja vaatteet itselleni ja neljälle lapselleni käytettynä tietyiltä itsepalvelukirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Netti­kirppareita en juuri käytä, koska haluan nähdä vaatteet ja tavarat omin silmin. Yritän myös välttää kotiinkuljetus- ja postituspalveluita niiden ympäristövaikutuksen vuoksi.

Käytettyjen vaatteiden ostaminen ei tarkoita, että tyylistä pitäisi tinkiä. Kirppareilla on paljon hauskempia ja kiinnostavampia kokonaisuuksia kuin ketjuliikkeissä. Myös lapseni ajattelevat näin, vaikka ovatkin kiinnostuneita myös ketjuliikkeiden vaatteista. Niitä he voivat toivoa vaikka sukulaisilta synttärilahjaksi.

Ennen ostin kivoja vaatteita varastoon, mutta enää en jaksa. Meillä on muutenkin vähän säilytystilaa. Sen sijaan käyn kirppareilla aika usein, ehkä kerran viikossa. Nautin siitä. En pidä puutelistaa siitä, mitä tarvitsemme, mutta pääni sisällä sellainen on. Yritän aina ostaa vain tarpeeseen.

Arjessaan Linda haluaisi vähentää auton käyttöä. ”Ostin hiljattain parem­man polkupyörän, josko se kannustaisi pyöräi­lemään enemmän. Edellisen olin ostanut 17-vuotiaana, uuden hankin kierrätettynä.”

Suosin kirppareita jo yläaste- tai lukio­ikäisenä. Silloin en vielä potenut ilmastoahdistusta, joka nykyään on tapetilla. Ahdistus kuitenkin helpottuu, kun yrittää tehdä ekologisia valintoja arjessa. Niitä haluan opettaa myös lapsilleni.

Heille käytettynä ostaminen on ensisijainen tapa hankkia asioita. Kun esimerkiksi kuopuksemme hiljattain täytti kaksi vuotta, osti 14-vuotias teinimme hänelle lahjaksi käytettyjä palapelejä. Lasten synttärikutsuihin kirjoitan yleensä, että meille saa myös tuoda kierrätyslahjoja, ja tällaisia olen pyytänyt myös sukulaisilta.

Vaatteita pyrin myös korjaamaan, kun ne menevät rikki. Esimerkiksi taannoin lapselleni tärkeä, koulun logolla varustettu huppari meni ihan riekaleiksi, ja vein sen korjausompelimoon. Näin hän sai suosikkivaatteensa takaisin käyttöön.

Lindan mukaan oma­leimaista tyyliä on jopa helpompaa toteuttaa, kun vaatteet ostaa käytettyinä. ”Lapsenikin ­kokevat näin, vaikka­ ­tietysti ketjuliikkeetkin kiinnostavat heitä.”

Tänä vuonna koko perheemme osallistuu viiden vaatteen vuosi -somehaasteeseen, jossa koko vuoden aikana ostetaan korkeintaan viisi uutta vaatetta. Itselleni ja kuopuksellemme olen kiristänyt sääntöjä niin, että se koskee myös käytettyinä ostettuja vaatteita.

Tämä ei ole ollut vaikeaa. Toukokuun loppuun mennessä olimme koko perhe yhteen laskettuna ostaneet yhden uuden vaatteen: teini tarvitsi valkoiset pyöräilysortsit tanssinäytökseen. Juuri tällaisia oli vaikea löytää käytettyinä.

Linda Hoffman Kajaste on ostanut vaatteita käytettyinä yläkoulu­ikäisestä saakka. ”Kun esikoisemme syntyi 14 vuotta sitten, otin äitiysavustuksen rahana ja ostin sillä käytettyjä tarvikkeita. Silloin erityisesti vanhemman sukupolven oli vaikea ymmärtää tätä.”

Ekologisuus näkyy meillä kaikissa hankinnoissa. Emme osta juuri mitään uutena, oli se sitten fillari, vaate, puutarhakaluste tai kamera. Ruokakaupasta ostamme mahdollisuuksien mukaan hävikkiruokaa. Talouspaperia tai ympäristölle haitallisia torjunta-aineita emme käytä, ja fleecevaatteetkin ovat meillä mikromuovien vuoksi kiellossa.

Ruoassa haluaisin vielä panostaa luomutuotteisiin ja kasvisruokaan. Syömme kasvisruokaa ehkä kahdesti viikossa, mutta kokonaan vegaanisia aterioita emme juuri tee. Se vaatisi osaamista, aikaa ja inspiraatiota. Toisaalta luomutuotteissa hinta tulee isolla perheellä vastaan. Kesällä tämä on helpompaa, kun kasvikset ja hedelmät ovat edullisempia.”

Tämä voisi sujua paremmin

”Autosta luopuminen olisi meille vaikeaa. Lapsemme eivät vielä pysty kulkemaan harrastuksiinsa itse. Kauppaan meillä on kolme kilometriä, ja mieheni kyllä tekee kauppareissuja pyörällä, mutta minusta se tuntuu vaivalloiselta. Lisäksi minusta tuntuu, etten mitenkään ehtisi hoitaa kaikkea ilman autoa.”

1 kommentti