1. Järjestystä täytyy opettaa
Lapsi oppii pitämään huolta tavaroistaan, kun se opetetaan hänelle. Mitä pienempi, sitä enemmän toistoja tarvitaan.
KonMari-menetelmän kehittänyt Marie Kondo kehottaa menestyskirjassaan miettimään omaa lapsuutta. Kaikkia meitä on toruttu huoneen epäsiisteydestä, mutta kuinka moni on saanut opetusta järjestämiseen?
Hämeenlinnan perheneuvolan johtavan psykologin Sirpa Seppäsen mukaan aikuisen esimerkki on paras opettaja.
– Kiitä yhdenkin lelun paikoilleen panemisesta. Siivoamisesta voi tehdä leikin: barbit menevät laatikkoonsa nukkumaan ja autot parkkiin. Entä ehtiikö lapsi kerätä palikat nopeammin kuin aikuinen pehmolelut?
Ihanne on, että leikin loppuessa tavarat kootaan paikoilleen ja siitä varoitetaan hyvissä ajoin. Tämä osoittaa samalla, että asioilla on alku, keskikohta ja loppu. Mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän häneltä voi vaatia kotitöihin osallistumista.
KonMari-oppaan mukaan järjestyksenpito helpottuu, kun lapsen tavaroita ei säilytetä ympäri asuntoa. Vaikka kirjoja luettaisiin myös olohuoneessa, niiden paikka on silti lastenhuoneessa. Selkeä, yksi säilytyskaluste helpottaa lasta.
2. Yhdessä kirpputorille
Kaikkea ei tarvitse omistaa. Tehkää lelukaapista paikka vain niille tavaroille, joita lapsi oikeasti tarvitsee. Kaaos johtuu yleensä siitä, että tavaraa on liikaa.
– Vien vintille leluja, joista lapsi on kasvanut ulos. Jos hän ei kysele niiden perään puoleen vuoteen, tavarat menevät kiertoon, sanoo Leppoisa opas siivoukseen -oppaan kirjoittanut Saara Henriksson.
Vaivihkaa karsiminen toimii pienillä lapsilla, mutta isompi kannattaa ottaa mukaan lajitteluun. Kun kasassa on komea läjä, menkää yhdessä kirpputorille myymään. Tavaroista saatava taskuraha motivoi kummasti.
3. Lapsuusmuistot talteen
Kaikesta ei pidä luopua. Vauvan tossut ovat ihanat vuosienkin päästä. Henriksson kehottaa miettimään omia säilytystiloja. Muistoja pannaan talteen tasan sen verran, kuin kaapit antavat myöten. Neuvolakortit ja ensivaatteet mahtuvat pieneen laatikkoon.
– Jos et lyö taaperokärryihin varvastasi aina vaatehuoneeseen mennessä, säilytä ne ihmeessä. Mutta jos ne vievät liikaa tilaa, vaiva on iloa suurempi, Henriksson kiteyttää.
Jokaisen piirustuksen ja onnittelukortin säilyttäminen on turhaa. Valikoi parhaat ja säilö ne muovitaskuihin. Talleta papukaija-piirustuskaudelta aina yksi papukaija.
4. Aikuisilta pääsy kielletty
Ihminen on onnellinen, kun hänellä on oma soppensa. Sen ei tarvitse olla oma huone, pienikin nurkkaus riittää. Se kannustaa pitämään tavarat järjestyksessä.
Teinille oma huone on turvapaikka, ja sellaisena se kannattaa pitääkin. Murrosikäisen huone voi olla yhtä kaoottinen kuin hänen myllertävä päänsä. Vaikka omat sormet syyhyäisivät siivoamaan, anna nuoren pitää epäjärjestyksensä. Ovi kiinni, jos et kestä katsoa!
– Lapsen jälkiä ei pidä korjata. Hän kantaa huoneesta vastuun, ja hänellä on myös oikeus säilyttää salaisuutensa, Seppänen sanoo.
Sikolätiksi ei huonetta voi silti päästää. Seppäsestä on hyvä, jos nuori voi vaikuttaa siivoamisen aikatauluun. Sopikaa yhdessä siivouspäivästä, tai ilmoita hyvissä ajoin etukäteen, milloin huoneen on oltava siisti.
Miten tässä läävässä voi edes läksyjä tehdä, aikuinen ajattelee. Sotkuinen huone ei silti tarkoita automaattisesti huonoa koulumenestystä. Joku tarvitsee häiriöttömän paikan läksyjen tekoon. Toinen taas tekee ne keittiön pöydän ääressä touhun ja tiskien keskellä.
Oikeus omaan tilaan koskee myös aikuisia.
– Voidaan sopia, että esimerkiksi vanhempien makuuhuoneessa ei leikitä tai että sinne ei ainakaan jätetä tavaraa, Seppänen sanoo.
5. Vaadinko sittenkin liikaa?
Asuuko teillä tavarapaljoudessa viihtyvä lapsi ja minimalistiäiti? Vai toisinpäin? Seppänen uskoo, että lapset ovat jo syntyessään erilaisia järjestyksen kaipuussaan. Temperamenttipiirteisiin on vain sopeuduttava.
Kodin oleskelutilat ovat yhteiset. Jos äiti kärsii lojuvista tavaroista, hänellä on oikeus pyytää ne siivoamaan. Voi silti olla kohtuutonta vaatia, ettei lapsi leiki olohuoneesta.
– Kyllä kodissa saa ja pitää näkyä, että siellä asuu lapsia, Seppänen sanoo.
Koska olohuoneen lelukaaos on yleisin riidanaihe, Saara Henriksson kehottaa aikuista ajattelemaan lelujen olevan välipysäkillä.
– Ensin lelut viedään olohuoneeseen ja päivän päätyttyä ne kannetaan takaisin lastenhuoneeseen. Se on kuin tiskien laittaminen tiskikoneeseen, ei sen kummempaa.
Joskus kannattaa joustaa. Raskaan koulupäivän jälkeen kotitöitä ei aina jaksa tehdä. Koti ei kaadu pieneen sotkuun, mutta pieni ihminen voi kaatua pakottamiseen.
6. Käännä katse itseesi
Kun kaaos ahdistaa, mieti omia arvojasi. Miksi järjestys on minulle niin tärkeää? Mitä oikeastaan siivoan, päätäni vai kotia, kun riehun tavaroita nostelemassa?
Konmari-opas kehottaa kääntämään katseen itseensä, sillä vaikka yleensä kohdistamme siivousraivomme muiden tavaroihin, omista löytyy takuulla karsittavaa. Ja kun järjestelee omia tavaroitaan, oppii sietämään muiden perheenjäsenten epäsiisteyttä.
Henriksson ajattelee, että toiminnallisuus tulee ennen sisustuksellisuutta. Järjestys tarkoittaa sitä, että arki sujuu, ei sitä, että sohvatyynyt ovat aina ojennuksessa.
– Ajattele, että olet kuin kotonasi etkä lavasteissa. Kukaan ei katso.
Lähteet: Marie Kondo, KonMari. Siivouksen elämänmullistava taika (Bazar 2015) ja Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen, Leppoisa opas huusholliin (Into 2014).
