Meidän Talo

Katariina ja Samppa suunnittelivat ja rakensivat unelmatalonsa omin voimin kierrätysmateriaaleista – "Hyvinkin pienellä budjetilla on mahdollista saada mieluinen talo"

Katariina ja Samppa suunnittelivat ja rakensivat unelmatalonsa omin voimin kierrätysmateriaaleista – "Hyvinkin pienellä budjetilla on mahdollista saada mieluinen talo"
Ammatikseen taloja rakentavat Katariina Viitapohja ja Samppa Kautonen pyrkivät tekemään oman kotinsa mahdollisimman ekologisesti ja edullisesti kauniista yksityiskohdista tinkimättä. Pari on toteuttanut itse myös monet kotinsa huonekaluista.
Julkaistu: 3.6.2021
Kodista haluttiin mahdollisimman valoisa ja avara. Luonnonvaloa tuovat 26 ikkunaa ja huonekorkeus on parhaimmillaan kuusi metriä.
Nurmijärveläisen omakotitalon alakerta kylpee keväisessä valossa. Ei ole sattumaa, miten aurinko leikittelee avarassa olohuoneessa. Pari vuotta sitten valmistuneen talon asukkaat Katariina Viitapohja, 30, ja Samppa Kautonen, 31, pohtivat nyt, etteivät tontilla vietetyt kylmät yöt pienessä hirsimökissä menneet hukkaan. Paikan päällä he näkivät, mistä päin aurinko nousee ja kuinka valo käyttäytyy tontilla.
– Siellä me pienessä hirsimökissä hytistiin makuupusseissa styroksien päällä ja pidettiin kipinävuoroja Sampan kanssa, Katariina muistelee.
Keittiön saarekkeen betonitaso on parin itse tekemä. Lasivalaisimet ovat Katariinan suunnittelemat ja ystävän puhaltamat. Saarekkeen molemmilla puolilla on säilytystilaa.
Ruokailutilan seinässä on käytetty märkätilatasoitetta, jonka Katariina on sävyttänyt mieleisekseen. Kranssi on tehty juuttinarulla päällystettyyn hulavanteeseen. Pöytä on nikkaroitu elementtien runkopuiden jämistä.
Rakennusalalla oleva pariskunta on toteuttanut työssään muiden asumisunelmia, mutta oman kodin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi syksyllä 2017. Työmaainsinöörinä työskentelevälle Katariinalle ja kirvesmies-Sampalle oli selvää, että oma talo suunnitellaan ja rakennetaan itse.
Hämeenlinnassa asuva pari halusi tontin Etelä-Suomesta, jolloin suku ja työt olisivat lähellä. Kriteerinä oli myös se, että talon ympärillä pitäisi olla riittävästi tilaa koirien juoksennella. Toiveiden mukainen tontti löydettiin lopulta Rajamäeltä Nurmijärven kunnasta. Kauppojen varmistuttua joulun alla Katariina ja Samppa aloittivat suunnittelutyöt. Tositoimiin tontilla päästiin vuoden kuluttua keväällä. Ensitöikseen pari siirsi hirsimökin tulevan talon alta, jonka jälkeen tupa ja sauna kunnostettiin.
– Purimme ja puhdistimme hirret. Käytimme kaiken mahdollisen uudelleen, Katariina kertoo.
Nykyään pihasaunana toimiva mökki oli viihtyisä työmaakoppi rakennusprojektin aikana.
Talon 26 ikkunaa asennettiin itse tehtaalla valmiiksi elementteihin.
Samppa on innokas metsästäjä. Kuvauspäivänä lounaaksi on tarjolla peuraa pippurikastikkeessa. Katariina arvostaa käsintehtyä keramiikkaa ja on ostanut kotiin persoonallisia astioita ulkomaanmatkoilta.
Katariina ja Samppa toteuttavat itse omat huonekaluideansa. Sohvan edessä oleva betonipöytä valmistui omassa tallissa.
Katariinan ja Sampan perheeseen kuuluvat koirat Nappi ja Namu.
Raivaustöiden jälkeen päästiin aloittamaan maanrakennustyöt. Vaikka ne tilattiin ulkopuoliselta, pari työskenteli itse lapion varressa.
– Samppakin kipusi toisinaan kaivinkoneen puikkoihin, kun taitaa sen, Katariina naurahtaa.
Talon rakennusmateriaaliksi valikoitui puu, vaikka harkinnassa oli myös kivitalo. Sampan kokemus puuelementtien valmistuksesta vahvisti päätöksen. Talon pohja on Katariinan käsialaa. Hän myös toimi itse vastaavana työnjohtajana. Arkkitehtikuvat piirsi ja rakennesuunnitelmat teki Rakennussuunnittelu Anna Uschanov.
Päätalo tehtiin kahdeksasta seinäelementistä ja neljästä välipohjaelementistä. Myös autotalli ja ulkovarasto rakennettiin elementeistä. Samppa työskenteli projektin aikana elementtitehtaalla, mikä mahdollisti omien seinäelementtien valmistamisen itse yrityksen tiloissa tilattuna työnä. Tehtaalla asennettiin valmiiksi elementteihin myös talon 26 ikkunaa. Kuten elementit, myös anturamuotit, anturat ja sokkelit tehtiin itse.
Persoonallisen portaikon materiaaliksi valittiin puu, joka tuo kauniin kontrastin betonin rinnalle. Portaat ovat Porraspuun valmistamat.
Koti on sisustettu lähes kokonaan kierrätyskalusteilla ja -tavaroilla.
Yläkerran aulasta on käynti suurelle parvekkeelle.
Tältä yläkerrassa näytti, kun kipsivalu oli tehty, ja käynnissä olivat väliseinätyöt. Väliseinien metallirangat ovat muiden työmaiden ylijäämiä.
Talo rakennettiin omin voimin iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Aikaa kului reilu vuosi.
– Asuimme rakentamisen ajan noin tunnin matkan päässä Hämeenlinnassa, mutta jäimme välillä tontille yöksi ystävältä lainassa olleeseen asuntoautoon, Samppa kertoo.
Kun omaa taloa lähtee rakentamaan kokonaan itse, on jokainen apuri kultaakin kalliimpi.
– Mutta siihen ei missään nimessä saa tuudittautua, että muut lähtevät omilta kiireiltään ja arjestaan auttamaan aina silloin, kun sitä rakennuksella tarvitsisi, Katariina sanoo.
Pariskunta kokee, että projekti oli heidän unelmansa, jonka eteen heidän piti itse tehdä töitä.
– Olemme kiitollisia kaikille apukäsinä olleille. Pienikin apu oli meille valtava apu, Samppa sanoo.
Katariina ja Samppa toteuttavat itse omat huonekaluideansa.
Makuuhuoneen liukuovet ovat itse tehdyt OSB-levyistä, vanhoista jämälistoista, teräspyöristä, lattaraudasta ja peileistä. Idean vaatehuoneen kautta kuljettavaan kylpyhuoneeseen Katariina sai Sinkkuelämää -tv-sarjasta.
Katariina ja Samppa ymmärtävät, että heillä oli rakennusalan ammattilaisina erilainen lähtökohta aloittaa taloprojekti kuin monilla muilla. Tietoa ja taitoa oli omasta takaa riittävästi. Se ei vie pois kuitenkaan sitä tosiasiaa, että niin upeaa kuin talon rakentaminen onkin, se on myös äärimmäisen raskasta. Pari olikin luvannut toisilleen, että rakentamisen aikana ei erota.
– Tunteet olivat niin pinnassa suuren unelman äärellä jo fyysisen väsymyksen vuoksi, että pienimmästäkin aiheesta saattoi tulla riita, Katariina pohtii.
Nyt niitä voi muistella jo naureskellen oman kodin pöydän ääressä.
Asukkaiden persoonallinen tyyli näkyy myös wc:ssä. Taso on tehty betonista, ja kaapisto seisoo vanhojen tiilien päällä.
Itse tehtyjen liukuovien takana säilytetään ulkovaatteita. Sampan äidiltä saatu vanha tynnyri toimii kekseliäästi sivupöytänä.
Vaikka itse talo tehtiin uusista puuelementeistä, pari pyrki rakentaessa hyödyntämään mahdollisimman paljon kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja.
– Olen pihi, ja kierrätykseen liittyy myös ekologinen puoli. Pystyn hengittämään paremmin, kun tiedän tehneeni järkevän ostoksen, joka ei kuormita luontoa tai rahapussia, Katariina pohtii periaatteitaan.
Käytettyjen materiaalien ja huonekalujen hyödyntäminen opettaa myös kärsivällisyyttä; sopivan materiaalin löytämiseen voi kulua aikaa. Toisinaan joutuu tekemään myös kompromisseja ja muutoksia suunnitelmiin, jos haluaa käyttää kierrätysmateriaaleja.
– Hyvinkin pienellä budjetilla on mahdollista saada se mieluinen oma talo, mutta silloin pitää olla enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä, Samppa komppaa.

Projektissa käytetyn kierrätetyn materiaalin hinta verrattuna uutena hankittuun:

  • kipsilevyt 100 euroa (uutena 750 euroa)
  • kiuas 80 euroa (uutena 1229 euroa)
  • allaskaapit 60 euroa (uutena 500 euroa)
  • makuuhuoneen kylpyhuoneen laatat 40 euroa (uutena noin 830 euroa)
  • saunan lauteet 0 euroa omasta puusta (uutena 1200 euroa)
  • Elfa-kaapisto 0 euroa (uutena 2500 euroa).
Kiillotetun ja kiillottamattoman betonilattian ero on huomattava.
Sateenkaaren päässä on tuleva koti. Julkisivutyöt käynnissä.
Tähän kotiin on löydetty käytettynä tai toiselle ylijäämänä muun muassa ovia, saumaussilikonia, kipsilevyjä, eristysvillaa, maaleja, wc-allas, kaapisto ja laattoja. Rakentamisen ammattilaisina pari on aina tarkastanut materiaalien kelvollisuuden ennen niiden käyttöä.
Rakentamisesta syntynyt jäte kierrätettiin huolellisesti, ja se lajiteltiin jo tontilla. Yli jääneitä materiaa­leja, kuten hukkapuuta, hyödynnettiin uusiokäyttämällä. Siitä tehtiin muun muassa keittiöpöydän kansi.
Katariinan ja Sampan puuelementtitalo valmistui keväällä 2019. Lämmitettävää tilaa on yhteensä 236 neliötä: olohuone, keittiö, ruokailutila, kolme makuuhuonetta, aula, kolme vaatehuonetta, sauna, kaksi pesuhuonetta, kodinhoitohuone, kolme wc:tä, autotalli ja varasto. Tontillä on myös erillinen ulkorakennus, jossa on sauna ja tupa.
Yläkerran väliseinien ja välipohjien eristykseen Katariina ja Samppa käyttivät elementeistä jäänyttä hukkavillaa. Laminaattia tai parkettia ei tästä talosta löydy. Lattiat ovat joko betonia, laattaa tai epoksipäällysteisiä. Jälkimmäisen teon he suosittelevat jättämään ammattilaisille: maali kuivuu niin nopeasti, ettei siinä ole aikaa pitkille pohdinnoille tai virheille.
Pintamateriaaleissa näkyy molempien tyyli.
– Pidämme maanläheisistä ja aidoista materiaaleista, kuten puusta ja kivestä. Olemme löytäneet kultaisen keskitien myös sisustamisessa, Katariina pohtii.
Tämä talo onkin heidän unelmakotinsa, joka on toteutettu omien arvojen mukaisesti.
Katariinan persoonallisia ideoita voi seurata Instagram-tilillä @finnkoti.
1 kommentti