Olen etsinyt sitä huomaamattani keväästä lähtien. Kesällä näin sen, ihastuin ja päätin, että se muuttaa vielä meille. Vein mieheni Tuukan katsomaan sitä, ja hänenkin mielestään se oli meille se oikea.

Pian siivoan sille oman tilan talosta. Lapsetkin odottavat sitä melkein yhtä paljon kuin minä. Kun se viimein saapuu, puemme sen kauniiksi, kehumme sen ulkonäköä, annamme juotavaa ja pidämme juhlat sen ympärillä. Tämä odotettu vieras on tietenkin joulukuusi.

Minulle vastaus kysymykseen, kuinka kotiin saa joulutunnelman, on aivan selvä. Siihen riittää pelkkä joulukuusi. Millainen, sillä ei ole väliä. Iso tai pieni, aito tai muovia, kaikkien vaikutus on sama: rakastan niitä. Kun muutimme tähän taloon, lähes ensimmäisiä sisustuskeskusteluja oli kysymys: missä on joulukuusen paikka?

Tämän vuoden kuusemme valitsin valmiiksi jo keskellä kesää. Istuin kotieläinpihani kahvilan takapihalla ja katseeni osui metsänreunassa olevaan kuuseen. Se oli hurjan leveä ja liian lähellä toista kuusta, eli jompikumpi olisi hyvä kaataa. Tuukka oli samaa mieltä, että joulukuusihan se siinä. Siellä se nyt odottaa h-hetkeään.

Meillä joulukuusi kaadetaan ja tuodaan sisälle vasta aattoaamuna. Tuukka kaataa sen moottorisahalla, ja sitten koko perhe yhdessä kantaa sen pihaan. Alaoksat katkotaan rapun eteen, kuusenjalka kiinnitetään kantaan ja seuraavaksi puu nostetaan sisälle.

Kuusi on aina niin iso, että se pitää oikein tunkea ovista sisään. Siispä seuraavaksi imuroidaan triljoona havunneulasta eteisestä ja kuusen kulkureitiltä. Sitten kuusi nostetaan pystyyn, kiinnitetään kattokoukkuun (koska muuten se huojuu, kaatuu tai jää vinoon) ja lopuksi koristellaan.

Koristeet ovat aina samat, vain muutamia uusia tulee edellisvuonna rikkoutuneiden tilalle. Jokaisella lapsella on lempikoristeensa.

Minä kaivan edesmenneen äitini antamat koristeet esiin ja nostelen ne yläoksille kuin aarteet. Siinä hetkessä olen taas pieni tyttö, joka ei ole ihan varma, onko joulupukkia olemassa. Mielessäni on haikeutta, rakkautta ja illan odotusta.

Kun lapset kyllästyvät, minä koristelen kuusen loppuun ja selvitän aina yhtä solmussa olevat valot. Ne sammutetaan seuraavan kerran vasta loppiaisena.

Kuusen tuoksu, kissat leikkimässä alaoksien joulupalloilla ja lasten jännittyneet katseet, kun kuusen alle ilmestyy paketteja. Tässä talossa joulutunnelma syntyy kuusen ympärillä.