Unelmien Talo&Koti

Ninan ja lasten koti on iloinen sekamelska tapetteja, värejä ja vanhoja kalusteita – ”En tiedä, sopiiko meillä mikään yhteen, mutta sillä ei ole väliä”

Ninan ja lasten koti on iloinen sekamelska tapetteja, värejä ja vanhoja kalusteita – ”En tiedä, sopiiko meillä mikään yhteen, mutta sillä ei ole väliä”
Helsinkiläinen Nina Pohjola sisusti 1950-luvun omakotitalosta huvikumpumaisen hyvän mielen kodin. Hän yhdistelee kuvioita, värejä ja tavaroita rohkeasti oman mielen mukaan.
Julkaistu: 29.4.2021
Kirppikseltä ostettuun rottinkituoliin mahtuu koko perhe. Vanha hammaslääkärin kaappi hankittiin loviisalaiselta kirppikseltä. Indiskan värikäs paperitähti saa roikkua esillä vuoden ympäri. Ryijy on Ragmatelta. Yritys työllistää syyrialaisia pakolaisnaisia.

Nina Pohjola halusi palata lastensa kanssa juurilleen ja alkoi etsiä kotia Pohjois-Helsingistä. Sopiva talo löytyi lopulta Pakilasta. Lapsuuden mummola sijaitsi muutaman kilometrin päässä, joten Nina tiesi alueen lapsiystävälliseksi ja rauhalliseksi. Uusien asukkaiden myötä talossa alkoi uusi aikakausi.

Huikea tapetti on Designers Guildin The Rose. Kulman takana pilkottaa väreihin sointuva Elloksen Harlequin-tapetti. Nahkaverhoiltu rottinkituoli on Loviisan wanhat talot -tapahtumasta. Maton Nina pelasti roskalavalta talon pihalta saatuaan avaimet uuteen kotiin.
Naamio on löytö Loviisan wanhat talot -tapahtumasta.

Miten sinusta tuli Huvila Pallosen omistaja?

Olimme käyneet kymmenissä näytöissä, mutta sitä oikeaa ei kuitenkaan löytynyt. Tämä talo pompsahti hakuvahtiin muutama tunti ennen kuin olisin tehnyt vastatarjouksen porvoolaisesta huvilasta. Sijainti oli loistava ja talo sopivan kokoinen, riittävän vanha ja aikansa hengen säilyttänyt. Halusin tehdä tarjouksen siltä seisomalta. Välittäjä tahtoi kuitenkin näyttää talon meille seuraavana päivänä. Se ei ollut parhaimmillaan maaliskuisessa ravassa, mutta jotain sympaattista siinä oli. Kaupathan siitä syntyivät.

Marimekon Hattarakukka-verhot tuovat mieleen englantilaiset lakut. Taide­printti on Willian Santiagon Kalemba II ja tapetti Eco Wallpaperin Dancing Crane. Senkki on kirppikseltä. Se on Ninan ensimmäisiä maalaushommia neljä kotia sitten. Pinnassa on Bloomin kookosmaali, sävy Kissankäpälä.
Kotona on monenlaisia soittimia, joista osa vain koristeena. Liljan synttäreillä ne pääsivät tositoimiin, kun vierasjoukosta saatiin bändi kokoon. Lahjoituspianoa soittelee Lilja. Viherkasvit kukoistavat suuren kulmaikkunan edustalla. Sohva vaihtaa ilmettä peittojen ja koristetyynyjen avulla käden käänteessä. Lasipöytä on lapsuudenkodista ja matto nettikaupan alennusmyynnistä.
Liina löytyi kirpputorilta muutamalla eurolla. Myyjän mukaan se on kiinalaista käsityötä. Paksu, kaksipuoleinen liina on varsinainen aarre.
1970-luvulla kaakeliuunin korvannut avotakka toimii nykyään alustana kauniille esineille ja taiteelle. Tiffany-valaisin on kympin kirppislöytö. Se tuo Ninalle lämpimiä muistoja mummolasta. Tuulikellon Nina toi parikymppisenä Tukholmasta. Tarjoilukärry on Helanderin huutokaupasta ja länget kirppikseltä Loviisasta.

Pääsitte muuttamaan heti. Tarvittiinko lainkaan remonttia?

Pintaremppa riitti. Kellarin tupakanhaju poistui maalaamalla. Olen tapetoinut huoneita ja elvyttänyt keittiötä ja kylppäriä maalilla ja pienellä nikkaroinnilla. Päädyin maalaamaan myös kellankirjavat koivuparkettilattiat pienen harkinnan jälkeen.

En halunnut tehdä peruuttamattomia muutoksia vaan säilytin talossa kaiken ehjän ja toimivan.
Nina piristi keittiön puunvärisiä kalusteita hennonsinisellä Uula-maalilla. Sävy on Sade. Hän vaihtoi kaappiin mummolatyyliset, käsinmaalatut posliini­vetimet. Tapetti on William Morrisin Golden Lily. Korituoli ja suutarinvalaisin tulivat talon mukana.
Nina tilasi Raschin Barbara Home -malliston Kilim Rug Style -tapetin Hollannista.Tapetin pinta on jännän tekstiilimäinen. Pöytä on teetetty monta vuotta sitten puuvalmiina. Nina käsitteli pinnan antiikkitammen värisellä vahalla. Lapsilla on lupa hakata ja murjoa pöydänpintaa niin paljon kuin jaksavat, kaluste vain paranee käytössä. Tuolien violetti väri valikoitui tulppaanikimpun mukaan. Indiskasta ostettu kuppi on Ninan suosikki, josta hän nauttii sekä teetä että soppaa.
Rottinkipyörän mallinen suojaruukku tuli talon mukana kuten myös noin sata muuta koria. Haapasaarelainen kappa on 1800-luvulta. Siinä on Ninan isänpuoleisen suvun puumerkki. Se on yksi Ninan rakkaimmista aarteista. Tarjottimet ovat Ikeasta.

Olet persoonallinen sisustaja. Miten kuvailisit tyyliäsi?

Se on iloinen sekamelska kaikkea mieluista. Tykkään huviloista, väreistä ja huvikummuista. En ole hankkinut tähän kotiin mitään uutta, vaan aikaisemmat löydöt ovat hakeneet täällä omat paikkansa. Mieleiset tavarat tekevät kodin, eikä niitä lähdetä vaihtamaan siksi, että ne ovat esimerkiksi eri ajalta kuin itse talo. En tiedä, sopiiko meillä mikään yhteen, mutta en välitä siitä. Tykkään kaikesta, mitä minulla on, ja siksi tavarat sulautuvat kivaksi kokonaisuudeksi.

Maalaaminen on helppo, edullinen ja toimiva tapa raikastaa puulattiat, jopa vanha parketti.
Nina maalasi parkettiin pirteän ruudukon. Apunaan hänellä oli pahvinen sapluuna. Tapetti on Sandbergin Waldemar, taustalla näkyy Pihlgren ja Ritolan Auringonkukka. Marimekon Rakkauskirje-mekko vuodelta 1963 on ihana kirppislöytö. Näyttävä kattovalaisin on isotädin peruja.
Korituolin Nina on ostanut asuessaan Maltalla. Sängyllä on intialainen kantha-­peitto, joka on tehty vanhoista sareista ja tikattu käsin tuhansilla pienillä pistoilla. Pitsipeiton Ninan isä toi vaimolleen vuosia sitten ulkomailta. Aurinkopeili on Maltalta ja kattovalaisin Ikeasta. Tapetti on William Morrisin Larkspur.
Makuuhuoneen intialaisen hyllyn päällä on muutama kaunis peili. Puuleikkauksin koristeltu on kirppikseltä. Vuodenaikarasiassa mummi säilytti aikoinaan korujaan, ja lasipurkki on ollut käytössä äidillä. Tapetti on William Morrisin Larkspur.

Sinulla on kauniita huonekaluja. Kerro niistä.

Ostan kalusteet käytettyinä sillä ajatuksella, että ne kestävät edelleen ja elävät minua pidempään. Siksi meillä on vain puuta ja muita luonnonmateriaaleja. Sisustuskrääsää en hanki, vaikka ymmärrän, että näin runsas sisustus voi ulkopuolisesta näyttää olevan täynnä turhaa tilpehööriä. Minulle ovat tärkeitä esineiden tarinat. Rakkaimpia ovat lapsuudenkodista ja isotädiltä perityt tavarat. Kodissamme näkyy myös itämaisia vaikutteita. 1970-luvulla äitini oli matkaoppaana Marokossa ja Tunisiassa, ja monet koriste-esineet ja tekstiilit ovat peräisin niiltä reissuilta.

Lukutoukka Liljan huo­neessa on herkullisia punasävyjä. Aito villa­matto on Helanderilta. Syvennys on tapetoitu Borås­tapeterin Jordgubbenilla, etuala Pihl­gren ja Ritolan Tunturikukalla. Antiikkisänky on huutokaupasta. Nina tuunasi Ikean kaapin maalilla ja sapluunalla.
Nina tuunasi kattovalaisimen Liljan synnyttyä. Se toimi aluksi vauvaa viihdyttävänä mobilena, mutta nyt se valaisee tyttären huonetta.
Kuulin, että kymmenisen vuotta sitten talossamme on kuvattu palkittu tv-sarja Helppo elämä.
Noakin huoneen värit vievät ajatukset sini­taivaalle ja merenrantaan. Kirppikseltä löytynyt arkku on täynnä naamiaisasuja. Lattiatyynyt on ostettu aikoinaan Ikeasta ja kalkkimaalilla maalattu krokovalaisin Kodin Ykkösestä. Huoneessa on kolmea eri tapettia: netistä hankittua pilvitapettia sekä Pihlgren ja Ritolan Avaruuslintua ja Perhosta, joka ei näy kuvassa.
Ninan rakkaus taiteeseen näkyy kodin seinillä olevissa maalauksissa ja taidejulisteissa. Lähes kaikki ovat sukulaisilta perittyjä erityylisiä naisten muotokuvia. Nina maalaa myös itse. Sofia Bonatin Melanie-taidejulisteen hän on ostanut Society6-verkkokaupasta. Vanha talonpoikaistuoli on Helanderin huutokaupasta.

Kodissanne on upeita tapetteja. Miten valitset ne?

Rakastan tapetteja! Valitsen ne halutun tunnelman mukaan. Mietin, millainen valo huoneessa on, mihin suuntaan haluan muokata tunnelmaa tai mitä haluan korostaa. Näkymät huoneesta toiseen ovat tärkeät, joten valitsen tapetteja myös pareina tai ryhminä näkymien mukaan. Suosikkeja eri vuosikymmeniltä on niin älyttömästi, etteivät ne kaikki edes mahtuisi yhteen taloon. Osa tapeteista on perinnemallistoista. Viime aikoina jopa 1980-luvun pikkukukkakuosit ovat alkaneet miellyttää silmää, joten ehkä tapetoin komeron tai muun pieneen tilan tuon vuosikymmenen kuosilla.

Kuistilla on ihana kesä­pesä. Vanha talonpoikais­sohva on Huuto.netistä. Nina maalasi sen marjapuuronpunaiseksi ja varusti lastentarvikeliikkeestä ostetulla katoksella. Kaappi on nettikirppikseltä.
Kantha-tyynyt on tehty vanhoista sareista. Pallo­valaisimessa on kivaa merellistä tunnelmaa.
Vuonna 1953 rakennetussa omakotitalossa on 163 neliötä: 7 huonetta + keittiö, lasikuisti ja kellari. Rakennus muistuttaa rintamamiestaloa mutta on pohjaltaan konstikkaampi ja suurempi. Tarkoitus on palauttaa yläkertaan alkuperäisen pohjan mukainen sivuasunto ja panna se vuokralle.

Katso lisää kuvia Ninan Instagram-tililtä: @ninaeloisa

1 kommentti