Tuntuuko siltä, että viime vuosina kaikki alkoivat neuloa?

– Neulontabuumi villiintyi korona-aikana eikä näytä siltä, että se olisi kovin paljon laantunut – joskin ei se enää ole siinä mittakaavassa, että kaupasta loppuisivat puikot ja langat, käsityötieteen professori Sirpa Kokko kuvailee.

Korona-aika synnytti paljon uusia neulontaharrastajia.

– Sekä heitä, jotka ovat joskus aikanaan neuloneet, että heitä, jotka ottivat puikot käteensä ensimmäistä kertaa. Näiden neulojien innostus näkyy yhä, ja moni on jatkanut ja syventänyt harrastusta entisestään, Linda Permanto jatkaa.

Permanto löytää roppakaupalla syitä, miksi neulominen kiinnostaa. Se on esimerkiksi yhteisöllistä, meditatiivista, rentouttavaa, opettavasta ja ihanaa ajanvietettä.

– Neuloessa oppii itsestäänkin paljon ja kehittyy ihmisenä. Minullekin neulonta on opettanut kärsivällisyyttä ja taitoa rauhoittua kiireen keskellä. Ihaninta on tietysti se, että saa käsillään aikaan jotain konkreettista.

Neulominen onkin Suomessa kaikkein suosituin käsityön muoto, selvisi vuonna 2021 Taito­liiton kyselyssä.

– Kaarrokekuvioista ja rouheista langoista tunnistettavien islantilaisneuleiden suosio ei suinkaan ole hiipunut, mutta buumi ei ole aivan yhtä suuri kuin aiempina vuosina, Linda Permanto sanoo.

Nyt tehdään laajemmin kaikenlaisia kirjoneuleita sekä erilaisia pintaneuleita hyödyntäviä malleja. Perinne­taitojen opettelu kiinnostaa etenkin uusia ja nuoria neulojia. Toisaalta moni tykkää neuloa yksinkertaista sileää neulepintaa tai patenttineulosta – sen kaltaisia neuleita, joita löytyy paljon myös vaateketjujen mallistoissa.

– Kuvioita näkyy monenlaisia. Luontoaiheet ovat yhä suositumpia, joskin niiden rinnalle on tullut graafisia kuvioita ja jopa tekstiä sisältäviä neulekuvioita, Permanto jatkaa.

Hänen mielestään neulojat ovat nyt aiempaa rohkeampia värien käytössä. Ne tuovat arkeen kaivattua positiivisuutta, energiaa ja iloa.

Kuulitko puikkojen kilkkeen Teams-palaverin taustalla? Tai näitkö jonkun neulovan luennolla?

– Neulominen voi edistää oppimista, koska se auttaa keskittymään kuunteluun. Tämä tosin riippuu neuleesta: selkeä vaihe auttaa keskittymään, mutta vaativa kuvio voi viedä liikaa huomiota, Sirpa Kokko kertoo.

Sota ja pandemia ovat järkyttäneet perus­turvallisuuttamme. Sekin on yksi syy neuloa.

– Ihmisillä on ollut tarve saada jotenkin turvallista oloa. Neulominen tuo mielleyhtymän kotiin, turvaan ja perinteen jatkumiseen, Kokko pohtii.

Toisaalta neulojien ajatukset ovat lujasti kiinni maailman tapahtumissa.

– Sodan myötä on neulottu paljon ja lähetetty Ukrainaan sukkia, lapasia, pipoja ja jopa kiväärihanskoja. Jotkut tekevät käsitöitä, joissa käytetään Ukrainan lipun värejä. Tällä halutaan osoittaa tukea ja tehdä jotain asian puolesta.

– Nykyneulojat ovat paljon aiempaa kiinnostuneempia huoltamaan neuleitaan ja pitämään ne käytössä pitkään. Siten paikkaus, tuunaus ja neuleiden huoltoprojektit ovat tulleet muotiin, Linda Permanto sanoo.

Ystävä neuloo kauluria, työkaveri neuloo kauluria, jopa äitisi neuloo kauluria!

– Suurempia neulontailmiöitä tulee usein kausittain. Välillä kaikki neulovat muhkupipoja, kesällä tehdään nopeita projekteja kuten neule- tai virkkuutoppeja, ja syksyllä suuremmat neuletyöt ovat taas suosiossa, Linda Permanto sanoo.

Toisinaan somessa leviää ohje, johon neulojat hullaantuvat joukolla. Tällainen ohje on todennäköisesti helpohko, ei liian suuritöinen ja sen materiaali on helposti saatavilla. Talvella hittejä olivat mohairpipot, kypärämyssyt ja kaulurit.

Eniten suomesta löytyy villasukkien neulojia.

– Sukkakansa riemastuu haasteista, niin kirjoneulekuvioista kuin erilaisista tekniikoista, Linda Permanto sanoo.

Sukkiin käytetään yhä perinteisiä vahvikkeellisia villasukkalankoja, jotka ovat villan ja polyamidin sekoitusta.

– Joskin tätä nykyä moni haluaa kokeilla vastuullisempia vaihtoehtoja, kuten tencel-vahviketta tai kierrätettyjä materiaaleja hyödyntäviä lankoja.

Mitä sitä kieltämään: osa meistä on melkoisia lankasnobbailijoita. Se ei tarkoita mitään pahaa vaan sitä, että erikoiset langat kiinnostavat ja niihin ollaan valmiita laittamaan rahaa.

Veronika Lindberg kertoo, että viime aikoina neulojat ovat innostuneet kashmirlangoista, käsin värjätyistä langoista sekä vastuullisesti tuotetuista langoista. Katukuvasta löytyy taas pieniä lankakauppoja – niitä neulojat arvostavat, vaikka kaiken saisi nykyään netistäkin.

Lankasnobbailun vastapainoksi omista kätköistä kaivellaan kerien loppuja.

– Tanskalainen neulesuunnittelija Lærke Bagger kannustaa käyttämään jämälankoja. Hänelle kaikki materiaalit ovat tasa-arvoisia; villaa, akryylia ja kashmiria voi laittaa samaan puseroon. Läsnä ovat yhtä aikaa vastuullisuusnäkökulma ja väreillä ilottelu, Lindberg sanoo.

Erikoislangoilla on vain yksi kääntöpuoli: ajatus siitä, raaskiiko niillä nyt neuloakaan.

– Joidenkin lankojen mukana voi tulla paine, että niistä pitäisi tehdä jotain älyttömän hienoa. Minullakin on kaapissa lankoja, jotka odottavat jotain spesiaalia projektia. Kun alan neuloa uutta paitaa, otan kuitenkin esiin peruslangat, Lind­berg kertoo.

Jotkin asiat eivät muutu: Novitan suosituimpia lankoja ovat edelleen 7 Veljestä ja Nalle.

Kulttuuriperintö kiinnostaa nyt neulojia. Erityisesti kaarrokeneulepaidoissa on elvytetty paikallista käsityöperinnettä ja tiettyjen alueiden neulemalleja, Sirpa Kokko kertoo.

Perinteitä myös muokataan. Vanhoja kuvioita muunnellaan, lapasen kuvio saatetaan istuttaa toiseen neuleeseen tai perinteiset värit korvataan uusilla.

– Kaikki tämä pitää perinnettä yllä, vaikka neule­ohjetta ei noudattaisikaan silmukantarkasti.

Mitä neulomme lähitulevaisuudessa?

– Olen nähnyt catwalkeilla säärystimiä ja neulottuja laukkuja. Olisiko niitä tulossa? Veronika Lind­berg pohtii.

Linda Permanto kertoo, mitä kansainväliset trenditoimistot ennustavat ensi syksyn neulontatrendeiksi.

– Muotiin palaavat säärystimet, jämälankapipot ja taiteellisesti toteutetut kypärämyssyt. Isommissa töissä korostuvat neulemekot, neuletakit ja viittamaiset yläosat. 

Ennen oli tavallista, että vanhoja, esimerkiksi pieneksi jääneitä neuleita purettiin, jotta saatiin lankaa uusia neuleita varten.

– Tätä tapaa voisi taas viritellä ja etsiä purettavaa omista kaapeista tai miksei kirpputoreilta. Neuleen täytyy olla itse neulottu, jotta siitä saa käyttökelpoista lankaa – mutta purkulanka on ihan hyvä lanka. Se sopisi hyvin tämän päivän ekologiseen ajatteluun, Kokko sanoo.

Bussineule on pieni neulomus, vaikkapa pipo, joka kulkee menossa mukana.

– Monilla on eri projekteja eri tilanteisiin. Telkkaria katsoessa neulotaan yksiväristä. Kirjoneuletta, kun halutaan rauhassa keskittyä. Jotain pientä, jotta se mahtuu kätevästi laukkuun mukaan, Lindberg sanoo.

Kohta näemme lisää neulovia miehiä, Sirpa Kokko lupaa. Tämän takana on paitsi yhteiskunnan ja kulttuurin muutos, myös kouluopetus.

– Oppilaat eivät enää joudu valitsemaan koulussa tekstiilityön ja teknisen työn välillä, vaan opiskelevat molempia. Koulun pohjalta tulee nyt ymmärrys, että kaikki tekevät kaikenlaisia käsitöitä.

Itä-Suomen yliopiston käsityötieteessä opetetaan monimateriaalista käsityötä. Se tarkoittaa, että kaikki opiskelijat – sukupuolesta viis – opiskelevat ja myöhemmin voivat opettaa sekä tekstiilityötä että teknistä työtä. Sieltäkin tulee neulovan miehen malleja.

Kun Veronika Lindberg alkoi teininä neuloa, hän pääsi hommasta jyvälle lehtien ja kirjojen avulla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Nyt hän tekee Youtube-kanavalleen muun muassa opetusvideoita.

Knit along -videoilla Lindberg näyttää askel askeleelta, miten vaikkapa palmikkoneulepaita tehdään.

– Olen saanut katsojilta paljon kommentteja, että ilman opetusvideota he eivät olisi uskaltaneet aloittaa projektia. Kirjoitetut ohjeet voivat aluksi tuntua kryptisiltä, mutta videoilla asiat selitetään auki ja näet, miten neule tehdään. Somesta saa apua, lohtua ja tukea, ja oppii hirveästi eri tekniikoita.

Neulominen voi olla yksinäistä puuhaa, mutta some tuo neulontayhteisön omaan olohuoneeseen.

Instagram on monen neulojan suosikkisome. Sieltä löytää helposti muut neulojat ja tunnisteen avulla vaikka juuri sen saman neulemallin, jonka kanssa itse pähkäilee.

Ravelry on kuin neulojien ja virkkaajien Facebook, Lind­berg sanoo. Jenkkialustalla ihmiset etsivät ohjeita, jakavat omiaan ja kommunikoivat keskenään. Ravelryyn on rekisteröitynyt yli yhdeksän miljoonaa käyttäjää.

Tanskalainen Mette Wendelboe Okkels, yli 750 000 seuraajaa. Viiden lapsen äiti, ­joka julkaisee kauniita, ajattomia neule­ohjeita eri ­kielillä.

Tanskalainen Lærke Bagger, yli 200 000 seuraajaa. Uudistaja, tunnetaan boheemista tyylistään ja rennosta asenteestaan neulomiseen.

Yhdysvaltalainen Stephen West, yli 285 000 seuraajaa. Neulesuunnittelija ja kouluttaja, ­joka tunnetaan värinkäytöstään.

Helsinkiläinen Sari Nordlund, yli 96 000 seuraajaa. Naisellisten ja koristeellisten neuleiden tekijä. Ohjeet haastavat rohkeita neulojia.

Neulesuunnittelijoissa korostuu nyt omaperäisyys. He satsaavat paljon omaan design-kieleensä ja henkilö­brändeihinkin, Linda Permanto sanoo.

– Hyviä esimerkkejä tästä ovat PetiteKnit-Mette, joka on tehnyt klassisista neuleista ja rennon boheemista tyylistä ison brändin itselleen, sekä toisesta ääripäästä luova ja kokeellinen Lærke Bagger. Molemmilla korostuu vahvasti oman suunnan löytäminen ja neuleiden henkilöityminen suunnittelijaan.