Hiekkapitoinen maa läpäisee veden nopeasti, mutta ilmeisesti kosteus johtuu maan savipitoisuu­desta. Myös maaston muodot ja va­loisuus vaikuttavat.

Salaojittaminen on toimiva rat­kaisu, jos vesi seisoo. Vaihtoehtoi­sesti kasveille voi tehdä kohopen­kin, eli 20–30 senttiä ympäröivää maata korkeamman kasvualustan. Se perustetaan siten, että vanhaan kasvualustaan sekoitetaan hiek­kaa. Päälle tehdään kumpumainen kohopenkki, johon käytetään hie­kansekaista multaa. Kohopenkki toimii kaikille kasveille kosteikko­kasveja lukuun ottamatta.

Kosteassa kasvualustassa viih­tyy muun muassa pihlaja-angervo, joka kukkii kermanvärisin kukin ja ei piittaa, vaikka oksia katkottai­siin. Myös kermanvaaleat kukinnot tekevä töyhtöangervo on hyvä kasvi kosteaan maahan. Molemmat toimivat kesällä näkösuojana. Ruo­hovartisina kasveina ne kuolevat syksyllä ja kasvavat keväällä uu­delleen. Valo-oloista riippuen myös piikkinen, mutta viehättävästi kuk­kiva pensasruusu saattaisi olla hy­vä vaihtoehto. Esimerkiksi juhan­nusruusu kukkii kauniisti, tuoksuu hyvälle ja tarjoaa näkösuojaa.

Tehokkaimman näkösuojan ja kuluneston saa kiinteästä aidasta. Aidanvierustan kosteassa, savipi­toisessa maassa menestyviä pen­saita ovat muun muassa orapihlaja ja erilaiset pajut, kuten punapaju, viitapihlaja-angervo ja pajuanger­vo. Syreenit menestyvät myös sa­vipitoisessa maassa. Kapea, korkea vaihtoehto hiekkamaahan on iso­tuomipihlaja. Kysy sopivia lajeja puutarhamyymälöistä.

Kotivinkin asiantuntija Tarja Marjomaa Kuvitus Markus Pyörälä

Kotivinkki 14/2013