1. Unohda seksi
Monet yhdistävät sanan seksuaalisuus seksiin, mutta se ei liity lapsuuteen mitenkään. Pura yhteys mielestäsi. Lapsen seksuaalisuus on tutustumista omaan kehoon, sen osien nimeämistä, tunteiden, rajojen ja hyvien tapojen opettelemista.
2. Kunnioita kehoa
Puhu sekä lapsen että vaikkapa ohikulkijoiden kehosta aina arvostavasti. Älä pilkkaa omaakaan kroppaasi. Lapsi arvostaa synnynnäisesti kehoaan. Vahvista tunnetta lempeällä kosketuksella ja puheella. Älä horjuta tai riko sitä.
3. Anna tilaa tutkia
Lapsen kuuluu ottaa oma kehonsa haltuun ja löytää kaikki jännittävät paikat. Pieni lapsi kokee kehonsa osat samanarvoisina. On yhtä luonnollista kosketella nenää kuin pippeliä tai pimppiä. Omien sukupuolielinten koskettelu on viihtymistä ja hyvää oloa. Siihen ei tarvitse sanoa välttämättä mitään.
4. Ohjaa omaan rauhaan
Kerro lapselle, missä ja milloin jotakin on sopivaa tehdä. Jos lapsi hyväilee sukupuolielimiään eli unnuttaa muiden läsnäollessa, voit sanoa hänelle: ”Varmasti tuntuu hyvältä. Pimppiä/pippeliä voi kosketella, mutta se kannattaa tehdä silloin, kun olet yksin, omassa rauhassa.”
5. Älä toista virheitä
Älä kiellä, häpäise, pilkkaa, tee naurunalaiseksi, paheksu, sano hyi tai kiusoittele, vaikka sinulle olisi tehty niin. Jos olet jo tehnyt niin, ota asia uudelleen puheeksi ja muuta tapasi.
6. Arvosta ihastuksia
Lapsi opettelee tykkäämisten kautta pärjäämään suurten tunteiden kanssa. Älä hämmennä lasta aikuistermeillä: lapsen ihastus ei ole hänen tyttöystävänsä tai poikakaverinsa, eivätkä he seurustele. Anna lapsen kertoa tunteistaan luokittelematta ja tulkitsematta niitä. Ihastuksen kohde voi olla kuka tai mikä tahansa, esimerkiksi tuttu aikuinen.
7. Puhu tunteiden osoittamisesta
Juttele tykkäämisen, ystävyyden ja rakkauden eroista ja siitä, miten tunteita voi osoittaa. Vaikka tunne sanoisi mitä, ketään ei saa halailla tai pussata väkisin.
8. Älä itsekään helli väkisin
"Saisiko äiti suukon?” Jos lapsi – vaikka kuinka pieni – sanoo ei, kunnioita päätöstä. Saat todennäköisesti taas kohta pusutella häntä sydämesi kyllyydestä.
9. Kerro, vaikkei kysytä
Keskustelu kannattaa avata, jotta lapsi uskaltaa kysyä.
– Opeta ainakin nimet kehon paikoille sekä lapsen oikeudet ja taidot tiukkoihin tilanteisiin. Jos aikuinen ei kasvata, joku muu kasvattaa, esimerkiksi vanhemmat lapset, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo.
10. Vastaa ikätason mukaan
Klassikkokysymykseen lisääntymisestä riittää usein nelivuotiaallekin ”Äidin mahasta”. Faktoja voi lisätä, kun lapsen ikä karttuu. Voit käyttää kirjoja ja tarinoita apuna, mutta älä huijaa Haikara tuo vauvat -höpinöillä.
11. Mieti hetki
Jos lapsen kysymys nolottaa tai hermostuttaa, mieti, mistä tunne tulee, ja rauhoitu, ennen kuin vastaat. Tai, jos lapsi käy utelemaan vaikkapa bussissa, voit vastata:
– Olipa hieno kysymys. Pohdin tätä vähän aikaa ja vastaan sitten, ehdottaa tutkija-kätilö Susanne Ingman-Friberg.
12. Kerro vaaroista säikyttämättä
Sano esimerkiksi: ”Kehossa on arvokkaat omat paikat. Ne, jotka ovat uikkareiden alla. Kukaan ei saa koskettaa niitä ilman hyvää syytä ja sinun lupaasi. Mikään kosketus ei saa jättää kurjaa oloa, eikä se saa olla salaisuus.”
Asiantuntijat lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore ja tutkija-kätilö Susanne Ingman-Friberg Väestöliitosta.
