Meidän Mökki

Kestääkö mökin katto? 12 vinkkiä, joiden avulla pidät mökin kattorakenteet kunnossa

Kestääkö mökin katto? 12 vinkkiä, joiden avulla pidät mökin kattorakenteet kunnossa
Mökin katolle asennetaan kaikenlaista antennilautasista aurinkokeräimiin. Oletko varma, että rakenteet kestävät uusien laitteiden painon? Tai niistä johtuvan tuulikuorman? Tämä mökkiläisen on syytä tietää katoista.
Julkaistu: 8.4.2021

1. Kantaako alusta?

Lähes kaikkien ammattimaisesti rakennettujen talojen kattorakenteet kestävät niin aurinkopaneelipatteristot kuin talviset lumikuormatkin. Katot rakennetaan useimmiten laskennallisia mitoituksia jykevimmiksi. Ennen isojen rakennelmien asentamista katon kantavuus on kuitenkin pystyttävä osoittamaan. Talon rakennesuunnittelijan paperit on syytä tällöin kaivaa esiin. Vesikatteen kantavuus onkin sitten tätä epävarmempi asia. Painavien kattolaitteistojen kantavat kiinnikkeet on asennettava kattotuolien kohdalle. Tiilikatoilla käytetään toisinaan vesikatteen alle asennettavia vahvistuslevyjä.

2. Onko remontti tulossa?

Ennen kuin katolle ryhtyy asentamaan mitään painavia ja kalliita laitteistoja, on syytä arvioida katon jäljellä oleva käyttöikä. Pientalon yläpohjarakenteen käyttöiäksi lasketaan 25–50 vuotta, ja esimerkiksi aurinkopaneelien oletettu käyttöikä on noin 25 vuotta. Jos kattoremontti on edessä muutaman vuoden kuluttua, kannattaa katolle asennettavat laiteinvestoinnit lykätä sinne.

3. Pitääkö katto vettä?

Useimmat katolle asennettavat rakennelmat vaativat läpivientejä, jotka ovat potentiaalisia vuotokohtia. Yleisimmin käytetään kumitiivisteitä läpivientien ympärillä ja niiden ohella tai lisäksi lisätään bitumikerroksia. Konesaumattu peltikatto on paras kaikenlaisten kattorakennelmien kiinnittämiseen, koska useimmat rakennelmat voi kiinnittää kohotettuihin peltisaumoihin puristamalla. Myös tiilikatolle voi asentaa kattorakennelmia ilman läpivientejä. Tarvittava määrä tiiliä nostetaan pois asennuksen ajaksi, ja kiinnikkeet asennetaan kattotuoleihin tai erillisille vahvistus levyille aluskatteen päälle. Se jälkeen tiilet ladotaan takaisin niin, että U:n muotoiset kiinnikkeet nousevat esiin peräkkäisten tiilien välistä.

4. Tarvitaanko asentamiseen lupa?

Kaikkien kattorakennelmien asentamisen mahdollinen luvanvaraisuus tulee aina tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta. Jotkut kunnat vaativat luvan, toiset eivät.

5. Minne vedet ohjataan?

Pitkät rivit aurinkopaneeleja voivat olla ongelma, koska roskaa kerääntyy niiden alle. Jos mahdollista, telineprofiilit on hyvä asentaa kattokaatojen suuntaisesti, jolloin sadevedet huuhtovat valtaosan roskista pois. Jos suuntaus ei onnistu, telineprofiilit kannattaa katkaista muutaman metrin välein, jotta osien väliin jää reilu rako, josta vesi ja roskat huuhtoutuvat sadevesikouruihin.

6. Pitääkö huolestua lumikuormasta?

Yleinen luulo on, että keväinen nuoska on painavampaa kuin keskitalven puuterilumi. Suojasää ei kuitenkaan kasvata lumen painoa vaan tiheyttä. Jos uutta lunta ei sada, nuoskalumi painaa katolla saman verran kuin pakkaslumi. Lumen tiheys katolla on kevättalvella tyypillisesti 200–300 kg/m³. Paikoitellen lumi voi kinostua tiheämmäksikin, jolloin lukema voi olla jopa 400 kg/ m³. Ammattimaisesti suunniteltujen kattorakenteiden suurin sallittu lumikuorma on yleensä noin 300 kg/m², joten tiheintä mitattua nuoskalunta pitäisi olla katolla ainakin 75 senttiä paksu kerros, ennen kuin alkaa olla syytä huoleen. Vastasatanutta pakkaslunta katto kestää laskennallisesti noin kuuden metrin paksuisen kerroksen. Mökkiläisen ei siis yleensä kannata huolestua katon lumikuormasta.

7. Onko tuuli ongelma?

Kattorakenteisiin kohdistuva tuulikuorma vaihtelee paljon enemmän kuin tasaisesti painava lumikuorma. Rakenteiden on kestettävä voimakkaimmatkin Suomessa puhaltavat myrskytuulet. Erityisesti lapetta pystympään kulmaan asennettavat aurinkopaneelit ja isot lautasantennit ovat kuin purjeita, joiden kautta myrskypuuskien aiheuttama vääntö välittyy suoraan rakenteisiin. Tuulikuormien laskeminen on melko monimutkaista. Perustana on tuulennopeuden perusarvo, joka Suomessa on myrskytuulen alaraja 21 m/s.
Tuulikuormayhtälössä käytetään lisäksi muun muassa maastoluokkaa, pinnanmuotokerrointa, puuskanopeuspainetta ja rakennekerrointa. Ennen kuin asennat mökin katolle aurinkopaneeleja tai satelliittiantenneja, kannattaa ehdottomasti tarkastuttaa kattorakennelmien tuulikuorman kestävyys rakennesuunnittelijalla.

8. Voiko katto syttyä palamaan?

Sähkölaitteet voivat vioittuessaan kuumentua tai kipinöidä, myös aurinkopaneelit. Alle kertyneet lehdet, neulaset ja muu roska voivat aiheuttaa tulipalovaaran. Varmista siksi, että paneelien telineiden väliin jää riittävästi tuuletus- ja virtausaukkoja. Kun katolle asennetaan aurinkovoimala, on siitä ja sen osien sijainnista ilmoitettava varotoimena palokunnalle, ja järjestelmän osat on merkittävä selkeästi.

9. Pitääkö mökin kattoa huoltaa?

Kattorakenteet on hyvä tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Katso ainakin katteen pintamateriaalin kunto, läpivientien pitävyys ja yläpohja mahdollisten vuotojen varalta, jos sinne on pääsy, sekä kattoturvatuotteiden kunto ja kiinnitykset. Puhdista rännit ja räystäskourut. Tasakattojen kattokaivot on tarkastettava ja puhdistettava ainakin kaksi kertaa vuodessa. Muutaman vuoden välein katto kannattaa huollattaa ammattilaisella. Tavanomaisia huoltotöitä ovat sammaleen poistaminen huopa- tai tiilikatolta ja mahdollisten vuotopaikkojen etsiminen ja vahvistaminen. Perushuolto eli lähinnä kattorakenteiden tarkastus maksaa yleensä muutaman satasen. Tiilikaton pesun ja suojauksen hinta on parin tonnin luokkaa. Keskikokoisen peltikaton maalaus maksaa todennäköisesti nelisen tonnia.
Työn määrä ja vaativuus vaihtelevat todella paljon, joten kaikki yleiset hinta-arviot ovat vain hiukan arvausta parempia. Katolle jälkiasennuksia tehtäessä vastuu- ja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Urakoitsijoiden myöntämien takuiden ehtona on yleensä katon säännöllinen huolto. Tämä voi vaikeutua katolle asennettujen lisävarusteiden takia, jolloin katolle myönnetty takuu saatetaan katsoa rauenneeksi. Aina ennen laiteasennuksia katolle on syytä olla yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan.

10. Voiko sammalta poistaa itse katolta?

Tiilikatteen ja bitumihuopa- eli kermikattojen vitsaus on sammal, joka alkaa helposti kasvaa karhealla pinnalla, jos kattoa ei puhdisteta säännöllisesti. Katolle kertynyt kasvusto sitoo kosteutta, joka rapauttaa tiili- tai kermikatetta. Peltikatto ei kerää kasvustoa samaan malliin, ja tarvittaessa sille riittää pesu painepesurilla. Amatöörin ei kannata viedä painepesuria tiili- tai kermikatolle, sillä pesurin suuri vedenpaine voi helposti vaurioittaa katteen pintaa. Nykyaikaisin tapa pestä kasvustot tiili- tai kermikatolta on ruiskutettava sammaleenpoistoaine. Aine irrottaa sammaleen kasvupinnaltaan, ja sateiden mukana kasvustot huuhtoutuvat pois.

11. Miten teen kattotyöt turvallisesti?

Joka vuosi muutama ihminen putoaa katolta ja kuolee. Vakavia vammoja tulee kymmenille. Jos tarkastat ja huollat mökin katon itse, muista nämä turvaohjeet: Vältä tarpeetonta liikkumista katolla ja suunnittele työvaiheet etukäteen, käytä jalkineita, joissa on pitävät pohjat ja jotka eivät vahingoita katetta, käytä jyrkillä katoilla ja loivien kattojen räystäsosuudella turvavaljaita ja -köyttä ja varmista luotettava kiinnityspiste. Älä kuljeta työvälineitä mukanasi katolle vaan nosta välineet erikseen. Ota huomioon ulkopuolisten turvallisuus. Kattotöissä käytettävä suojaväline on niin sanottu kokovaljas, joka estää tai pysäyttää putoamisen. Suositusten mukaisissa valjaissa on vaimennin, joka pehmentää turvaköyden aiheuttamaa nykäisyä.

12. Mitä ihmettä on galvaaninen korroosio?

Peltikatolla lisärakennelmien kiinnitysosien pitää olla samaa materiaalia kuin katon. Näin vältetään galvaaninen korroosio, jossa kahdesta eri metallista muodostuu kosteissa oloissa sähköpari. Ilmiö johtuu metallien välisestä sähköisestä potentiaalierosta. Epäjalompi metalli, jolla on matalampi potentiaali, ajautuu syntyneessä sähköparissa anodiksi ja syöpyy. Jalommasta metallista tulee katodi, ja sen syöpyminen hidastuu. Syöpyminen on sitä nopeampaa, mitä kauempana metallien jalousaste on toisistaan. Ilmiö on tuttu merialueilla veneileville.
Lähteet: Kattoliitto, RT-kortisto, Finnwind, Ormax, Kattoremontti.org, Finsolar.net, Ymparisto.fi, Museovirasto ja Teräsrakenneyhdistys
Kommentoi »