Mökkeilyn suosio ei näytä laantumisen merkkejä, vaikka uusia mökkejä rakennetaan vuosittain yhä vähemmän. Saaristoasiain neuvottelukunnan muutama vuosi sitten teettämän selvityksen mukaan suurin osa nuorista ja mökinomistajista arvioi, että vapaa-ajan asuminen säilyttää suosionsa tulevaisuudessakin ja mökillä vietettävä aika jopa kasvaa. Aikamme mökkikansana siis jatkuu, mutta samalla nykypäivän muutossuunnat ja trendit kolkuttelevat jo ovella.
Suomalaisten unelmamökki on saanut uuden muodon. Mökkien koko ja varustelutaso ovat kasvaneet sitä mukaa, kun odotukset mökkielämää kohtaan ovat muuttuneet. Perinteinen kesämökki ei enää vastaakaan odotuksia ja vaatimuksia, ja ollaan siirtymässä yhä enemmän ympärivuotisesti käytettävien loma-asuntojen suuntaan. Modernit, kattavasti varustellut ja talviasuttavat vapaa-ajanasunnot muodostavat tulevaisuudessa yhä suuremman osan mökkikannasta.
Uudet mökit ovat myös entistä suurempia. 2010-luvulla rakennettujen vapaa-ajanasuntojen keskimääräinen pinta-ala on jo 71 neliötä, kun ahtaiden tupien sijaan toivotaan avaria ja valoisia tiloja. Keskeisenä syynä suurenemiseen on kasvava kiinnostus kakkosasuntotyyppiseen elämäntapaan: lisääntynyt vapaa-aika, suurten ikäluokkien eläköityminen ja yhä joustavampi työelämä kasvattavat käyttöastetta.
Talvisin vietetään luonnollisesti enemmän aikaa sisätiloissa, ja samalla kohonnut varustelutaso vaatii tilaa. Kodinkoneet, sisävessat ja suihkut kuuluvatkin jo monen mökkiarkeen. Paremmin varusteltu mökki myös houkuttelee sen suurempaan käyttöön perinteisen kesäkauden ulkopuolella.
Muutokset käyttöasteessa, pinta-aloissa ja varustetasossa kulkevat näin käsi kädessä.
Mökkeilyä on pidetty yksinkertaisena ja luontokeskeisenä, ja ympäristötietoisuuden kasvaessa sitä on alettu tarkastella ekologisuuden näkökulmasta. Mukavuuksin varusteltujen ja talvikäyttöisten mökkien lisääntyessä myös ympäri vuoden peruslämmössä pidettäviä rakennuksia tulee olemaan enemmän. Siten mökkien energiankulutus ja niille matkustaminen lisääntyvät. Vallitsevat muutossuunnat vievät mökkeilyilmiötä siis yhä epäekologisempaan suuntaan, vaikka mökkeily toisaalta tukeekin monia vihreitä arvoja ja ylläpitää luontosuhdetta.
Erityisesti mökin ympäristön suojeleminen ja pienemmät ylläpitokustannukset motivoivat ekologisuuteen. Jatkossa olemmekin ehkä entistä valmiimpia maksamaan ympäristöä säästävistä ratkaisuista.
Varustetason ja pinta-alan kasvusta puhuttaessa on muistettava, että suuri osa Suomen loma-asunnoista on yhä yksinkertaisia kesämökkejä. On jopa merkkejä vaatimattomasti varusteltujen minimalististen kesämökkien noususta eräänlaisena vastareaktiona teknologian ja kulutuksen täyttämälle arjelle.
Koskemattoman luonnon tärkeys vastapainona kaupungeille jatkaa varmasti korostumistaan, ja ajatus ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasta mökkeilystä kiehtoo.
Tiukentuvat energia- ja jätevesimääräykset ja muu vapaa-ajan rakentamista koskeva sääntely saattavat jopa kannustaa pienten ja yksinkertaisten kesämökkien rakentamiseen. Myös mielikuva nuorten sukupolvien korkeista vaatimuksista, mitä tulee mökin mukavuuksiin, on osittain vääristynyt.
Perinteinen mökkeily suvun kesäpaikalla ainoastaan lomakuukausina kuvaa vain yhdenlaista vapaa-ajan asumista eikä riitä kattamaan mökkeilyn värikästä kirjoa. Mökki voi olla hulppea talvikäytettävä huvila tai vaatimaton saunamökki. Vapaa-ajan asumisen tulevaisuuden trendinä onkin monipuolistuminen.
Lisäksi mökkien vuokraaminen ja yhteisomistus sekä palveluita tarjoavat mökkikylät ovat lisääntyneet. Nämä kaikki uudet mökkeilytyylit heijastuvat mökkien ulkonäköön, varustelutasoon ja jopa uusien mökkien sijaintiin.
Vuokramökki vaihtoehtona mökin omistamiselle todennäköisesti yleistyy erityisesti niiden nuorten parissa, jotka eivät halua sitoa vapaa-ajanviettoaan yhteen paikkaan, ja tähän trendiin sopivat siksi vähemmän sitovat loma-asumisen muodot. Oman mökin työläs ylläpito kustannuksineen ei liioin välttämättä houkuttele.
Monet palaavat entuudestaan hyväksi todettuun vuokramökkiin. Tällöin vuokramökkeihin alkaa muodostua samanlaisia tunnesiteitä kuin suvun mökkeihin ja syntyy uusia mökkeilyperinteitä.
Oma ranta on yhä tärkeä. Mökkeilyn monipuolistuessa on tosin mahdollista, että maaseudun autioituneet omakotitalot ja muut kuivanmaan tontit ovat varteenotettavampia, kun sopivien etäisyyksien päässä olevien rantatonttien tarjonta vähenee. Näiden kohteiden kilpailukykyinen hinta, hyvä sijainti ja palvelujen läheisyys vastaavat monen nykypäivän mökkeilijän toiveita, ja omasta rannasta voidaan tinkiä.
Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita tyypillisten rantamökkien lisäksi muista loma-asumisen muodoista. On myös yhä enemmän mökkeilijöitä, jotka kaipaavat laiturilla makoilun sijaan virkistyskohteita ja aktiviteetteja, joihin pääsee helposti ja nopeasti mökiltä.
Mökkeilyn murrokseen liittyy vahvasti mökinomistajien sukupolvenvaihdos, joka myös herättää kysymyksiä perintömökkien kohtalosta. Nykyisten mökinomistajien keski-ikä nousee, ja moni joutuu pohtimaan perintömökin tulevaisuutta. Erityisesti alkuperäiskuntoisten ja syrjäisten mökkien siirtyminen nuoremmille sukupolville ei ole itsestään selvää. Perintömökit harvoin vastaavat uuden omistajansa toiveita. Tästä huolimatta ihmiset voivat olla vastahakoisia tekemään niihin muutoksia, koska mökit edustavat jatkuvuutta ja perinteitä, joita ei haluta kadottaa kokonaan.
Rakennusten ikääntyminen, mukavuustason nostaminen ja käyttökuukausien laajentaminen sekä mökkien periminen kuitenkin lisäävät päivitystarvetta. Useamman sukupolven majoittamiseksi mökkipihoilla voivat yleistyä rinnakkaismökit ja vierasmajat.
Eri ikäluokkien vapaa-ajanviettotavat voivat myös suuresti erota toisistaan, vaikka rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö olisi kaikille yhtä mieluinen. Siksi yleistyvät mökkimallit, jotka soveltuvat usean perheen samanaikaiseen mökkeilyyn. Niissä on tiloja yhdessäoloon mutta myös mahdollisuus jakaa toiminnot yksityisempiin tiloihin.
Vapaa-ajan asumisen ilmiöt muuttuvat kaiken aikaa, eikä mielikuva perinteisestä suomalaisesta mökkeilystä enää kaikilta osin vastaa todellisuutta. Tulevaisuuden mökkeily voi olla omaehtoiselle askeettisuudelle antautumista, paikka paeta töitä tai töihin, huoletonta vuokramökkeilyä tai paluuta ylelliseen huvila-aikaan, jonka piirissä suomalainen mökkeily aikoinaan syntyikin.
Mökkikulttuurin muutokset ovat merkki siitä, että olemme yhä kiinnostuneita sovittamaan mökkeilyn osaksi normaalia elämänmenoa. Mökin perimmäinen luonne arjen vastapainona ja yhteytenä luontoon säilyy, vaikka kaikki sen ympärillä muuttuisi.
Juttu perustuu kirjoittajan arkkitehtuurin diplomityöhön Huvilan paluu – Suomalaisen mökin kehityskaari.
