Miten oppimisimme riitelemään?
Ihmiset
Miten oppimisimme riitelemään?
Minua häiritsee puolisoni käytös riitatilanteissa.
20.10.2010
 |
Kotivinkki

Kun meille tulee erimielisyyksiä, alan huutaa ja nalkuttaa, mieheni taas mököttää. Koen, että riita jää selvittämättä ja se voi kaihertaa mielessäni pitkään. Minusta kunnon riita puhdistaisi pöydän paremmin kuin mökötys. Nyt en tiedä, mitä mies ajattelee ja ovatko asiat selvitetty. Myös anteeksiantaminen ja -pyytäminen jäävät tekemättä, kun toinen vetäytyy. Miten saisin mieheni puhumaan? Riitaisa vaimo

Ihmisillä on erilaisia tapoja ja kykyjä löytää ratkaisuja suhteen risti-riitoihin. Äärimmillään huutaminen ja mököttäminen ovat henkistä väkivaltaa. Huutaminen voi tuntua miehestäsi pelottavalta ja turhauttavalta. Miehestä voi tuntua, ettei hänen mielipiteellään ole merkitystä tai ettei hänellä ole tilaa kertoa omia ajatuksiaan. Vaikeneminen on miehesi tapa hallita tilannetta. Asioiden käsittelemättä jättäminen kasvattaa suhteessa epävarmuutta ja tunnetta siitä, että ei ole toiselle tärkeä. Ihanteellinen tapa ratkaista risti-riitoja olisi keskustella niistä silloin, kun kukaan ei ole suuttunut. Harva kuitenkin pystyy tunteiden kohotessa ajattelemaan järkevästi. Kun vahvimmat tunteet laantuvat, asioista voi jutella. Mistä erimielisyys johtui? Riideltiinkö asiasta vai asian vierestä? Toisinaan oikea syy suuttumukseen jää sanomatta. Kokiko jompikumpi, että hänen ohitettiin tai jollain tavalla mitätöitiin? Voiko asiasta neuvotella ja voiko erimielisyyteen löytyä sopuratkaisu? Tuliko sanottua tai tehtyä jotain ikävää, jota pitäisi pyytää anteeksi? Miten voisi toimia rakentavammin? Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta voit omalta osaltasi luoda ilmapiirin myönteiseksi keskustelulle. Kerro, että olet kiinnostunut miehesi ajatuksista. Osoita teoillasi, että olet valmis kuulemaan hänen mielipiteensä. Ole kiinnostunut ja kysy. Kerro myös itse aktiivisesti omista tunteistasi ja toiveistasi. Pyydä rehdisti anteeksi, jos olet toiminut väärin.

Kotivinkin asiantuntija Salla Hyvärinen

Kommentoi »