Minnan boheemia pikkukotia maustavat syvät värit ja itse tehty keramiikka – ”Pieni koristeellisuus on paikallaan”
Sisustus
Minnan boheemia pikkukotia maustavat syvät värit ja itse tehty keramiikka – ”Pieni koristeellisuus on paikallaan”
Keraamikko Minna Komulainen nauttii vanhan talon rennosta ilmapiiristä kivenheiton päässä kaupungin sykkeestä. Rakennuksella on komea historia: ensimmäiset asukkaat olivat Kakolan vankilan työntekijöitä. Boheemissa sisustuksessa yhdistyvät rustiikki tyyli, vahvat värit ja Minnan tekemät keramiikkatyöt.
2Kommenttia
Teksti
Laura Sychold

Kuvat
Mikko Kaaresmaa

Julkaistu 11.3.2019
Unelmien Talo&Koti
Tunnelma vuonna 1892 rakennetun keltaisen kivitalon edustalla on melkein kuin Italiassa tai Ranskassa. Ovi, josta pääsee suoraan ulos, ja oma pieni piha ovat Minnalle tärkeitä.

Vanhoille kivitaloille tyypillinen huonekorkeus ja avaruus saivat Minnan ihastumaan tulevaan kotiinsa. Asunnossa on 40 neliötä, jotka jakautuvat huoneeseen ja tupakeittiöön.

Minnasta on ihanaa pitää ovi auki pihalle, jossa kasvaa komeita vanhoja saarnia ja vaahteroita.

”Kotini sijaitsee 25 minuutin kävelymatkan päässä työpaikaltani. Matka taittuu mukavasti pitkin Aurajoen rantaa. Kuljen matkan aamuin illoin, joten en juuri kaipaa muuta kuntoilua.

Minna arvostaa hyvää ruokaa sekä arkena että juhlapyhinä. Työhuoneenkin keittiössä syödään joka päivä kunnollinen, itse tehty lounas. Pöytä ja tuolit ovat Tori.fistä.
Arkista kauneutta. Nipuissa kuivuvat yrtit ja roseepippurit pääsevät pian käyttöön Minnan keitoksiin.

Talo on rakennettu vuonna 1892 entisen Kakolan vankilan työntekijöille. Talonmiehen töitä hoiti tuolloin luottovanki, joka lakaisi pihan, huolehti pioneista ja ruusuista ja lämmitti saunan. Luottovangit eivät tarvinneet vartijaa, sillä he olivat vapautumassa pian. Talon lapset kutsuivat heitä luottosediksi ja muistelevat heitä aikuisina lämmöllä.

Tuolloin asunnot olivat suuria, jopa koko kerroksen kattavia. Nyt hulppeat tilat on jaettu useammaksi pienemmäksi asunnoksi.

Minna kuvasi paljon veljentytärtään Helmiä, kun tämä oli pieni. Posliinimaljakot ovat Terraviivasta.
Minnan sisustussuunnittelijaystävä käänsi vierasvuoteen poikittain keskelle huonetta. Uusi järjestys muutti oleskelunurkkauksen ilmeen ihan toiseksi. Piironki on vanhempien entiseltä mökiltä.
Minna vaalii viherkasveja sekä kotona että työhuoneella. Keittokirjat on keskitetty vanhaan kirjahyllyyn.
Kannellinen kori tuli matkalaukkuna Senegalista. Sohvan takana on kiilapuille pingotettu silkkikangas. Puusohva on Tori.fistä ja arkku saatu ystävältä.

Suhtaudun sisustamiseen melko boheemisti. En ole minimalisti, vaan minusta sopiva määrä koriste-esineitä, viherkasveja ja huonekaluja lisää kodikkuutta.

Rakastan rustiikkia tyyliä ja sopivasti vahvoja mutta murrettuja värejä. Pidän mielelläni esillä omia töitäni, astioita ja taidetta.

Tykkään matkustella. Keräilen reissuilta vaikutteita myös kotiin. Pieneen asuntoon ei voi hankkia rajattomasti tavaraa, mutta ulkomaisilta markkinoilta tai paikallisilta kirpputoreilta saattaa löytää aarteita.

Ystäväni antoi kerran hyvän ohjeen: siivoa ensin, katso sitten. Jos tavaramäärä uhkaa kasvaa ulos kodikkuuden mitoista, kannattaa karsia. Kun tavarat ovat järjestyksessä ja koti siisti, siellä on heti parempi olla.

Kodin isompi huone toimittaa sujuvasti sekä keittiön että olohuoneen virkaa. Kaappi on ostettu Osto- ja myyntiliike K.J. Simolinilta.
Makuuhuoneen kaapin päällä on Minnan opiskeluaikaisia veistoksia ja ruukkuja.
Makuuhuoneen siro kirjoituspöytä on lahja puuseppäkaverilta. Kaappi on Osto- ja myyntiliike K.J. Simolinilta, vintagemekko Boutique Minnestä ja tuoli ystävältä.
Sängyn päällä on Minnan äidin virkkaama pitsipeitto. Alhambran upeat mosaiikkiseinät ovat toimineet inspiraationa Espanjasta tuoduissa tyynynpäällisissä.

Haluan tehdä ja tuntea käsilläni, joten ehkä juuri tästä syystä minusta tuli keraamikko. Ammatti houkutteli minua jo kun olin teini-ikäinen. En kuitenkaan päässyt koulutukseen, joten opiskelin kieliä ja työskentelin tulkkina useita vuosia. Kolmekymppisenä päätin yrittää toteuttaa unelmaani uudelleen, ja tällä kertaa tärppäsi.

Yritykseni Terraviiva täytti juuri kymmenen vuotta. Teen uniikkia keramiikkaa, mutta asiakkaille tutuimpia taitavat olla pitsikuvioiset koristelaatat ja laatat, joissa on lyhyitä, ajatuksia herättäviä lausahduksia.”

Yksi Minnan tärkeimmistä esineistä on vanhemmilta jo lukiovuosina saatu arkinen ranskalainen rautapata. ”Se on nerokas esine, kypsentää sekä leivät että pataruoat.” Oma laattatyö on vuodelta 2014.
Murretut, maanläheiset sävyt toistuvat sekä sisustuksessa että keramiikassa.
Minna rakastaa näyttäviä kaulakoruja, joita hän on löytänyt matkoilta ja kirppareilta. Naulakot on tehty omista koristelaatoista.
Minna rakastaa kävelylenkkejä pitkin Aurajoen vartta. Haaveissa on koti meren- tai järvenrannalla, ehkä jopa saaristossa.

Tutustu myös Minnan Instagram-tiliin @terraviiva.

2 kommenttia
Lue lisää