Teen paljon tavallista suomalaista kotiruokaa: karjalanpaistia, jauheliha-perunasoselaatikkoa, uunikalaa ja erilaisia keittoja. Haluaisin osata valmistaa enemmän vegaanisia herkkuja ja kasvispatoja. Myös vietnamilainen ja korealainen keittiö kiinnostavat. Kolme pientä lasta ja työ pitävät kuitenkin huolen, että juuri nyt ruokahifistelylle ei ole aikaa. Kasvuiässä olevat lapseni syövät valtavia annoksia, ja usein meillä on muidenkin lapsia syömässä. Tärkeintä on, että makumaailma miellyttää kaikkia.

Keholle pitää opettaa nälän ja kylläisyyden vaihtelu. Olen saanut lapsuudenkodistani hyvän mallin ruokarytmille ja siirtänyt sen myös omille lapsilleni. Syömme viisi kertaa päivässä. Omalla kohdallani säännöllinen ruokailu pitää iltaisin vaanivan kammonälän tehokkaasti loitolla.

Minua kiinnostavat tarinat ruoan takana. Perinnereseptit ovat koskettavinta mitä perillisilleen voi jättää. Meidän perheessämme yksi tällainen on Ilen äidin suklaahippukakku, johon tulee tiettyä suklaata tietynkokoisina paloina. Olen päättänyt opettaa lapsilleni kymmenen reseptiä ennen kuin he muuttavat omilleen.

Fiilistelen tomaattia ympäri vuoden kaikissa muodoissa. Ahdistun, jos kotona ei ole tuoreita tomaatteja. Ne kuuluvat leivän päälle. Tomaattikeitto on helppo, koko perheellemme maistuva arkiruoka. Haluaisin perehtyä paremmin eri tomaattilajikkeisiin ja niiden käyttötarkoituksiin.

Vuosikymmen sitten lomailin Ilen kanssa Italian Marchessa. Ystävien suosituksesta ajoimme skoottereilla keskellä vuoristoa sijaitsevaan ravintolaan. Navetan näköisen rakennuksen sisällä odottivat tarjoilijat valkoisissa hansikkaissa ja seitsemän ruokalajin upea illallinen. Elämys oli niin kokonaisvaltainen, että menin siitä aivan sekaisin.