Avotakka

Mitä Olga ja Louis tekivät, kun halusivat ainutlaatuisen kodin? Tilasivat sen Alvar Aallolta! 60-vuotias Maison Carré on arkkitehtuurin mestariteos


Alvar Aallon suunnittelema Maison Carré Ranskassa kiehtoo taiteilija Elina Brotherusta. Hän asui siellä ja ikuisti sen tunnelmat valokuviinsa. Teosten tuotto käytetään talon hyväksi, sillä 60-vuotias Maison Carré on peruskorjauksen ja restauroinnin tarpeessa.
Elina Brotheruksen valokuvateos Piscine de nuit 2 avaa salaperäisen näkymän iltavalaistuun taloon.
Maison Carrén asuinpinta-ala on noin 450 neliötä, josta toisessa kerroksessa sijaitsevien neljän huoneen osuus on 89 neliötä. Kuva Jari Jetsonen / Alvar Aalto -säätiö

Taiteilija Elina Brotherus ei tarkkaan ottaen tiedä, keitä naiset hänen Maison Carréssa ottamissaan valokuvissa ovat.

– Minä niissä en esiinny, Brotherus sanoo ilman pilkettä silmäkulmassa.

Hän istuu studiollaan Helsingin Kaapelitehtaalla, jaloissaan pikkuinen mäyräkoira Marcello, ja kertoo enemmän kuvasarjastaan.

– Kuvien naiset voivat olla melkein keitä tahansa, mutta heillä on jokin side taloon. He voivat olla naapureita, sukulaisia tai ystäviä, jotka ovat käymässä ehkä lyhyemmän, ehkä pidemmän aikaa. Suhde taloon jää viime kädessä arvoitukseksi.

Brotherus korostaa, että vaikka hänen kasvonsa ja olemuksensa tietysti tunnistaa valokuvista, hän välittää niiden avulla erilaisia karaktäärejä, mielentiloja ja tarinan alkuja.

– Jokaisella kuvalla on oma tarina kerrottavanaan, ja jokainen paljastaa jonkin piirteen talosta.

Kuvissa on traagisuutta, haikeutta ja humoristisuutta. Osa hauskuudesta tulee vanhoista vaatekerroista, kuten Brotheruksen isoäidille kuuluneesta leningistä. Brotherus kuljettaa mukanaan kassikaupalla näitä vaatteita, joita hän pukee eri hahmoilleen.

Ainoa Alvar Aallon rakennus Ranskassa

Maison Carré on valkoiseksi rapattu tiilirakennus. Kuva Alvar Aalto -säätiö.
Kun rakennus oli uusi, sen ympärillä avautui avara maalaismaisema. Myöhemmin maisema on kasvanut umpeen. Kuva Alvar Aalto -säätiö.

Itse Maison Carré sijaitsee 40 kilometriä Pariisista lounaaseen Bazoches-sur-Guyonnessa. Rakennus kohoaa maalaismaisemasta kuin kulmikas temppeli.

Omakotitalo on ainoa Alvar Aallon rakennus Ranskassa, ja siinä asuivat ranskalainen kulttuurivaikuttaja, taidekauppias ja keräilijä Louis Carré (1897–1977) kolmannen vaimonsa Olgan kanssa. Olga Carré asui talossa kuolemaansa, vuoteen 2002 saakka.

Alun perin talo suunniteltiin lapsettoman pariskun­nan ja heidän hohdokkaan taidekokoelmansa kodiksi sekä juhlien näyttämöksi. Olgan kuoleman jälkeen hänen sisarensa lapsineen myivät taidekokoelman ja talon. Nykyi­sin sen omistaa Association Alvar Aalto en France -yhdistys, jonka perusti Suomen Kulttuuri­rahasto vuonna 2006.

Matka vanhan talon sydämeen

Elina Brotherus kuvasi teoksensa Piscine (transat) Maison Carrén puutarhassa sijaitsevalla uima-altaalla.
Elina Brotheruksen teos Chambre de Louis Carré herättää henkiin isännän makuuhuoneen.

Ensi kerran Elina Brotherus vieraili Maison Carréssa vuonna 2015 talon kuraattorin Ásdís Ólafsdóttirin kutsusta. Hän asui siellä muutaman päivän ja ikuisti näkemänsä ja kokemansa kuvasarjaan Femmes de la Maison Carré. Teokset esiteltiin sitten tiloissa, joissa alun perin oli Légerin, Bonnardin, Degasin, Picasson, Dufyn, Villonin, Lanskoyn, Kleen, Laurensin, Calderin ja Alberto Giacomettin teoksia sekä afrikkalaista taidetta. Paikka on Brotheruksen mielestä täydellinen hyvinkin erilaisille taideteoksille.

Viime vuoden maaliskuussa Brotherus matkusti uudelleen Maison Carréhen. Tällä kertaa se tapahtui talon ystäväyhdistyksen Amis de Maison Carré pyynnöstä, ja hän kuvasi jatkoa sarjalleen.

AMC on kansainvälinen yhteisö, joka lisää talon tunnettuutta ja tukee sen toimintaa. Rakennus luokiteltiin Ranskassa historiallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi jo 1996, mutta nyt se kaipaa kipeästi restaurointia. Työn pitäisi alkaa vuonna 2021.

Brotheruksen talossa ja sen pihamaalla ottamat kuvat ovat parhaillaan esillä Helsingissä Finlandia-talon Veranda-galleriassa yhdessä talon historiaa esittelevän aineiston kanssa. Myyntitulot käytetään restaurointirahastoon.

– Asuin toisellakin kerralla talossa muutaman päivän ja aivan yksin. Oleskelun kuluessa Alvar Aallon suunnittelu avautui uudella tavalla. Hän osasi luoda inhimillisiä ja kodikkaita tiloja, joissa kaikki on pienintä yksityiskohtaa myöten huoliteltua. Seurasin, kuinka valo kulkee huoneesta toiseen, keitin kevätparsaa keittiössä ja vastailin sähköposteihin Louis Carrén työpöydän ääressä. Iltaisin luin olohuoneessa valossa, joka Aallon suunnitelman mukaan jätti huoneen nurkkiin pehmeän, sympaattisen hämärän.

Elina Brotherus kiersi intensiivisesti tilasta toiseen ja teki havaintoja tunnelmista ja näkymistä, joihin halusi pysähtyä. Useimmat ikuistukset näyttävät ohimeneviä hetkiä. Siksi Brotheruksen täytyi toimia ripeästi, että hänen havaintonsa ei muuttuisi liikaa ja että hänen luomansa kompositio siirtyisi digikameran tiedostoon sellaisena, kuin hän sen näki ja koki.

– Aina se ei ollut helppoa, sillä työskentelen jalustan kanssa ja ilman avustajaa, mutta jälkikäteen kuvia käsitellään niin vähän kuin mahdollista.

Myös värit ovat Brotherukselle tärkeitä, ja hän osaa selittää niiden eroja ja vivahteita kemistin tutkinnon suorittaneen ihmisen pedanttiudella.

Kaikki on Aaltoa, yksityiskohdatkin

Pohjakerroksen suuren oleskelu­tilan ikkunat avautuvat suoraan puutarhaan. Kalusteiden järjestys on alkuperäinen. Miehensä kuoleman jälkeen Olga Carré siirsi osan huonekaluista pois ja toi tilalle itselleen mieluisampia huonekaluja. Kuva Heikki Havas / Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto toi Maison Carrén sisustukseen sekä muista projekteista tuttuja valaisimia että loi uniikkeja malleja, kuten taideteoksille valoa suuntaavan kattovalaisimen. Kuva Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aalto suunnitteli toimistonsa kanssa myös Maison Carrén kalustuksen ja kiinteän sisustuksen käsijohteita sekä ovenkahvoja myöten. Ruokasalin valaisimet ovat uniikit, sillä Aalto lisäsi aiempaan perusmalliinsa lisäosan, joka kohdistaa valon sivuseinälle ripustettuihin maalauksiin. Hänen jälkensä näkyy myös puutarhassa, joka laskostuu loivasti laskeutuvaan maisemaan. Käytännössä töitä valvoi arkkitehti Elissa Aalto, joka oli ranskantaitoinen. Hän suunnitteli myös kauniit tekstiilit ja olohuoneen suuret matot.

Carré valitsi Aallon talonsa suunnittelijaksi vuonna 1955, vaikka harkitsi myös Le Corbusieria. Aalto tuntui kuitenkin pehmeämmältä ja kodikkaammalta vaihtoehdolta.

Pariskunta muutti taloon kesäkuussa 1959, ja muutama vuosi myöhemmin Alvar Aalto suunnitteli puutarhan huipennukseksi elegantin uima-altaan pukutiloineen ja terasseineen.

Elina Brotherus otti uima-altaalta kuvia molemmilla kerroilla. Vuonna 2015 se oli erittäin huonossa kunnossa, mutta toiseen kertaan mennessä paikka oli jo kunnostettu ja allaskin täynnä vettä. Teoksessa Piscine (transat) makaa nainen altaan reunalla aurinko­tuolissa metsästä puskevan vihreyden ja sen heijastumien keskipisteessä. Teoksessa Piscine de Nuit 2 näkymä paljastaa rinteessä kohoavan talon iltavalaistuna, ja altaan reunalla seisoo joku toinen hahmo.

– Ihmisten läsnäolo on epätyypillistä arkkitehtuurivalokuville. Kun tuon arkkitehtuurin rinnalle ihmisen, rakennus ja sen miljöö asettuvat inhimillisiin mittasuhteisiin. Ihmisten kautta rakennuksia ja niiden tarinoita on myös helpompi lähestyä. Ihmiset ovat reitti niin Maison Carrén kuin muidenkin talojen salaisuuksiin, Brotherus sanoo.

Ruskeasävyisessä valokuvassa La Vague seisoo hahmo talon sisääntuloaulassa. Tilan kaareva, punamäntyinen katto teki Brotherukseen vaikutuksen, ja se on suomalaisten puuseppien käsialaa. Kaikki muukin talossa on yhä alkuperäistä pariskunnan vaatteita myöten. Taidekokoelman lisäksi perilliset nappasivat mukaansa vain Olgan ylelliset turkikset ja korut.

Rakennuksessa on kahteen suuntaan viettävä loiva liuskekivikatto. Kuva Alvar Aalto -säätiö
Joku lähtee Maison Carrésta. Elina Brotheruksen valokuvan nimi on Le Départ, lähtö.

Näyttely Maison Carré 60 vuotta on esillä 5. joulukuuta 2019 asti Helsingissä Finlandia-talon Galleria Verandassa. Elina Brotheruksen valokuvien lisäksi näyttely kertoo Maison Carrén arkkitehtuurista ja ajasta rakennuttajaperheen aikana. Teosten myyntitulot käytetään talon perus­korjauksen hyväksi.

Julkaistu: 25.11.2019