Meidän Mökki

”Syntisaunan lauteille voi jättää kaikki murheet” – kellarista tulikin maasauna, ja nyt siellä nautitaan lempeän kosteista löylyistä

”Syntisaunan lauteille voi jättää kaikki murheet” – kellarista tulikin maasauna, ja nyt siellä nautitaan lempeän kosteista löylyistä
Syntisaunaksi ristitty sauna syntyi kellarin paikalle. Maaseinien ansiosta löylyt ovat kosteat, ja lämpö pysyy tasaisena kovemmillakin pakkasilla, Jukka Hiltunen kertoo.
Kymmenen neliön maasauna valmistui Kuusamoon vuonna 2018.

Tykkylumen peittämien puiden takaa kuuluu ulvonta, joka saa kylmät väreet juoksemaan selkäpiitä pitkin. Susiko se on? Ylimääräisiä sydämenlyöntejä rauhoittaa tyynesti pihamaan poikki kävelevä karvalakkiin sonnustautunut mökki-isäntä Jukka Hiltunen. Puukko heilahtelee tottuneen eränkävijän vyötäisillä. Ilman sitä ei näissä metsissä pärjättäisi.

– Pelon tunteen voi haudata ainakin tällä kertaa. Ulvonta kuuluu läheiseltä huskytilalta, ja puukkoakin heilutetaan tänään vain kiehisiä vuoltaessa, Jukka rauhoittelee.

Pohjoisen juuria ei Jyväskylästä kotoisin olevalla mökkiläisellä ole. Paikka on hankittu yhteiseksi mökiksi Jukan vanhempien sekä sisarusten ja heidän perheidensä kanssa.

Eränkävijän mökkiunelma on täällä kalaisien järvien ja kuohuvien koskien lähimaastossa. Innokas perhokalastaja on metsissä kuin kotonaan. Kesyttämätön luonto on vain aivan mökin tuntumassa.

– Parhaat perhokalastuspaikat kuuluvat tämän maan lunastaneen oikeuksiin. Ne ovat niitä koskia, johon ei kalastuslupia voi rahalla ostaa, Jukka kertoo.

Syntisaunassa valonlähteenä on vain kynttilät ja lyhdyt. Kynttilänjalaksi kelpaa tyhjä pullokin.
Mökkisaunan lämmitys on yksi ohjelmanumero. Koivuhalkojen väleihin tarkoin asetellut tuohet lähentelevät taidetta. Mökkiläiset suosivat yksinkertaisia asioita. Pärekorit ovat lämmittäjän tehokäytössä.
Vesi syntisaunalle tulee vain kantamalla.
Eränkävijän nuotio syttyy hetkessä. Ilma vauhdittaa puiden palamista.

Tontilla on mökki, jossa on myös sisäsauna. Se on enää vain varastokäytössä, sillä yksikään mökkeilijöistä ei voi vastustaa maan alle rakennetun uuden saunan vetovoimaa.

Sauna syntyi sen kummemmin suunnittelematta. Mökin entinen omistaja oli kaivanut pihaan imeytyskentän, jonka jäljiltä maahan jäi kuoppa kellaria varten. Idea maakellarista oli jo toteutusvaiheessa Jukan perheen tullessa mökkeilijöiksi. Seinät kellarille oli muurattu harkoista ja katto valettu betonista.

– Entinen omistaja heitti ilmoille ajatuksen kellarisaunasta. Me nappasimme siskon miehen kanssa ideasta kiinni, ja nyt savu tupruttelee syntisaunan piipusta kohti pohjoisen pakkastaivasta, Jukka kertoo.

Rakennuksen maalattia on peitetty pihalaatoilla. Remontoijat vuorasivat harkkoseinät eristelevyillä, joiden päälle asennettiin puupaneelit. Vain kiuasta ympäröivät seinät jätettiin harkkopinnalle. Pukuhuoneen osa rakennettiin pitkästä puutavarasta. Sen sisäseinät maalataan heti pakkasten kaikottua Kuusamosta.

– Syntisaunaksi ristityn paikan lauteille voi hyvin jättää synnit ja murheet. Viimeisin tänne lämmittelemään tuotu henkilö on metrin mittainen pirupatsas, joka jököttää saunan nurkassa, Jukka kertoo nauraen.

Loimulohitelineen jaloiksi soveltuvat harjateräksestä leikatut pätkät. Jukka valelee lohen pinnalle suolaveden katajanoksalla.
Vasta saa sopivan kosteuden lumesta. Muutaman kerran lumessa käynyt nippu koivua on parhaimmillaan.
Mökkinaapureina on valjakkokoirien lisäksi korpit ja karhut. Suositulla kuvaussuolla voi karhuja nähdä kahdeksankin samaan aikaan.

Kunnon hankihyppelyt kuuluvat Jukan ja hänen kaverinsa Jannen saunavuorolle. Jos jää olisi yhtään ohuempi, olisi avantokin avattu järvelle.

Se, kumpi miehistä kestää saunoa kauemmin, on yhä arvoitus. Samoille lauteille kaverukset ovat mahtuneet jo vuosikymmenten ajan. Näillä lauteilla löylyt ovat kosteat maaseinien ansiosta. Kovimmilla pakkasillakin lämpö jaksaa pysyä tasaisena. Tähän voi vaikuttaa kierrätyskiukaan tehokin.

– Löylyt eivät ole täällä liian kipakat. Saunominen voi kestää hyvinkin tunnin ajan. Ei meistä kumpikaan toista lauteilta saa ajettua, Jukka paljastaa.

Eväät valmistetaan ulkotulilla perinteiseen tapaan. Loimulohen lauta on tehty haavasta. Puutappien lomitus sopii isolle tai pienelle vonkaleelle. Kalan parina maistuu ruisleipä.

Jukan tulilla paistuvat lohen ohella myös lakkaletut, joiden salaisuus on lorauksessa Apteekkarin konjakkia. Loraus on suotavaa käyttää vain ja ainoastaan letun liekityksessä.

– Kalavaleita voi tässä nuotiolla kertoa huoletta. Valeet voi sitten taas käydä syntisaunassa pois pesemässä, isäntä lupaa.

Liekitetyt letut kruunaa niiden sisälle levitetty lakkahillo. Konjakin annetaan palaa rauhassa lettujen päällä.
Jätkänkynttilöillä valaistu pihapiiri on sinisen hetken aikaan parhaimmillaan. Jätkänkynttilät sytytellään koivutuohen avulla.
Julkaistu: 30.12.2019
2 kommenttia