Lasipalloja, vintagekoristeita ja itse tehtyjä ihanuuksia – Joulu Hannan perheen rintamamiestalossa on täynnä hurmaavia ideoita



Lasipalloja, vintagekoristeita ja itse tehtyjä ihanuuksia – Joulu Hannan perheen rintamamiestalossa on täynnä hurmaavia ideoita

Pakkasen puraisema puutarha ympäröi rintamamiestaloa, jossa asuu Nipalan kuusihenkinen perhe. Sisällä on lämmintä ja kodikasta ja ihanan paljon itse askarreltuja joulukoristeita.
Teksti Jonna Kivilahti
Kuvat Krista Keltanen

Turussa Martin omakotitaloalueella, keskustan tuntumassa mutta silti omassa rauhassaan, sijaitsee Nipalan perheen sievä rintamamiestalo. Sitä ympäröi puutarha, joka näin talvella nukkuu kaunista huurteista untaan.

– Me olemme hullaantuneita taloon. Etsimme vuonna 2011 rivitaloasuntoa kahdelle aikuiselle ja yhdelle kouluikäiselle lapselle, mutta päädyimme tänne. Vuosien mittaan lapsia on syntynyt kolme lisää ja talomme on kasvanut niin kellariin kuin vintille. Rakkaudella remontoitu talo tuntuu venyvän tarpeisiimme, vaikka meitä on tällä hetkellä kuusi, perheen äiti Hanna Nipala sanoo.

Remonttia, nikkarointia ja maalaamista, sitä talo vaati. 1940-luvulla rakennettu rintamamiestalo oli aikaa sitten saavuttanut peruskorjausiän, ja Hanna kertookin, että jos hän ja puoliso Timo olisivat tajunneet, mihin he ovat lähdössä, kaupat olisivat saattaneet jäädä tekemättä. Nyt kaikki on kunnostettu kivijalasta piipunhattuun ja taloon on syntynyt vahva side. Pariskunnasta on hienoa tietää, mitä jokaisen ulko- ja väliseinän sisälle kätkeytyy.

Vanhat esineet kuuluvat 1940-luvulla rakennetun talon henkeen. Erityisen hyvin ne sopivat joulunajan asetelmiin ja kattauksiin. Hanna ja Timo suunnittelivat ja rakensivat olohuoneen kulmasohvan omin voimin, koska eivät löytäneet mieluista kaupoista. Kuusihenkinen perhe mahtuu löhöilemään siihen yhtä aikaa.

Ulkolaudoituksen väri on vaihtunut keltaisesta harmaaseen, kun taas sisätilojen pinnat ovat valkoiset. Ne ovat pääosin pinkopahvien alta paljastunutta raakalautaa, joka oli mahdollista jättää esiin sen takia, että ulkoseinien eristystä vahvistettiin.

– Osa laudoista vaihdettiin, ja uudet väliseinäpätkät rakennettiin vanhoja seiniä mukaillen hieman erilevyisiä lautoja käyttämällä. Seinälaudoituksen mielekkyys puhutti meitä remontin aikana paljonkin, mutta emme voisi enää kuvitella tänne toisenlaisia seiniä, Hanna kertoo.

Talo Nipala on ollut koko perheen projekti, sillä niin Hannan kuin Timon isät ovat olleet korvaamattomana apuna kunnostuksen eri vaiheissa.

Sisustuksessa Hanna suosii vintagea, kirpputoreja ja itse suunniteltuja ja valmistettuja kalusteita.

– Tuunaamme käytettynä ostettuja kalusteita autotallissa ja kesäisin pihalla. Suosimme turvallisia kalkki- ja kookosmaaleja, joten pieniä maalaushommia voi tehdä myös sisällä, Hanna sanoo.

Itse tekeminen on hänelle tärkeää monesta syystä. Kierrätetyt kalusteet kaipaavat usein pientä muokkausta, jotta niistä tulee sopivia. Esimerkiksi seinäkaapista tuli täydellinen senkki, kun Hanna ja Timo lisäsivät kalusteeseen jalat.

– Vanhan muokkaaminen vähentää myös ostamisen tarvetta, maailma kun on täynnä tavaraa. Myös omat samat vanhat huonekalut vaihtavat muokkauksella käyttötarkoitusta. Ruokailutilassa nykyisin olevaan penkkiin liitettiin hylly, kun se vielä palveli yöpöytänä.

Aulasta aukeaa näkymä kauniiseen keittiöön. Kaikki alakerran seinät ovat vaakalaudoitettua lautaa, joka on maalattu valkoiseksi. Portaikko avattiin, kun vintti remontoitiin makuuhuoneeksi ja lastenhuoneeksi. Vitriinikaapit Hanna tuunasi rautakaupan metalliosin ja harmaalla maalilla. Hanna maalasi jääkaapin oven mustaksi liitutaulumaalilla ja somisti sen jouluisella liitupiirroksella. Ruokailutila on osa olohuonetta. Hanna suunnitteli ja valmisti ruokapöydän lvi-putkesta ja maalasi sen mattaharmaaksi. Myös laatikoista koostuva kulmasohva on pariskunnan valmistama.

Vanhoissa tai käsin tehdyissä huonekaluissa on luonnetta, joka puhuu samaa kieltä rintamamiestalon kanssa.

– Sisustus ja talon ulkoinen ilme saisivat kulkea käsi kädessä. Meidän vuonna 1943 rakennettuun taloon sopivat valtavan hyvin saman aikakauden kalusteet, koska niiden mittasuhteet ovat oikeanlaiset. Kun suosii vanhaa, ei tarvitse pelätä naarmuja tai kulumaa, sillä käytön jäljet vain kaunistavat esineitä. Lisäksi meistä on mukavaa, että tavaroilla on menneisyys ja ne ovat olleet olemassa jo ennen meitä.

Hanna rakastaa joulua ja paljastaa, että ensimmäisen jouluaiheisen mainoksen näkeminen tai joulusävelmän kuuleminen merkitsee samalla epävirallista lupaa päästää jouluhulluus valloilleen.

– Rakastan joulua erityisesti sen tunnelman takia. Joulu on meille perheen ja hyvyyden juhla. Joulussa on samaan aikaan sekä leikkisyyttä, rentoutta, rakkautta että kauneutta. Joulukoristeet tuovat tuon tunnelman ja muistutuksenkin konkreettisesti osaksi jokaista päivää. Minusta jokainen syy juhlaan pitää muutenkin käyttää. Iloa ja kauneutta ei ole koskaan liikaa.

Olohuoneen kulmauksessa on mahtava paikka Hannan työpöydälle. Lasten nukkuessa päiväunia voi tässä kätevästi puuhailla. Hyllyillä kokoelma kirpputorilöytöjä. Kuusen koristeet on tehty itse. Hanna on sijoittanut keräämänsä kupariset lehmänkellot metallikehikkoon yhdessä havukranssin kanssa ja saanut siten aikaan uniikin seinäkoristeen. Koriste näyttää yhtä hyvältä joka vuosi. Käsillä tekeminen on iso osa Hannan joulua. Kaikki koristeet, kortit ja lahjojen paketointi onnistuvat Nipalan pajassa.

Jo syys–lokakuussa voi nähdä joulun ensi merkkejä Nipalassa. Silloin Hanna ripustaa ensimmäiset valosarjat niin ulos kuin sisälle. Jouluisuus lisääntyy sen jälkeen pikkuhiljaa. Hanna kertoo, että muuttomiehetkin aikanaan nauroivat makeasti hänen koristevalikoimalleen, joka täyttää neljä suurta laatikollista. Suurin osa koristeista on itse tehtyjä tai muokattuja, mutta Hanna on myös heikkona vanhoihin lasipalloihin ja vintagekoristeisiin.

– Keräilen myös vanhoja karjakelloja ja kauniita käpyjä. Syksyllä kerään koristeeksi myös kastanjoita. Kaikkia koristeita ei kuitenkaan ole esillä joka joulu, vaan tunnelma ja kattaus vaihtelevat.

Joskus ikkunat täyttyvät silkkipaperihiutaleista, joskus kuusessa on vain käpyjä ja kristalleja, ja yhtenä jouluna taittelin monta sataa origamia, Hanna kertoo. Pelkästään liitutussilla saa taiottua paljon uusia koristeita. Joulukuusia on monta, ainakin pihalla yksi ja olohuoneessa sekä lastenhuoneessa omansa.

– Haluan tehdä itse ainakin kaikki kuusenkoristeet. Vuosien mittaan olen kokeillut kaikenlaista, mutta tänä vuonna suosikkejani ovat kartonkitähdistä ommellut viirit ja pellavaiset lippuviirit. Löysin kirpputorilta kuusenkynttilän pidikkeitä ja ihanasti kellastuneita kynttilöitä, Hanna kertoo.

Hanna askarteli pojan kanssa soodataikinasta tehdyt nimilaput joululahjoihin. Tekstit tehtiin leimasimella. Joulukalenteri on tehty pienistä kangaspusseista, joiden sisältä löytyy yhteistä tekemistä.

Aatonaattona Nipalat kutsuvat ystäviään ja heidän lapsiaan glögille, ja aaton he viettävät aina vanhempiensa sekä sisarusten perheiden kanssa. Silloin pöydässä istuu miltei parikymmentä perheenjäsentä.

– Ruokailijoiden ikäero on parhaimmillaan ollut yli yhdeksänkymmentä vuotta, vauvasta vaariin. Joulurauhan julistamisen seuraaminen kuuluu aina aattoon, mutta jos sataa räntää, julistus katsotaan televisiosta samalla, kun syödään riisipuuroa.

Pääateria nautitaan läheisessä mummilassa. Silloin esillä on perinteinen kokonaisuus kalaruokineen, kinkkuineen ja laatikoineen. Jälkiruokana nautitaan usein taatelikakkua tai luumukiisseliä. Illalla palataan herkuttelemaan piparkakuilla kotisohvalle.

– Iltahämärissä poikkeamme vielä haudoilla muistamassa rakkaitamme. Joulupäivänäkin tapaamme sukulaisia. Voisinkin sanoa, että perhe ja suku ovat joulunvietossamme todella isossa roolissa. Perhe ja yhdessäolo ovat meille olennainen osa joulua mutta myös arkea. Sisarukset ovat meille myös läheisiä ja rakkaita ystäviä. Lisäksi olemme etuoikeutettuja, kun isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa ja poikkeavat usein kylään. Perhe tarkoittaa meille siis myös sisaruksia, serkkuja ja isovanhempia. Iso perhe on elämän suurimpia rikkauksia, Hanna sanoo.

Tapaninpäivänä Nipalat jatkavat yhdessäoloa. Mutta silloin pöytään kannetaan perinteisten jouluherkkujen sijasta yhdessä tehtyä sushia.

Pihan perällä odottaa suojaisa istuskelupaikka lämmittävine lampaantaljoineen. Rintamamiestalo koki suuren muutoksen perheen rakastuttua siihen. Kaikki rakenteet uusittiin ja talo remontoitiin sisältä ja ulkoa. Ulkopinta sai uuden harmaan sävyn. Portinpielessä ilahduttaa havuista ja koristepalloista tehty koriste.

Hannan parhaat koristeluvinkit

  • Nauti joulun tunnelmasta niin pitkään kuin mahdollista. Ala keitellä glögiä, sytytellä kynttilöitä ja koristella heti, kun siltä alkaa tuntua.
  • Suosi itse tehtyjä koristeita. Niiden avulla tunnelmasta tulee ainutlaatuinen ja omannäköinen.
  • Tee koko perheen yhteinen joulukalenteri. Kokosin meidän perheelle kalenterin, jonka jokaisesta luukusta paljastuu yhteistä tekemistä, vaikka piparinpaistotalkoot.
  • Askartelukin on kivaa yhdessä. Tein teini-ikäisen poikani kanssa soodataikinasta valkoisia lahjakääreisiin liitettäviä nimikylttejä. Tekstit painoimme leimasimella. Näitä kylttejä läheisemme saavat myös lahjaksi omiin kuusiinsa.
  • Muokkaa vanhoja koristeita. Maalasin joulupallot uudelleen mattamaaleilla valkoisiksi ja mustiksi. Valkoisiin piirsimme kuvioita, leimasimme perheenjäsenten nimikirjaimet ja kirjoitimme suosikkijoululaulujen sanoja. Mustia kuvioin maalitussilla ja liidulla. Osa jäi yksivärisiksi. Lisäksi vaihtelen kuusenkoristeiden ripustusnauhoja. Lasikoristeet saavat hauskaa kontrastia vaikka pellavanyöristä.
  • Suosi koristeluiden osana tarpeettomaksi käyneitä esineitä. Pidän kransseista, ja tein yhden kranssin vanhan lampunkehyksen ympärille ja toisen rottinkisen lannevanteen ympärille.
  • Huopa, kartonki ja pellava ovat maanläheisiä ja kestäviä koristemateriaaleja. Paksusta ruskeasta huovasta leikkasin piparkakun muotoisia kuusenkoristeita. Pidän viireistä, ja niitä olen tehnyt sekä leikkaamalla kartongista tähtiä että pellavasta lippuja.

Julkaistu: 4.12.2018