Lapsuudenystävien satumainen juhla! Mira ja Anu perheineen viettävät yhteisen joulun Pärnun vanhassakaupungissa

Lapsuudenystävien satumainen juhla! Mira ja Anu perheineen viettävät yhteisen joulun Pärnun vanhassakaupungissa
Mira rakastaa Pärnun vanhankaupungin tunnelmaa. Hänen kapealla kujalla sijaitseva vapaa-ajan kotinsa on kuin tuulahdus vuosisatojen takaa. Siellä viihtyvät myös rakas lapsuudenystävä Anu ja heidän perheensä.
Julkaistu: 15.12.2021

Juttu on julkaistu Kaikkien Aikojen Joulu -lehdessä joulukuussa 2020.

Pärnun vanhankaupungin kapeat kadut mutkittelevat puistojen ja värikkäiksi maalattujen talojen lomassa. Joulunaikaan ovissa roikkuu kransseja, ja miltei joka ikkunasta tuikkivat koristevalot. Askeleiden suunta kääntyy kohti Elisabethin kirkon kellojen kuminaa, sillä sen avulla löytää poikkikadulle, jolla sijaitsee 1600-luvulta peräisin oleva entinen pormestarin virkatalo. Nykyisin rakennuksessa on hyvinkääläisen Mira Slawinskin perheen piilopaikka ja vapaa-ajan koti.

Miran 60 neliön vapaa-ajan koti Pärnussa sijaitsee talossa, joka on kuin sadusta. Talossa on useita asuntoja.

Aika tuntuu pysähtyvän, ja mielikuvitus saa näkemään, millaista täällä on voinut olla satoja vuosia sitten. Mutta pysytään tässä ajassa, sillä kiviportaiden päässä odottaa jo Mira sydänystävänsä, helsinkiläisen Anu Roerhin seurassa. He ovat tulleet valmistelemaan joulua, ennen kuin kummankin perheet saapuvat Pärnuun.

Pärnu on kotikutoinen ja elämänmakuinen. Täällä elämäntahti rauhoittuu ja mieli on levollinen. Mirasta parasta joulussa ovat perhe ja läheiset.

– Olemme viettäneet monia perhejouluja yhdessä. Olemme myös esikoislastemme kummeja, Anu kertoo.

Mira viettää joulua osin Hyvinkään-kodissaan ja osin Pärnussa, jonka hidas elämänrytmi houkuttelee viipymään pidempäänkin. Kodin värikartta on pehmeä. Taidokkaat boordimaalaukset tuovat ripauksen joulunpunaista ympäri vuoden.

Miran mieltymys antiikkiin näkyy kaikkialla. Kodin huonekaluista jokunen on samoilta syntyvuosilta kuin talokin, eli 1600-luvulta. Leipälautahyllyillä lepäilevät kauneimmat astiat. Ne pääsevät käyttöön vain jouluaterialla.

Matka Suomesta on sujunut Chris Rean tulkitseman Driving home for Christmas -klassikon voimalla. Laulajan käheä ääni on kummankin mieleen ja tuo mukanaan haikean ja odotuksentäyteisen tunnelman, joka sopii jouluvalmisteluihin. Perillä on kosolti aikaa tunnelmoida, tuoksutella, supatella salaisuuksia ja kikatellakin. Aattoa odotellessa on myös lupa syödä monta palaa kummankin herkkua, suklaakakkua.

Sisällä huokuu entisajan tunnelma. Talossa on useita asuntoja, ja Miran vapaa-ajan kodissa on tilaa 60 neliötä. Niihin mahtuu tupakeittiön lisäksi kaksi makuuhuonetta ja kylpyhuone.

Vanhassa kivitalossa sohvat ja sänky lämpiävät toden teolla vasta lampaantaljojen avulla. Taljat tuovat jouluiseen sisustukseen myös mukavaa pehmeyttä ja runsautta. Kynttelikkö saa palaa joulunaikaan vuorokauden ympäri.

Miran viehätys antiikkiin on ohjannut hänen sisustusmakuaan vuosikymmenet. Hyllyillä on tärkeitä lelulöytöjä vuosien varrelta.
Vierashuone on sisustettu elegantiksi ranskalaisella antiikilla. Havukranssin paikka on tuolilla, joka ei kestäisi säännöllistä istumista.

Pienten ikkunaruutujen takaa avautuva kirkkonäkymä on kauneimmillaan illan varjojen tummuessa. Kun ikkunat avaa, saattaa kuulla seurakuntalaisia laulamassa tuttuja joululauluja.

– Poltan paljon kynttilöitä. Ne lämmittävät kiviseiniin sitoutunutta kylmyyttä. Olen suklaan lisäksi kynttilöiden suurkuluttaja, Mira sanoo ja nauraa perään.

Vapaa-ajan kodissa ollessaan Mira polttaa kaikenkokoisia kynttilöitä aamusta myöhäiseen iltaan.

Mira on nauttinut Pärnun ainutlaatuisista maisemista pitkään, mutta nykyisen vapaa-ajanasunnon hän osti vasta muutama vuosi sitten. Rakkaus pieniruutuisiin ikkunoihin, holvisyvennyksiin ja korkeisiin huoneisiin oli niin vahva, että hän tarttui heti tilaisuuteen, kun huomasi myynti-ilmoituksen.

Ennen aloille asettumista sisätilat piti remontoida perusteellisesti. Myös kunnollinen keittiö ja pesuhuone puuttuivat. Jouluasuun puetussa kodissa on vaikea kuvitella, miltä täällä näytti ennen remonttia.

Mira kiittelee vuolaasti Anua, joka oli innolla mukana sisustuspuuhissa.

Miran ja Anun ajomatka Tallinnan-lautalta Pärnuun taittuu parissa tunnissa. Perillä odottaa vanha kivitalo, jossa on entisaikaan asunut paikallinen pormestari.

Kaikkialla näkyy kiinnostus vanhoihin tavaroihin ja huonekaluihin. Se ulottuu jopa joulukoristeisiin. Pakkasukot Mira onnistui saamaan antiikkitorilta, ja niiden pariksi sopivat satoja vuosia vanhat ratsukot. Luonnonantimista pyöriteltyjä kransseja on useita, sillä niitä saa torilta paikallisilta käsityöläisiltä.

– Asioiminen torilla tuotteitaan myyvien mummojen kanssa on meille tärkeä perinne. Kiitollisuus paistaa usein heidän silmistään, ja lähtiessä mukaan tarttuu herkkä, jopa harras tunne, Mira sanoo.

Torilta palatessaan Mira ja Anu poikkeavat aina samassa kahvilassa, joka on päätynyt lempipaikaksi paitsi kostean suklaakakkunsa myös ruusuisten pöytäliinojensa ansiosta.

– Liinat tuovat mieleen lapsuuden. Meille molemmille ommeltiin lapsuudessa samanlaiset mekot, joiden kangas muistuttaa kahvilan kuoseja.

"Hyvä ja mieleenpainuva joulu syntyy lopulta yksinkertaisista asioista."
Mira Slawinski

Anu vastaa siitä, että herkkuja riittää myös kotiin kannettavaksi ja nautittavaksi.

– On mahdotonta vastustaa paikallisia juustoja, leikkeleitä ja kaviaarilla täytettyjä kananmunanpuolikkaita. Viimeisin yhteinen herkkumme on lumikarpalot.

Kirpeät lumikarpalot ovat Miran ja Anun herkkua. Niitä, ja makeita lumiukkoleivonnaisia saa Pärnun torilta.

Nyt niiden salainen reseptikin on selvitetty. Tarvitaan vain jäisiä karpaloita, runsaasti tomusokeria ja yksi kananmunan valkuainen. Hieman kohmeiset karpalot pyöräytetään valkuaisessa ja sen jälkeen rullataan tomusokerissa muhkeiksi lumipalloiksi. Niitä kuluu askartelun ja muiden jouluisten puuhien tiimellyksessä ainakin pussillinen, ellei toinenkin.

– Voimme istua Anun kanssa juttelemassa ja askartelemassa tuntikausia. Tärkeintä ei ole se, mitä saamme aikaiseksi, vaan se, että teemme yhdessä ja annamme toisillemme lahjaksi aikaa, Mira kertoo.

– Meidän ystävyytemme on kestänyt läpi elämän, ja siinä riittää muisteltavaa. Aloitimme työelämänkin yhdessä kuusivuotiaina mainostenjakajina karkkipalkalla, Anu sanoo ja sujauttaa kirpakan lumikarpalon suuhunsa.

Miran ja Anun aika kuluu kuin siivillä, kun he viettävät aikaa yhdessä. Esimerkiksi jouluaskarteluja tehdessä vierähtää tunti jos toinenkin.

Vielä iltamyöhällä pormestarin talon ikkunoissa tuikkivat kyntteliköt. Kumpikaan ei malta käydä vielä nukkumaan. Jossain vaiheessa vaihdetaan myös pienet lahjapaketit.

– Hyvä ja mieleenpainuva joulu syntyy lopulta uskomattoman yksinkertaisista asioista. Kiireetön yhdessäolo, joulusauna ja maittava ruoka riittävät. Virolaiset joulutorit pullistelevat herkkuja, joten niiden valmistamisestakaan ei kannata stressata liikoja, Mira sanoo.

Kun Mira ja Anu ovat lopulta asettuneet nukkumaan, vanha talo jatkaa vaimeaa äännähtelyään. Jossain humisee tuuli, ja jostain kuuluu aivan selvästi vaimea narahdus. Tuskin se ainakaan hiiri on. Voisiko se olla joulutonttu?

Kommentoi »