Rauhallisen omakotitaloalueen sydämessä, pienen tien varrella, kohoaa kaunis kaksikerroksinen vanha hirsitalo, jota ympäröivät uudet matalahkot omakotitalot. Johanna Kylmä ja hänen puolisonsa Tomas hankkivat talon kahdeksan vuotta sitten ja remontoivat siitä kauniin kodin perheelleen.
Johanna, miten päädyitte tähän taloon?
Aiempi kotimme oli kerrostalossa, ja haaveilimme omakotitalosta. Selasin netin myynti-ilmoituksia ahkerasti ja huomasin jo vuonna 2012 tämän talon myynti-ilmoituksen. Hinta oli kuitenkin meille liian kova, emmekä lähteneet edes katsomaan paikkaa. Jonkin ajan päästä pyyntihintaa laskettiin, ja päätimme tulla paikan päälle. Ihastuimme taloon välittömästi, mutta ennen kuin ehdimme edes tehdä tarjousta, kaupat oli sovittu toisen perheen kanssa. Sattuma puuttui peliin, ja muutaman viikon päästä saimme soiton välittäjältä. Kaupat olivat peruuntuneet, ja me saimme talon. Teimme remonttia ja vuonna 2013 pääsimme muuttamaan taloon vauvan kanssa.
Talo oli ollut vapaa-ajankotina. Miten teitte siitä kodin?
Tarina kertoo, että talo olisi siirretty muualta tänne vuonna 1918. Se oli ollut kesämökkinä ja vain satunnaisessa käytössä. Sama suku oli omistanut talon pitkään, ja se oli ollut edellisen asukkaan hänen lapsuudestaan saakka. Oli ihanaa, että saimme suunnitella remonttia vapaasti, koska lähes kaikki oli kunnostettava. Vesi ei tullut sisään, ja pihalla oli sauna ja huussi. Saimme siis remontoida talon omannäköiseksemme mahdollisimman paljon vanhaa tyyliä kunnioittaen.
Uusitte lähes kaiken. Mitä kaikkea teitte?
Korjasimme katon, vedimme uudet sähköt ja veden sisään. Hioimme ja maalasimme lattiat sekä talon ulkopinnat. Talo oli alun perin vaaleankeltainen, mutta me valitsimme uudeksi ulkoväriksi voimakkaamman keltaisen. Rakensimme myös kylpyhuoneen sisälle.
Teillä on paljon vihreää väriä. Miten sisustuksen värimaailma syntyi?
Pinnat ovat pääosin valkoisia, ja tehostevärinä on vihreä. Sen poimin olohuoneen suuresta vihreästä kakluunista. Väri toistuu kaikkien huoneiden tapeteissa. Pidämme kovasti vihreästä väristä ja nautimme mökillä ollessamme metsässä samoilusta, jolloin vihreä ympäröi meidät kokonaan.
Remontin aikaan valinnat tuntuivat todella rohkeilta, mutta oma silmä on niin tottunut niihin, että nykyisin valitsisin ehkä vielä voimakkaampia kuoseja.
Rakastat kirpputoreja ja kierrätystä. Miten se näkyy kodissanne?
Kokoan sisustuksen vanhoista kalusteista, ja jos mahdollista, vältän uusien ostamista. Pidän siitä, että tavaroilla on tarina.
Ruokasalissamme oli yksi kotimme ainoista uusista kalusteista, Hakolan suuri Woody-pöytä, mutta pidämme siitä niin paljon, että veimme sen mökille. Siellä on enemmän tarvetta isolle pöydälle, jonka ääreen kokoontua. Nyt pidän silmät auki, jotta löytäisin kotiimme ruokapöydän antiikkiliikkeestä tai kirpputorilta. Toistaiseksi ruokasalissa on tyhjää tilaa, mutta odotan mieluummin pitkäänkin, että löydän juuri sen oikean kalusteen.
Meillä on myös paljon vanhoja astioita. Kerään sinisävyisiä maisema-astioita ja mielenkiintoisia esineitä. Lisäksi monet valaisimista on hankittu kirpputorilta.
Mistä pidät kodissanne eniten?
Kokonaisuus on mielestäni onnistunut. Sisustus on hyvä yhdistelmä kuviollisia tapetteja, vanhoja kalusteita ja vaaleita pintoja ilmettä rauhoittamassa. Olen myös todella ihastunut puusepän valmistamaan keittiöömme, joka toimii arjessamme valtavan hyvin. Vietämme siellä eniten aikaa.
Millaisista sisustusasioista haaveilet?
Olohuoneessamme on kaksi vanhaa tanskalaista 1960-luvun nojatuolia, jotka ovat peräisin vanhemmiltani. Haluaisin verhoilla ne uudestaan. Valitsisin niihin Svenskt Tennin värikkäitä kankaita. Myös sohvan uusiminen kuuluu haavelistalle, kunhan puolivuotias koiranpentumme Ove kasvaa.