Unelmien Talo&Koti

Lapsiperheen lomaparatiisi löytyi kuivan maan mökiltä Tammelasta: "Kun punainen tupa pilkottaa tien päässä, tietää olevansa vapaalla"


Veera ja Tuukka sisustavat kesämökkiään lähes pelkästään kierrätetyillä ja kirppikseltä hankituilla kalusteilla. Viihtyisyyden salaisuus on turhien tavaroiden karsiminen.
Kuvat Sari Rantanen
Kuisti on perheen kesäolohuone. Penkillä poseeraavat Veeran veli Ville, Paula-mummu sylissään Viia ja Veera. Riipputuolissa loikoo Eela. Tuukka-isä ei ei päässyt kuvauspäivänä mökille. Nana-koira vahtii, että kukaan ei yritä karata kuvasta.

Veera ja Tuukka Kuittinen mökkeilevät lastensa Eelan, 6, ja Viian, 3, sekä Nana-koiran kanssa vuonna 1982 rakennetussa kuivan maan mökissä Tammelan Letkulla. Kahden huoneen ja keittiön mökissä on tilaa 31 neliömetriä.

Veerasta tuli puutarhaintoilija toisena mökkikeväänä. Silloin pihan vanhat istutukset alkoivat kukoistaa ja Veera huomasi olevansa viherpeukalo. Mökkielämässä koko perheelle on tärkeää viettää aikaa ulkona.

"Katso nyt, miten tämä harjaneilikka leviää! Eikö ole kaunis? Rakastan sen rentoja ja perinteisiä kukkia.

Viihdymme kaikki pihalla. Viime kesänä rakensimme tilavan terassin kuistin jatkeeksi, ja lasten mielestä se on mökin paras leikkipaikka. Terassilla grillataan, istutaan iltaa, järjestetään lettukestejä ja leikitään poliisia ja rosvoa. Aika usein terassin suuren ruokapöydän ääressä istuu sukulaisia tai ystäviä. Meille on kotoa Tuusulasta vain tunnin ajomatka. Yöksikin saa jäädä, pihassa on vieraita varten aitta. Sekin on itse tehty.

Terassin pöytä on tehty puretusta grillikatoksesta.
Lämpimällä ilmalla ruoka tehdään ulkosalla. Tuukka on perheen grillimestari, vaikka tällä kertaa Veeran Ville-veli tuuraa häntä. Eela seuraa tarkasti enon puuhia. Veera on kerännyt terassille erilaisia puutuoleja kirppareilta ja maalannut ne vihreiksi, jokaisen hiukan eri sävyllä.
"Teemme mökillä paljon kaikenlaista, mutta elämä tuntuu silti rennommalta kuin kaupungissa", Veera kertoo.
Keittiön kalusteet on kerätty mikä mistäkin. Verhon takana säilytetään kattiloita ja mikroa. Tiskipöytää ei tarvita, sillä astiat pestään taivasalla. Vesi lämmitetään liedellä tai haetaan saunan padasta.
Ruokapöytä ja tuolit ovat kirpputoreilta. Jokainen tuoli on erivärinen ja -muotoinen. Sinivalkoista kattausta piristää muutama keltainen astia.
Veera oli kerännyt sinivalkoisia astioita jo vuosia. Kun perhe osti mökin, astiat päätyivät sinne. Nykyään kaupunkikodissa katetaan pelkästään valkoisella.

Teemme mökillä aika paljon kaikenlaista, mutta elämä tuntuu silti rennommalta kuin kaupungissa kerrostalossa. Kun punainen tupa pilkottaa tien päässä, tietää olevansa vapaalla. Vietämme mökillä melkein kaikki viikonloput ja lomat keväästä syksyyn.

Kun Viia oli vuoden ikäinen, asuimme täällä äitiyslomani aikana neljä kuukautta yhteen menoon. Se oli ihanaa, tallustelimme pihalla kaikessa rauhassa ja seurasimme kesän puhkeamista. Aikaa tuntui olevan loputtomiin.

Mökillä olemme vielä enemmän yhdessä kuin kaupungissa. Nukummekin kaikki samassa makuuhuoneessa yläkerrassa. On mukavaa hiipiä illalla nukkumaan, kun lapset jo tuhisevat sängyssä.

Veera osti eteisen naulakon läheisestä Patiinaputiikki-liikkeestä. Alakerran seinissä on valkoiseksi maalattu puolipaneeli ja sen yläpuolella RTV:n sinivalkoista aletapettia. Tapetit maksoivat yhteensä 25 euroa.
Alakerrassa on Veeran nikkaroima kaappi, jossa säilytetään koko perheen käyttövaatteet. "Pyrimme pitämään tavaramäärän hillittynä, jotta pieneen mökkiin ei tarvitse hankkia monta säilytyskalustetta. Kitaraa soittavat Veera ja hänen veljensä, jotka vierailevat mökillä usein.
Veera löysi sievän kaapin kirpputorilta ja maalasi sen vihreäksi. Siellä säilytetään lasten pelejä ja elokuvia. Pärekoreissa säilytetään ylimääräisiä peittoja ja tyynyjä. Koulutaulu on kirpputorilta.

Alun perin ajattelimme ostaa autiotalon ja kunnostaa sen mökiksi. Sitten iski realismi ja urakka alkoi hirvittää. Mökkikuume kuitenkin kasvoi vain. Tämän oikean löysimme netistä. Ihastuimme pihan metsäiseen tunnelmaan ja perunamaahan ja siihen, ettei mökille tarvinnut tehdä mitään pintaremonttia kummempaa. Mökki oli sisältä tumma, mutta kun pinnat oli valkaistu maalilla ja tapetilla, taloon tuli valoa ja raikkautta. Ihan kuin tänne olisi tullut lisää neliöitä!

"Mökillä piristän sisustusta kirkkailla väreillä, kuten keltaisella ja turkoosilla. Kaupunkikodissa pidän hillityistä ja murretuista sävyistä", Veera sanoo. Turkoosi lipasto on vierasmajassa.

Minulle on tärkeää se, ettei mökillä ole liikaa tavaraa. Se lisää tilan tuntua. En halua täyttää mökkiä kaapeilla ja lipastoilla. Sisustan melkein yksinomaan kirppiksiltä ja ystäviltä hankituilla kalusteilla ja esineillä. Kaupunkikoti on 1950-luvun tyyliä, täällä mökillä huonekalut ovat vielä vanhempia. Ja mökillä pitää olla väriä! Elämä mökillä on niin kevyttä ja iloista, että ympärille tulee kerättyä värejä puolivahingossa.

Seuraavaksi ajattelimme kunnostaa yläkerran raakalautalattian ja korvata ulkohuussin nykyaikaisella vessalla. Jahka ne on saatu valmiiksi, on varmaan jo syksy. Se ei haittaa. Rakastan hämäriä syysiltoja, jolloin lekottelemme koko perhe takan ääressä."

Vierasmaja valmistui kaksi vuotta sitten syksyllä tarpeeseen, sillä mökillä on yövieraita lähes joka viikonloppu. Majassa on kaksi huonetta, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti.
Vierasmajan toinen kamari on sisustettu tummilla huonekaluilla Veeran veljien makuun.
Toinen vierasmajan huoneista sai hieman hempeämmän sisustuksen.
Veera kerää sinertävää lasia. Innostus alkoi siitä, että mummolassa oli sininen maljakko, jota Veera ihaili pienenä.
"Mökillä käy usein vieraita. Yöksikin saa jäädä", Veera sanoo.
Saunan pukuhuoneen lipasto oli talossa jo valmiina. Veera poisti siitä monta kerrosta maalia maalatakseen sen uudelleen. Pinta näytti kuitenkin niin hauskalta, että hän jätti viimeistelyt sikseen. Oven takana odottavat löylyt.
Julkaistu: 30.7.2019