Meidän Talo

Puolapuut ja liukumäki olohuoneessa! Anna ja Ville remontoivat 1950-luvun talosta seesteisen kodin, jossa on tilaa leikille

Puolapuut ja liukumäki olohuoneessa! Anna ja Ville remontoivat 1950-luvun talosta seesteisen kodin, jossa on tilaa leikille
Kun lahtelaiset Anna ja Ville Ollila etsivät uutta kotia, he törmäsivät 1950-luvulla rakennettuun omakotitaloon. Talo koki heidän käsissään täysmuutoksen pala palalta.
Julkaistu: 2.12.2021

Keittiön ruokapöydän ääressä on käynnissä arkinen neuvottelu: Anna Ollila houkuttelee perheen energiapakkausta, 4-vuo­tiasta Almaa, syömään makaronilaatikon loppuun. Olohuoneessa oleva liukumäki kutkuttaa tytärtä niin paljon, että lautanen on pian tyhjä.

Ollilan kolmihenkinen perhe osti elämänsä ensimmäisen remonttikohteen kolme vuotta sitten. Perhe etsi kunnostettavaa omakotitaloa Lahden keskustan liepeiltä.

– Jälkikäteen olen ihmetellyt, miten viihdyimme vuokralla. Olen sen verran kova sisustamaan. Vuokra-asunnossamme ei voinut maalata edes seiniä, Anna ihmettelee.

Talon julkisivu oli ostohetkellä hyvässä kunnossa avokuistia lukuun ottamatta. Perheen nelivuotias tytär Alma käyttää kuistin kivijalkaa liitutauluna. Laajennusosan alla on autotalli, jonka ovet Anna ja Ville ovat kunnostaneet.
Eteiseen tullaan tuulikaapin kautta. Pystynaulakko on vieraita varten. Pieni sivupöytä on saanut parikseen 1980-luvun rottinkikehyksisen peilin.
Alman ilona olohuoneessa on puolapuut ja siihen sopiva liukumäki. Ville on tehnyt kauniit koristeleikkaukset oviaukon päälle. Anna sai idean pitsihuvilamaisista koristeista netistä.
Valoisa olohuone on 1960-luvulla tehdyssä laajennusosassa. Sen takaseinä ja katto on paneloitu Annan isän metsästä kaadetuilla puilla. Olohuoneen perälle rakennettiin erillinen vierashuone. Vanhat pariovet saatiin tuttavapariskunnalta, joka oli hankkinut ne omaan projektiinsa.

Oli pimeä lokakuinen ilta, kun Anna ja Ville tiirailivat hämärässä puutarhassa mahdollista uutta kotikandidaattia. Välittäjän esittelyn jälkeen pariskunnan mielipiteet menivät tasan kahtia.

– Ville näki talossa paljon potentiaalia. Minä en niinkään. Talo oli suurempi kuin aikaisemmin katsomamme talot, Anna naurahtaa.

Sen sijainti ja koko olivat kuitenkin selkeitä plussia. Niin Lahden keskustaan kuin maaseudun rauhaan peltojenkin keskelle oli tasan yhtä pitkä matka.

Rakennusalalla työskentelevä Ville vakuutti Annalle, että kaiken voi korjata. Lopulta talon "myi" Annalle portaiden alla olleesta kaapista löytynyt pölyinen piirustus.

– Sanoin välittäjälle, että ostamme talon, jos saamme kaupan mukana komerosta löytämäni 1960-luvun pihasuunnitelman. Tässä sitä nyt ollaan. Piirustus on esillä kehystettynä yläkerran portaikossa, Anna kertoo.

Anna sai idean oviaukkojen koristeristikoihin pitsihuviloista. Ruokailutilan ja olohuoneen väliltä kaadettiin seinä.

Perhe muutti uuteen kotiin syksyllä 2018 ja alkoi tehdä saman tien remonttia, johon varattiin runsaasti aikaa. Valmista olisi hyvä olla seuraavan vuoden itsenäisyyspäivään mennessä.

– Aluksi ajatuksena oli avata rakenteita vain sieltä, missä todennäköisesti voisi olla ongelma tai missä jo nyt näkyisi jokin vika, Anna sanoo.

Tarkistuslistan ykkösenä oli tuulikaapin lattia, jonka alla on maakellari. Se oli ostohetkellä täynnä mädäntyneitä puuhyllyjä. Tuulikaapin lattia­rakenteesta ei onneksi löytynyt moitittavaa.

Anna on innokas sisustaja ja pyöräyttää kodin kalusteet uuteen järjestykseen tuon tuosta.
Tältä Alman huone näytti ennen remonttia.
Alman huone on yläkerrassa vanhempien makuuhuoneen vieressä. Seinään kiinnitetty nukkekoti ja sormipaneeliovinen kaappi ovat molemmat Villen tekemiä.

Kun kodin sisäänkäynti oli saatu uuteen kuosiin siirryttiin kylpyhuoneeseen.

– Vanha kylpyhuone oli niin kamalassa kunnossa, että olin tippa linssissä joka kerta, kun kävin siellä, Anna kertoo.

Kylpyhuoneen kirkkaanpunaiset pinnat ja kulahtanut amme vaihtuivat valkoisen ja harmaan sävyihin sekä suihkuun.

– Siisti kylpyhuone mahdollisti asumisen remontin keskellä pienen lapsen kanssa.

Ennen remonttia kylpyhuoneessa oli punaiset seinät ja kylpyamme.
Kylpyhuoneessa kaikki on uutta. Vanha lattiavalu piikattiin pois ja lattia valettiin uusiksi. Seinät levytettiin kosteantilan kipsilevyllä, jonka päälle tehtiin vesieristys ja laatoitus.

Seuraava askel oli kunnostaa talon vinttikerroksen kaksi makuuhuonetta. Yläkertaan vaihdettiin uusi lautalattia, paneloitiin katot ja maalattiin pinnat. Valmista tuli puolessa vuodessa, ja perhe muutti asumaan "kerrosta ylemmäksi" alakerran remontin alta.

Alakerran töiden käynnistyttyä selvisi pian, että 40 000 euron budjetti ylittyisi kymppi­tonnilla.

– Olin toivonut, että alakerran laminaattien ja muovimattojen alta olisi paljastunut vanha lautalattia. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, Anna sanoo.

Unelmien lattia osoittautui raakalaudasta tehdyksi harvalaudoitukseksi, josta ei lautalattiaa saanut kuin vaihtamalla.

– Villen kanssa mietimme, mitä tehdään. Lopulta lattiat avattiin, eristystä parannettiin ja pintaan asennettiin vinyylilankku.

Vierashuoneen pariovien tekstuuri toistuu maailmankarttaa kehystävissä puukehyksissä. Sohvapöytä on Villen tekemä.

Budjettia paisutti myös päätös avata muut alakerran pinnat ja tarkistaa rakenteiden kunto. Yllätyksiä ei juuri tullut. Talon purueristeet olivat pääosin kunnossa ja ne saivat jäädä. Lisäeristystä tehtiin 60-luvulla rakennettuun laajennusosaan, jonka seinien ja yläpohjan eristeet vaihdettiin. Eristeet jouduttiin uusimaan kokonaan vain keittiöstä, jonne oli 1970-luvulla rakennettu kylmiö. Kylmiön eristeeksi asennettu kivivilla oli puolessa vuosisadassa mustunut ja se poistettiin niin lattiasta kuin seinästäkin.

– Kylmiön purku oli hullun hommaa. Kaikki painoi niin paljon.

Kylmiön koneisto oli sijoitettu kellarikerrokseen keittiön alle.

Remontissa kaadettiin ruokailutilan ja olohuoneen välinen seinä.

Ainoa muutos talon pohjaan oli uudisosan ison olohuoneen jakaminen kahtia. Yli 40-neliöisestä olohuoneesta lohkaistiin tila erilliselle vierashuoneelle. Remontissa alakerran oviaukkoja suurennettiin.

– Ville on 190 senttiä pitkä ja hänen piti ennen remonttia kumartua esimerkiksi ruokahuoneen ja keittiön välisessä oviaukossa, ettei löisi päätään karmiin.

Anna ideoi aukkojen yläosiin kauniit koriste­ristikot, jotka Ville nikkaroi ja asensi paikalleen.

Alkuperäisestä pohjapiirustuksessa selvisi, että talossa oli 1950-luvulla ollut useita tulisijoja. Ne oli kuitenkin hävitetty myöhemmissä remonteissa.

– Minulla oli haave, että olisi kiva istua ruokapöydässä ja katsella elävää tulta.

Unelmasta tuli totta, kun ruokahuoneen nurkkaan muurattiin leivinuunillinen pönttöuuni, jossa on lasiluukku.

– Olisin halunnut myös keittiön puolelle puulieden, mutta se nyt jäi, Anna sanoo.

Ruokahuoneen nurkkaan asennettiin pönttöuuni. Uunin alaosassa on varsinainen tulipesä ja ylhäällä pieni leivinuuni. Talvisin uunissa palaa tuli joka päivä. Ruokapöytä on Villen tekemä.

Vanhasta puuliedestä keittiössä muistuttaa palomuuri, joka nakuteltiin tiilipinnalle. Uuden liesituulettimen asennus paljasti ongelman savupiipussa.

– Hormiin kytketty uusi liesituuletin ei vetänyt, ja kun asiaa lähdettiin tutkimaan, selvisi, että hormin tukkivat muun muassa lippalakki, linnunpesä ja kivimurska. Ville sai hormin tyhjennettyä ennen nuohoojan käyntiä.

Nyt savupiippua ja hormeja suojaa taivaasta tippuvilta lippalakeilta piipunhattu.

Ennen remonttia keittiönkaapit olivat keskiruskeat ja välitilassa oli hiekanväriset laatat.
Vesipiste ja liesi säilyivät remontissa alkuperäisillä paikoillaan. Perinteinen liesi sopii 50-luvun taloon. Liesituulettimen asennus paljasti tukkeutuneen hormin. Tiskipöydän seinän takana on alakerran wc, jota suurennettiin remontissa siirtämällä väliseinää 10 cm keittiöön päin.
Anna ei aikaillut keittiön kaapistojen valinnassa. Ikean kaapistot valittiin ja klikattiin ostoskoriin yhdellä istumalla. Laatikostojen ja kaapinovien valinta osui kerralla oikeaan.

Remonttivermeet iskettiin naulaan suunnitelman mukaisesti itsenäisyyspäivänä 2019. Nyt parin vuoden asumisen jälkeen viimeinenkin listanpätkä on saatu nakuteltua paikallleen. Osa kodin pinnoista on jo kertaalleen maalattu tai tapetoitu uudelleen.

– Tapetit vaihtuisivat täällä varmasti useammin, jos osaisin itse tapetoida. Ville ei pidä tapetoimisesta yhtään.

Vanhan talon vaatimat isommat ja pienemmät remontti- ja ylläpitoprojektit sopivat Annalle ja Villelle. Talon päivitys jatkuu seuraavaksi kellarikerroksessa, joka on tällä hetkellä betonipinnoilla. Työlistalla on myös salaojien asentaminen talon ympärille.

– Olen sanonut leikilläni, että Ville on niin kova rakentamaan, että jos meillä olisi uusi talo, hän voisi rikkoa seinän, jotta saisi korjattavaa. Vanhassa omakotitalossa riittää onneksi oikeaakin tekemistä, Anna naurahtaa.

Alma oli vuoden vanha, kun perhe muutti omaan taloon. Anna on iloinen, että remontti on takana. Perhe asui vintissä puoli vuotta, kun alakerta oli työmaana.
Vuonna 1956 rakennetussa ja 1966 laajennetussa talossa on 166 neliötä.
1 kommentti