Meidän Mökki

Lämpöpumppu mökille? Lue 13 kohdan tietopaketti maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuista ja vertaa kumpi on tarpeillesi sopivampi

Lämpöpumppu mökille? Lue 13 kohdan tietopaketti maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuista ja vertaa kumpi on tarpeillesi sopivampi
Huolettavatko ympärivuotisen mökin lämmityskulut? Ilmalämpöpumppu auttaa muttei yksinään riitä kovilla pakkasilla. Kumpaan kannattaa investoida, maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppuun? Kumpikin on tehokas ja ekologinen.
Julkaistu: 28.2.2022

1. Miten lämpöpumppu toimii?

Maalämpöpumppu kierrättää jäätymätöntä nestettä jopa satoja metrejä pitkässä putkistossa, keruupiirissä. Neste luovuttaa maaperästä keräämäänsä lämpöä lämpöpumpussa kiertävään kylmäaineeseen. Höyrystynyt kylmäaine puristetaan kasaan kompressorissa, jolloin höyryn lämpötila nousee rajusti. Lämpö siirretään lämmönvaihtimessa lämmitysjärjestelmän vesikiertoon ja käyttöveden lämmittämiseen.

Ilma-vesilämpöpumppu, IVLP, on periaatteeltaan muuten samanlainen, mutta se kerää lämpöä keruunesteen sijaan puhaltimella suoraan ulkoilmasta.

2. Minne lämpöpumppu asennetaan?

Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiiri voidaan asentaa vaakatasoon routarajan alapuolelle, lähellä olevan vesistön jäätymättömään pohjaan tai peruskallioon porattavaan 100–200 metrin reikään. Tuo porareikä – eli energia- tai lämpökaivo – on ylivoimaisesti suosituin tapa siirtää lämpöä maaperästä. Energiakaivo porataan mahdollisimman lähelle lämpöpumppua: eristettävät siirtoputket pyritään pitämään lyhyinä. Mitä lähempänä maanpintaa peruskallio on, sitä helpommaksi ja halvemmaksi poraaminen tulee.

Pehmeän pintakerroksen sisällä keruuputket täytyy asentaa erilliseen muoviseen tai rosteriseen suojaputkeen. Myös ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan mieluusti lähelle sisäyksikköä. Lämmön tuottoon sijoituspaikalla kuten ilmansuunnalla ei ole merkitystä. Ulkoyksikön läpi kulkee niin paljon ilmaa ympäri vuorokauden, että aurinko ei sitä ehdi lämmittämään.

"Saneerauskohteisiin asennetaan ilma-vesipumppuja enemmän kuin maalämpöä: merkittävästi pienempi investointi houkuttelee."

3. Riittääkö pumpun lämmitysteho?

Ilma-vesilämpöpumppu eli IVLP ottaa keskimäärin puolet rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen käytettävästä energiasta ulkoilmasta. Toinen puoli jää ostoenergiaksi eli pumpun toimintasähköksi ja lisälämpöä tarjoavan sähkövastuksen kulutukseksi.

Maalämpöpumppu puolestaan ottaa keskimäärin kaksi kolmasosaa energiasta lämpökaivosta tai keruupiiristä, ja loppukolmannes on järjestelmän pyörittämiseen käytettävää ostosähköä. Maalämpöpumppu toimii käytännössä samalla teholla niin suojakelillä kuin paukkupakkasilla.

Myös IVLP jauhaa lämpöä jopa 20 asteen pakkasessa, mutta tuolloin hyötysuhde laskee selvästi. Kaikkein kovimmilla pakkasilla miltei kaikki patterikierron ja käyttöveden tarvitsema lämpö täytyy tuottaa IVLP:n sähkövastuksella. Usein lisälämmönlähteenä on varaava takka, jolloin sähkövastusta tarvitaan tietysti vähemmän.

4. Korvaako pumppu kattilan?

Jos mökissä on öljylämmitys, öljykattilan korvaaminen vesikiertoisella lämpöpumpulla on suhteellisen yksinkertainen toimenpide, kunhan jakoverkoston putket ovat kunnossa. Vanhat rautapatterit kannattaa silti uusia. Ne luovuttavat lämpöä lähinnä etupuoleltaan. Usein niissä on ”eristeenä” vielä monta maalikerrosta, mikä laskee käytännön lämmönluovutustehoa.

Ilmaa kierrättävillä konvektiolamelleilla varustetut uudet patterit lämmittävät mukavasti jopa 45 asteen vesikierrolla. Noissa suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa vesikiertoisten lämpöpumppujen hyötysuhde on parhaimmillaan.

Saneerauskohteisiin asennetaan ilma-vesipumppuja enemmän kuin maalämpöä: merkittävästi pienempi investointi houkuttelee.

5. Sopiiko IVLP peruslämmöksi?

Vielä jokunen vuosi sitten IVL-pumppua suositeltiin lähinnä silloin, jos maalämpöpumppua ei voitu toteuttaa. IVLP:t ovat kuitenkin kehittyneet nopeasti ja louhivat energiaa jo varsin kylmästä ilmasta. Automaatiotaso ja asennettavuuskin ovat parantuneet. Hieman Suomea etelämmässä IVLP on suosituin peruslämpöä tuottava pumpputyyppi.

6. Mikä pumppu sähkön tueksi?

Jos mökissä on suorasähkölämmitys, vesikiertoisen patteri- tai lattialämmitysverkoston rakentaminen IVL- tai maalämpöpumppua varten on melko työläs ja kallis hanke, vaikka nykyisin käytettävät pintavedot ovatkin helpompia ja turvallisempia kuin piilotetut putkistot. Silti suorasähkön tueksi hankitaan useimmiten ilmalämpöpumppu tai -pumppuja kohtuullistamaan lämmityskuluja. Ilmalämpöpumppuahan on vaivatonta käyttää myös viilennykseen paahteisina kesäpäivinä.

7. Miten lämpö leviää?

Nykyaikaiset lämpöpatterit luovuttavat lämpöä verraten tehokkaasti. Vesikiertoiset lämpöpumput toimivat silti parhaiten lattialämmityksen kanssa.

Jos mökin lämmitysremontin yhteydessä asennetaan lattialämmitys, ei kannata valita markkinoiden paksuimpia lattialankkuja. 19–22 millin paksuinen lattia päästää vielä lämpöä läpi riittävästi. Puurunkoiselle pohjalle on rungon ja lattian väliin asennettava lisäksi alumiiniset lämmönluovutuslevyt.

Vaihtoehto lattialämmitykselle on puhallinkonvektori, joka levittää lämmintä ilmaa tehokkaasti huoneistoon.

8. Mihin asentoon termostaatit?

Jos lämpöpumppu liitetään vanhaan lämmitysverkostoon, termostaattiventtiilit on avattava virtauksen kasvattamiseksi. Näin saadaan madallettua menoveden lämpötilaa, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde paranee.

9. Paljonko lämpöpumppu maksaa?

Maalämpöpumpun hinta asennuksineen on keskikokoisessa loma-asunnossa 15 000–20 000 euroa. IVLP:n saa asennuksineen 10 000–14 000 eurolla. Laitteiden hinnoissa ei ole suurta eroa, mutta energiakaivon poraaminen tuo maalämpöön melkoisen lisäkustannuksen.

Maallikon on vaikea valita laitteita ja asennusvaihtoehtoja itsenäisesti. On tärkeää löytää luotettava myyjäliike. Asiantunteva myyjä auttaa pumppumallin valinnassa, järjestelmän mitoittamisessa, asennuksen järjestämisessä, käyttöopastuksessa ja huoltotoimissa takuuajan jälkeenkin.

Nuo myyjän tarjoamat palvelut ovat valintaa tehtäessä tärkeämpiä kuin pumpun merkki tai halvin hinta. Kannattaa kysellä kokemuksia myyjäliikkeiden aiemmilta asiakkailta.

Lämmitysjärjestelmien uusimiseen tarkoitettuja Ely-keskusten ja ARAn avustuksia ei myönnetä vapaa-ajanasunnoille.

10. Miten säästöt lasketaan?

Mikä on lämpöpumpun takaisinmaksuaika? Tämä on yleinen kysymys mutta perustaltaan melko keinotekoinen. Siinä oletetaan, että luovutaan vanhasta, täysin toimivasta lämmitysjärjestelmästä pelkästään lämpöpumpun tarjoaman energiansäästön vuoksi. Useimmiten lämpöpumppu asennetaan kuitenkin taloa rakentaessa tai kun korvataan käyttöikänsä lopussa oleva lämmitysjärjestelmä.

Kun tekee valintaa esimerkiksi suorasähkön tai maalämmön välillä, hinnan erotukselle voidaan laskea sijoitetun pääoman tuotto. Täystehoisilla lämpöpumpuilla se on yleensä 10–15 prosenttia.

11. Paljonko saa vähennyksiä?

Kaikissa lämpöpumpuissa asennuksen osuus kokonaishinnasta on melko suuri. Kotitalousvähennys korvaa työkustannuksista 40 prosenttia 2 250 euroon asti. Pariskunnan osalta maksimivähennyksen 4 500 euroa saa, kun yritykselle maksetussa laskussa on työn osuutta 11 750 euroa. Noin kallista lämpöpumpun asentaminen ei sentään ole. Mutta koska energiakaivon poraaminen on lähes kokonaan vähennyskelpoista työtä, maalämpöpumpun asentamiseen voi käyttää kotitalousvähennystä tehokkaammin kuin IVLP:n asentamiseen.

Ensi vuonna alkavassa kokeilussa öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyvä pariskunta voi vähentää verotuksessaan 60 prosenttia työn hinnasta, enimmillään 7 000 euroa. Lämmitysjärjestelmien uusimiseen tarkoitettuja Ely-keskusten ja ARAn avustuksia ei tosin myönnetä vapaa-ajanasunnoille. Uudiskohteen rakentajalle kotitalousvähennyksiä ei myönnetä.

12. Saako porata mihin haluaa?

Energiakaivon kaivaminen edellyttää useimmiten toimenpidelupaa rakennusvalvonnalta. Tieto luvanvaraisuudesta löytyy kunnan rakennusjärjestyksestä. Jos lupa tarvitaan, hakemuksen liitteeksi tarvitaan ainakin omistus- tai hallintaoikeustodistus, hyväksytty kiinteistökartta, asemapiirros ja rajanaapureiden kirjallinen hyväksyminen.

Luvanvaraisuudesta riippumatta energiakaivoa porattaessa täytyy ottaa huomioon vähimmäisetäisyydet muun muassa naapurikiinteistön rajasta, pora- tai rengaskaivosta sekä vesi- ja viemärijohdoista.

"Mitä lähempänä maanpintaa peruskallio on, sitä helpommaksi ja halvemmaksi poraaminen tulee."

13. Miten pumppu huolletaan?

Jotkut vierastavat lämpöpumppuja niiden monimutkaiselta vaikuttavan rakenteen vuoksi. Todellisuudessa pumput menevät epäkuntoon äärimmäisen harvoin, kunhan ne huoltaa edes kutakuinkin säännöllisesti.

Ilmalämpöpumpun huolloksi riittää sisäyksiköiden imurointi kerran kuussa. Maalämpöpumpuissa pitää muistaa tarkistaa suodattimien ja keruupiirin mutapussien tila. Kiertovesipumput on uusittava 10–15 vuoden välein. Kompressorin käyttöikä on noin 20 vuotta, ja uusiminen maksaa tonnin pari. Huoltokuluihin jaksotettuna ehkä noin sata euroa vuotta kohden. IVLP:n ulkoyksikön jäänmuodostusta pitää tarkkailla säännöllisesti. IVLP:n kestävyydestä pohjoisissa oloissa ei ole vielä niin paljon kokemusta kuin maalämpöpumpuista. Ilma-vesipumpun huoltotarve saattaa olla hieman isompi.

Asiantuntija: toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, Suomen lämpöpumppuyhdistys

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
Kommentoi »