Meidän Mökki

Lähikalan syöminen on hyvä teko Itämeren ja sisävesien puolesta – poimi myös reseptivinkit maistuviin silakka- ja särkiherkkuihin

Lähikalan syöminen on hyvä teko Itämeren ja sisävesien puolesta – poimi myös reseptivinkit maistuviin silakka- ja särkiherkkuihin
Kotimaista kalaa syömällä autat Itämerta ja sisävesistöjä konkreettisesti. Kalan mukana vesistöstä poistuu rehevöittäviä ravinteita, ja se puolestaan vähentää sinilevän määrää. WWF:n asiantuntija suosittelee lisäämään etenkin silakan, särjen ja lahnan syömistä.
Julkaistu: 11.6.2021
Rehevöityminen on yhä Itämeren pahin ongelma, eivätkä sen takia hapettomiksi muuttuneet merenpohjan alueet ole pienentyneet. Hyvä uutinen on, että jokainen meistä voi merkittävästi vaikuttaa asiaan, ja siihen on hyvin helppo ja terveellinen tapa: syö kotimaista kalaa ja vähennä lihaa.
Kalan mukana vesistöistä poistuu rehevöittäviä ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, joita levät tarvitsevat kasvaakseen.
Maallikko ei hapettomia merenpohjia välttämättä näe mutta voi tunnistaa lieveilmiöt, kuten lajiston muutokset. Rehevöitymisen huomaa helposti rihma- ja sinilevästä. Vesi sameutuu ja limoittuu.
– Kalastus on konkreettinen keino, joilla ravinteita voi poistaa vesistä. Jos syö pari kala-ateriaa viikossa, se vaikuttaa jo paljon omaan ravinnejälkeen, sanoo suojeluasiantuntija Perttu Tamminen WWF:stä.
Suomen ympäristökeskuksessa on laskettu, että yksi lahna-ateria poistaa merestä kilon sinilevää. Kaksi kala-ateriaa viikossa torjuu yli 14 levä-ämpärillistä vuodessa.
Sisämaassa lähikalaa syömällä voi parantaa oman koti- tai mökkivesistön tilannetta. Samalla autat myös Itämerta, sillä vesistöt laskeutuvat ennen pitkää mereen ravinteet mukanaan.
– Kotimaista kalaa syödään liian vähän; 80 prosenttia on tuontikalaa. Selkein lisäyspotentiaali olisi silakan ja särkikalojen syönnissä. Kannattaa suosia pieniä kalalajeja, sillä isot petokalat osaltaan säätelevät ekosysteemejä.
Suomalaiset syövät poikkeuksellisen paljon halpaa massatuotettua purkkitonnikalaa. Koska Suomessa kalastajia on vähän ja kalanjalostusyksiköt pieniä, saattaa kotimaisen kalasäilykkeen hinta olla kolminkertainen. Tottumukset myös muuttuvat hitaasti: kaikki eivät ole vielä löytäneet kotimaisia kalapuikkoja ja järvikalapihvejä. Särkikaloista on kuitenkin innostuttu: kysyntä ylittää jo tarjonnan.
Suomessa kalastus on pääosin kestävällä pohjalla, ja iso osa kotimaisista kalalajeista on WWF:n vihreällä listalla. Vältettäviin lajeihin kuuluvat hyvin uhanalaiset ankerias ja taimen.
Kasvatettua kirjolohta ei ole enää syytä karsastaa, sillä kasvatuksesta syntyvä ravinnekuorma on pienentynyt merkittävästi. Ruokintaan voidaan nykyään käyttää Itämeri-rehua, joka tehdään Itämerestä kalastetusta kalasta.
– Ravinnekuorman vähentämiseksi on tehty paljon töitä. Siitä kunnianosoitus toimialalle.
Lihalla on kalaa suurempi hiilijalanjälki ja ravinnekuorma.
Osa saattaa vältellä kotimaisia kaloja niihin kertyvien ympäristömyrkkyjen pelossa.
– Esimerkiksi silakan dioksiinipitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi, ja nykyarvion mukaan terveyshyödyt ylittävät haitat.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta neuvoo syömään ainakin kaksi kala-ateriaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Elintarvikevirastolla on suositukseen seuraavat poikkeukset: Lasten ja hedelmällisessä iässä olevien tulee syödä haukea tai Itämeren lohta ja isoa silakkaa vain kerran pari kuussa. Raskaana olevat ja imettävät eivät saisi syödä haukea elohopean vuoksi. Jos sisävesikalaa syö päivittäin, on hyvä hillitä petokalojen syöntiä.
Iso osa rannikkomme ravinnekuormasta aiheutuu meistä suomalaisista itse. Netissä voit laskea Helsingin Sanomien Itämeri-laskurilla, miten paljon tuotat levää omilla elintavoillasi.
Tamminen listaa monia syitä välttää lihaa:
– Iso tekijä, joka aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä, on maatalouden rehuntuotannon ravinnepäästöt. Isoa osaa peltopinta-alastamme käytetään rehunviljelyyn nautakarjalle. Kalaan verrattuna lihalla on paitsi suurempi hiilijalanjälki myös ravinnekuorma. Globaalisti peltojen raivaus kaventaa luonnon monimuotoisuutta ja köyhdyttää ekosysteemiä.
Kun seuraavan kerran olet kaupan tiskillä, mieti, voisitko kokeilla kotimaista kalaa lihan tai tuontikalan sijaan?
Silakasta ja särjestä saa monenlaista herkkua! Kurkkaa tästä resepti-inspiraatiota
Klassikkosalaatin Suomi-versioon lisätään savusilakkaa ja ruiskrutonkeja. Klikkaa tästä savusilakka-ceasarsalaatin reseptiin.
Särkihodarit ovat ihanan kesäistä purtavaa. Kalan kaveriksi lapataan etikkakasviksia, pinaattia ja tillimajoneesia.
Miltä kuulostaisi limegraavatut silakkafileet uusien perunoiden parina? Silakat voi laittaa maustumaan jo edellisenä päivänä.
Näkkäri tai saaristolaisleipä saa uuden herkkulevitteen piparjuurella maustetusta särkitahnasta. Kannattaa tehdä reilu satsi, sillä tähän tulee himo!
Grillatuissa varrassilakoissa kohtaa kaksi makumaailmaa: suomalainen ja välimerellinen. Kotimainen kala tarjoillaan oliivi-kapriskastikkeen kera.
Särkipizza valmistuu helposti alle puolessa tunnissa: tarvitset säilykekalaa, valmista pastakastiketta, ruisleipää, hieman kasviksia ja juustoa.
Kokeile silakkalaatikkoa uudella tavalla! Tässä versiossa silakkafileet saavat seurakseen perunaa, lanttua ja palsternakkaa.
Särkisäilyke sopii pastaan, pizzaan ja leivän päälle. Kurkkaa ohjeet mausteiseen thai-särkeen ja raikkaaseen fenkoliversioon.
Kommentoi »