Meidän Mökki

Kristiina ja Sami mökkeilevät rintamamiestalossa kaupungin laidalla – ”Kun takan lämpö viipyy huoneissa, vanha talo huokaisee onnesta”

Kristiina ja Sami mökkeilevät rintamamiestalossa kaupungin laidalla – ”Kun takan lämpö viipyy huoneissa, vanha talo huokaisee onnesta”
Kristiina ja Sami Leinon perhe siirtyy maaseudun rauhasta viettämään mökkielämää kaupungin laidalle. Mittavan remontin jälkeenkin talossa on yhä menneen ajan henki. Talvipäivän parhaita hetkiä on mökin lämmittäminen ja kylpyhetki paljussa.
Työtehtävät on jaettu valmiiksi jo mökille saavuttaessa. Sami Leino löytyy lapion varresta ja Kristiina-vaimolle kuuluu kuistien harjaaminen lumesta.

Kuhnamojärven jäältä lähellä Äänekosken keskustaa avautuu näkymä viehättävälle rintamamiestaloalueelle. Katse kiinnittyy valkoisen talon pihalta nousevaan lumipilveen, jonka tehokas mökkitalkkari saa lapiollaan aikaiseksi. Järvelle aurattu polku päättyy rantaan, jossa nököttää harmaantunut puuvaja. Siellä pesää pitää melkoinen puupino, sillä vanha talo rohmuaa talven aikana kiitettävästi klapeja.

– Pihan lumityöt lankeavat niin usein osakseni, että minua voi kutsua mökkitalkkariksi, Sami Leino tokaisee ja viskoo taas lunta.

Sami ja Kristiina Leino haaveilivat mökistä kauan. He ajelivat katsomaan vaihtoehtoja pienten hiekkateiden päihin ja metsien siimeksiin. Useimmat mökeistä olivat liian kaukana kaikesta.

– Kotimme on maalla. Siellä ei ole katuvaloja, eikä voi sanoa, että kylätiellä vilskettä piisaisi. Siksi en halunnut mökkiä korvesta, Kristiina kertoo asetellessaan kahvikuppeja lasitetun parvekkeen pöydälle.

Sami hyväksytti oikean tyyliset keittiön kaapinovet Kristiinalla. Liesikupu löytyi Ikeasta, sen malli noudattelee hauskasti vanhan pönttöuunin muotoja.

Leinot eivät missään vaiheessa ajatelleet, että mökki voisi löytyä läheltä kaupungin keskustaa. Huonokuntoinen rintamamiestalo osui silmiin sattumalta. Jo ensimmäisellä käynnillä Kristiina rakastui ajatukseen citymökistä, ja pian ihastus tarttui Samiin.

Uudet omistajat eivät päässeet helpolla, sillä edessä oli hurja remontti.

– Työssäni rakennusalalla kohtaan kaikenlaisia haasteita. Täällä vaativinta oli rintamamiestalon hengen säilyttäminen, Sami sanoo.

Parin vuoden takaisessa remontissa Leinot uusivat talon kaikki pinnat. Kellarin maapohjan päälle Sami valoi betonilattian, joka on varustettu lattialämmityksellä. Huoneiden taidokkaasti toteutetut lautalattiat ovat Matias-pojan käsialaa. Tarvittua lisätilaa taloon saatiin, kun Sami rakensi suuren parvekkeen ja sen alle jäävän katetun terassin.

– Remontin raskain osa oli Samin vastuulla, minulle jäivät kevyet pintatyöt. Mukavinta tässä projektissa oli sävyjen ja sisustustyylin suunnitteleminen, Kristiina selvittää.

Samin urakkaan kuuluivat muun muassa saunan, pesu- ja pukuhuoneiden sekä vessojen rakentaminen ja talon kaikkien ikkunoiden uusiminen. Niihin Sami teki itse pokat, jotka noudattavat vanhojen ikkunoiden tyyliä.

Ruusutapetti tuo huoneisiin ikuisen kesän.
Oleskelutilojen seinissä on Pihlgren ja Ritolan Juhannusruusu-tapetti.
Kynttiläasetelman Kristiina rakensi vanhan hirvensarven ympärille. Kauniit kynttilänjalat on tehty vanhojen tuolien osista.
Yksi Kristiinan lempipaikoista on tuoli olohuoneen takan edessä. Mökkiin tultaessa jalkoihin sujautetaan lämpimät villasukat.

Taloon taiottu henki saa vieraan pauloihinsa. Sävymaailma on pehmeän puuterinen, ja huonekalujen värit ovat joko ajanhampaan himmentämät tai Kristiinan maalaamat.

– Rakastan vanhoja tavaroita, joita joku muu kai kutsuisi romuiksi. Täällä olevilla tavaroilla jokaisella on oma tarinansa.

Talo henkii mennyttä aikaa jo pihapiirissä, jonne Kristiina on koonnut kauniita asetelmia. Vanhoja puusuksia on nostettu nojailemaan talon seinää vasten – aivan kuin joku olisi sivakoinut niillä hetki sitten.

– Täällä sisustus alkaa jo pihalta. Tuon havut ja pienet kuuset tänne kotimetsästä.

Lumen keskeltä sisälle saapuva Sami tuo mukanaan sylillisen puita. Niilläkin on tyyliin sopiva paikka, vanha tynnyrin puolikas.

– Mielestämme talvipäivän parhaita hetkiä on ryhtyminen yhdessä mökin lämmityspuuhiin. Vedämme villasukat jalkaan ja teemme tulet takkaan ja hellaan.

Kun takan lämpö viipyy huoneissa, vanha talo huokaisee onnesta.
Vanhan ruosteisen sängynpäädyn sisustaja löysi metsästä. Pieni seinäkaappi on Kristiinan ostos sisustusliikkeestä.
Alakerran vessassa on taloa myötäilevä tunnelma. Ovi muistuttaa erehdyttävästi vanhan ladon sisäänkäyntiä.

Oleskelutilan oviaukosta kantautuu näkymä järven ylle, jossa valkoisen lumipeitteen kuorruttamat puut taivuttelevat oksiaan. Rintamamiestalon perinteisen huonejaon mukaisesti oleskelutilan vieressä on ruokailuhuone.

– Vaihdoin ruokailutilaan remontin aikana ison ikkunan. Emme halunneet tänne ruokapöytää, sillä se olisi peittänyt osan ikkunan huikeasta järvinäkymästä, Sami sanoo.

Mökin kellarikerroksessa alkaa miesten alue. Sävyt tummuvat ja lopulta kirjaimellisesti mustuvat saunaan siirryttäessä. Kristiina on hankkinut löylyhuoneen tekstiileiksi aitoja, pellavaisia laudeliinoja.

Pukuhuoneen ikkunasta avautuu näkymä pihalle ja siitä järvelle. Terassilla saunasta tulija pääsee pulahtamaan suoraan kylpypaljun lämpöön.

– Tilasin paljun jo paljon ennen remontin valmistumista. Kristiina yritti vähän jarrutella, mutta jos emäntä saa haluamansa kaapin, saa isäntä paljunsa, Sami kujeilee.

Heti hämärän laskiessa parvekkeen lyhtyjoukkoon syttyvät iloisesti tuikkivat kynttilät.
Kristiina ja Sami suunnittelevat tulevat työt paljussa. Mäntyjen hauska kelotuskokeilu on Samin idea.

Hetken päästä hän on jo kahlaamassa lisää polkuja lumihankeen. Iltaa varten on laskettava paljuun vesi. Silloin, kun sen piipusta alkaa tuprutella savua taivasta kohti, kylpyhetken alkuun on kaksi tuntia. Odotellessa perhe lenkkeilee katuvalojen viitoittamalla tiellä ja syö Samin valmistamia täytettyjä croisantteja.

Talvipäivinä koko perhe viettää yhdessä aikaa Samin rakentamalla parvekkeella. Sinne katetut herkulliset leivät maistuvat koko porukalle sen jälkeen, kun järven jäällä on ulkoiltu.

– Paras hetki täällä on, kun takan lämpö viipyy jo huoneissa ja vain kynttilät tuovat mökkiin valoa. Silloin nostan jalat sohvalle ja olen varma, että vanha talo huokaa onnesta, Kristiina sanoo.

Takapuoleltaan mökki muistuttaa vielä rintamamiestaloa. Tontti laskee loivasti järvelle. Taustalla avautuvat Kuhnamojärven maisemat.
Julkaistu: 30.12.2019
Kommentoi »