Uskotaan, että ruoanlaiton juuret juontavat antiikin Kreikkaan, mistä taito on myöhemmin levinnyt maailmalle. Monet historian käänteet ja eri uskonnot ovat muokanneet maan ruokakulttuuria, mutta tämän päivän kreikkalaisessa ruoassa maistuvat vaikutteet ainakin Italiasta, Balkanilta ja Lähi-idän maista, erityisesti Turkista.
Kasvisvoittoisuuden ansiosta kreikkalaista ja erityisesti kreetalaista perinneruokaa pidetään terveellisyysmielessä ihanteellisena. Munakoiso, peruna, sipulit, tomaatit, pavut ja herneet sekä tuoreet yrtit toistuvat tiuhaan ruokaohjeissa. Oliiviöljyä kuluu runsaasti, kun taas lihaa käytetään kitsaammin.
Kreikkalainen jogurtti on paksua ja herkullista. Se maistuu välipalana hunajan ja pähkinöiden tai siemenien kera, mutta siitä sekoitetaan myös raikkaita kastikkeita, kuten tsatsikia. Lampaan- ja vuohenmaidosta tehdään jogurtin lisäksi myös juustoja – esimerkiksi fetaa, halloumia ja kefalotiriä.
Välimerelliseen tyyliin ruokailu aloitetaan alkupalavalikoimalla. Meze-lautasella on yksinkertaisemmillaan muutama oliivi, fetaa ja leipää. Tyypillisiä pikkupaloja ovat myös viininlehtikääryleet, tsatsiki, pienet lampaanlihapullat ja erilaiset friteeratut meren elävät.
Makeaksi palaksi valitaan sesongista riippuen appelsiini, aprikoosi, persikka, omena, viikuna, päärynä tai luumu. Hedelmiä tarjotaan myös säilöttynä tai sokeroituna. Makean-nälkää tyydyttävät filotaikinasta tehtävät piiraat, kuten baklava, joka tursuaa voita, pähkinöitä, manteleita ja hunajaa.
Kreikkalaisista juomista tunnetuimmat ovat aperitiivina tarjottava ouzo, anisviina ja pihkanmakuinen valkoviini, retsina. Kahvi nautitaan useimmiten kahvilassa. Tilauksen yhteydessä kerrotaan myös, kuinka vahvana ja makeana juomansa haluaa.
