Kotivinkki

Kotivinkki tutki: Näin ruoka-arki joustaa

Kotivinkki tutki: Näin ruoka-arki joustaa

Lapsiperheet arvostavat kotiruokaa ja yhdessä syömistä, mutta arkea rasittavat ajanpuute ja perheenjäsenten erilaiset aikataulut. Kotivinkin Syömään!-tutkimuksen vastaajista 88 prosenttia on silti tyytyväisiä omaan ruoka-arkeensa.
Teksti Kaisa Torkkeli
Mainos

Mitä meillä on tänään ruokana? Tämä kysymys kuuluu lasten suusta harva se päivä, ja samaa pohtivat vanhemmatkin. Suurimpina ruoka-arjen ongelmina Syömään!-tutkimuksen vastaajat pitivät mielikuvituksen puutetta, kiirettä ja perheenjäsenten erilaisten aikataulujen yhteen sovittamista.

Lapsiperheiden vanhemmat ovat kuitenkin taitavia ratkomaan arjen haasteita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että eniten ruoka-arkea helpottaa se, että ruokakaapista löytyvät aina peruselintarvikkeet ja että ruokailuajat ovat säännölliset.
Muita hyviä ratkaisuja­ ovat ruokalistan suunnittelu, viikon ruokien ­ostaminen kerralla, ruoan valmistaminen edellisenä­ iltana, isojen annosten valmistaminen ja pakastaminen sekä ulkona syöminen. Lapsiperheissä suhtaudutaankin myös selvästi muita positiivisemmin eineksiin ja puoli­valmisteisiin.
Kyselyyn vastanneet sukkuloivat näiden ratkaisujen välillä niin tasaisesti, että lopulta ne kaikki nousivat yhtä merkittäviksi. Vastausten perusteella ruoka-arjen haasteita ratkaistaan siis eri tavoilla hyvin joustavasti ja tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että lapsille on ruokaa, silloin kun heillä on nälkä.

Kenen maku voittaa?

Mutta missä ovat pää punaisena kauppakasseja­ kantavat vanhemmat ja nälkäisenä kitisevät pikkulapset? Vain neljä prosenttia Syömään!-tutkimukseen osallistuneista lapsiperheistä­ koki ruoka-arjen erityisen takkuiseksi. Pääsääntöisesti perheet olivat tyytyväisiä sekä ruoka-­arkeen että omiin taitoihin. Joka kolmas piti itseään keskivertoa parempana koti­kokkina.

Maku nousi arkiruoan valinnan tärkeimmäksi kriteeriksi. Arjessa maku ei tarkoita laadukkaita raaka-aineita tai harjaantunutta makuaistia. Useimmiten maku on ruoan valmistajan tulkinta yhteisestä hyvästä. Vaikka äiti on yleensä portinvartijan asemassa perheen ruokavalinnoissa, suurimmassa osassa perheistä huomioidaan myös muiden toiveet.

Lasten syntymä vaikuttaa ruoan­ mausteisuuteen. Myöhemmin täytyy huomioida mahdolliset allergiat ja perheenjäsenten, niin lasten kuin aikuistenkin, erilaiset makumieltymykset. Ruokia valit­taessa tavoitteena on kuitenkin monipuolisuus ja se, että kaikki syövät ruokaa suuremmitta nurinoitta. Lasten nirsoilun vaikutus ruoka-arkeen nousi yhteisökeskustelussa esiin etenkin silloin, kun perheessä on pieniä, alle kouluikäisiä lapsia.

Kärsivällisyyttä mitataan useissa lapsiperheissä. Silloin myös ruoan terveellisyys saattaa jäädä taka-alalle. Etenkin pienten lasten perheissä terveellisyys saattoi tarkoittaa ­pikemminkin sitä, että lapset saavat arkiruoasta­ riittävästi energiaa. Ruoka elämän ehtona ja hengenpitimenä kipuaa kaikkien muiden ruokaan liitettyjen merkitysten yläpuolelle. Nirson lapsen vanhempia helpottaa usein jo se, että lapsi syö edes jotain.

Terveellisyys tulee monien valintojen oheishyötynä. Kun panostetaan ruokailun säännöllisyyteen, monipuolisuuteen, lisäaineiden välttämiseen ja kotimaisuuteen, ne mielletään usein jo sellaisenaan terveellisiksi valinnoiksi. Kotiruoasta puhuttaessa kotimaisuus, terveellisyys ja hyvä maku ovat lähes itseisarvoja. Myös luonnollinen suhde ruokaan edistää terveyttä.

Ruoan hinta ja laatu

Ruokaan halutaan käyttää rahaa. 80 prosenttia vastanneista oli valmis säästämään mieluummin muissa hankinnoissa kuin ruoassa. Silti 83 prosenttia pyrki hyödyntämään kaupan tarjouksia. Ne ovat usein myös vastaus kysymykseen, mitä tänään syötäisiin.

Hintatietoisuus ei kuitenkaan sulje pois laatutietoisuutta. Noin 80 prosentille vastaajista laatu oli tärkeämpi valintaperuste kuin hinta. 44 prosenttia kertoi valitsevansa myös alennettuja, vanhaksi meneviä tuotteita. Muita keinoja säästää ruokakuluissa olivat marja- ja sienisadon hyödyntäminen ja ostosten tekeminen kerralla koko viikoksi. Moni kertoi hyödyntävänsä kauppojen omia merkkejä, jos ne ovat edullisempia.

Ruoan ja raaka-aineiden alkuperä mietityttää entistä enemmän. Se oli hyvin yleinen teema yhteisökeskusteluissa. Moni kertoi lukevansa ruokapakkausten tuoteselosteita ja kiinnittävänsä aiempaa enemmän huomiota lisäaineiden määrään sekä tuotteiden alkuperämaihin. Jopa 30 prosenttia vastanneista on valmis ostamaan luomua saatavuuden mukaan. Lisäaineiden määrän tutkimukseen vastanneet tarkastavat pakkauksista yhtä usein kuin sokerin, rasvan tai kuidun määrän. Suolapitoisuus ei kiinnostanut vastaajia yhtä paljon kuin lisäaineet.

Vaikka lisäaineet ja ruoan alkuperä puhututtavat monia kyselyyn vastanneita, moni ostaa ruokaa yleensä tilanteen mukaan ja arkea eniten helpottavalla tavalla. Ensisijaisesti perheet ruokaa, joka varmasti maistuu ja sopii kaikille. Sen jälkeen ruokalistan määrittelee kaupan tarjonta, ruoan hinta, käytettävissä oleva aika sekä oma vireystila.

Muuttuva ruoka-arki

Kun pää ja keittiön kaapit kolisevat tyhjyyttään, keittiöön haetaan inspiraatiota internetistä ja ruokalehdistä. Suurin perheen ruokakulttuuriin vaikuttava tekijä on kuitenkin lapsuudenkoti ja sieltä opittu malli. Erityisen tärkeä tämä malli on silloin, kun lapset ovat pieniä ja perheen oma ruokakulttuuri on vielä nuori. Lasten kasvaessa lapsuudenkodin vaikutus ei kuitenkaan haalistu. Se on pysyvää pääomaa.

Lasten saanti on suurin ruokasuhdetta ja ruokailutapoja muuttava tekijä. Lasten myötä ruoanvalmistuksesta tulee merkityksellistä ja säännöllistä. Ruoan laatuun ja terveellisyyteen panostetaan eri tavalla.

Lasten kasvaessa ruoka-annokset kasvavat, ja jääkaapin täyttäminen haastaa entistä enemmän. Syöminen voi perheenjäsenten erilaisten aikataulujen myötä muuttua yksinäiseksi tankkaamiseksi. Toisaalta ruoanvalmistus voi muodostua perheen yhteiseksi harrastukseksi, jonka aikana on helppo keskustella päivän asioista.

Kello kaulassa joustavasti

Lasten myötä monet haluavat panostaa yhteiseen ruokailuun. Helpoiten se on järjestettävissä alle kouluikäisten ja vähän harrastavien lasten perheissä. Aktiivisesti harrastavissa perheissä hoppu on päivittäistä.

Aikatauluttaminen on yksi ruoka-arjen suurimmista haasteista. Sitä ratkotaan monilla ­tavoilla. Ruokaa valmistetaan useammalle päivälle tai viikonloppuna jo valmiiksi. Kello viiden päivällinen voidaan siirtää kello seitsemän illalliseksi, jolloin viideltä syödään iltapäivän toinen välipala. Aikataulujen säätämiseen suhtaudutaan jouhevasti, sillä­ ratkaisut muotoutuvat elämäntilanteen mukaan. Ruokailu siirtyy helposti muiden menojen tieltä.

Yhteisökeskustelussa unelmoitiin täydellisestä arkiruoasta. Silloin ostokset on tehty, ja ruoka on valmiiksi suunniteltua tai jopa jo edellisenä päivänä valmistettua. Lisäksi kaikki perheenjäsenet osallistuvat ruoanlaittoon ja siivoukseen. Ruokailun ajan kaikki istuvat rauhassa vaihtamassa päivän kuulumisia. Tämä unelma toteutuu monissa kodeissa – tosin lukuisilla arkisilla säädöillä viritettynä.

Näin tutkimus tehtiin

Kotivinkki ja Maku-lehti tekivät Syömään! -tutkimuksen tammi–maaliskuussa 2013. Tutkimuksen toteutti InterQuest Oy. Ensimmäisessä vaiheessa 98 lukijaa keskusteli verkossa yhteisökeskuste­lu­alustalla annetuista ja yhteisön sisältä nousseista aiheista. Toisessa vaiheessa 2 473 lukijaa vastasi kyselylomakkeeseen verkossa. Vastaajista 947 oli lapsiperheiden äitejä. Kaikista vastaajista 94 % oli naisia. Lomakkeessa kysyttiin ruokailuun ja ruoanvalmistukseen liittyviä merkityksiä ja käytäntöjä.

grafiikka Katja Kaskeala ja Reetta Kyttä 

Kotivinkki 9/2013
 

Julkaistu: 13.5.2013
Katso myös nämä