Meidän Mökki

Tunturi, Kaamos ja Rakovalkea! Kotimaiset villaviltit suunniteltiin Lapin luonnon ja kansanperinteen innoittamina


1960-luku oli villavilttien suunnittelun kulta-aikaa, ja niissä räiskyivät aikakauden uudet muotivärit. Yksi huopien mestareista oli Villayhtymän Aune Gummerus, joka tuli tunnetuksi Suomen luonnosta ammentaneista värikkäistä ruutu- ja raitakuvioistaan.
Teksti Anna-Kaisa Huusko

Mikä olisi ihanampaa kuin kääriytyä mökillä villavilttiin ja ottaa sen alla nokoset. Tai napata viltti hartioille ja istahtaa illalla laiturille ihailemaan auringonlaskua.

Koska tarvetta kevyille, lämpimille peitoille riittää aina, niitä kertyy usein sekalainen kokoelma, joskus jopa vuosikymmenten ajan. Huopiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä joukossa voi olla todellisia designhelmiä.

Villavilttien eli matkahuopien valmistuksessa elettiin kultakautta 1960-luvulla. Suomessa toimi suuria villatehtaita ja pienempiä kutomoita, joissa valmistettiin laadukkaita ammattimuotoilijoiden suunnittelemia huopia.

Aune Gummeruksen suunnittelemia matkahuopia mainostettiin näyttävästi. Saunan sielu -mallin myyntiä edistettiin talvisella luistelukuvalla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo

Yksi johtavista valmistajista oli Hyvinkäällä pääpaikkaansa pitänyt Villayhtymä (Villayhtymä 1959–69, Hyvilla 1970–78, Valvilla 1978–93). Sen päätuotteet olivat vaatetus- ja sisustuskankaat, mutta se valmisti myös villalankaa sekä muhkeita matkahuopia vuosina 1959–78.

Huopien suunnittelusta vastasi Aune Gummerus (1906–90) eläkkeelle jäämiseensä eli vuoteen 1969 saakka. Hän oli alansa tienraivaaja, yksi ensimmäisistä naisista, joka oli valmistunut tekstiili-insinööriksi.

Gummerus aloitti uransa 1920-luvun lopulla Tampereen Klingendahlin verkatehtaalla, missä hän eteni esitöiden johtajaksi ja päämalliston suunnittelijaksi. Parhaiten Gummerus muistetaan kuitenkin ajastaan Villayhtymässä.

Huopien suunnittelussa Gummerus pääsi hyödyntämään laajaa villan tuntemustaan ja vahvaa visuaalisuuttaan. Erityisen tunnetuksi hän tuli voimakkaan värikkäistä ruutu- ja raitakuvioistaan. Suosituimpia olivat laadukkaasta suomenlampaan villasta valmistetut mallistot, kuten Lapponica ja Sauna.

Gummerus haki inspiraatiota kansanperinteestä, Lapin karusta luonnosta ja savusaunan hämystä. Hän onnistui taltioimaan mallistoihinsa Suomen luonnon neljän vuodenajan väripaletit, niin kaamoksen tummuuden kuin ruskan väriloiston. Yksin mallien nimet, kuten Tunturi, Kaamos, Tunturijärvi, Rakovalkea, Ruska ja Pastelliminkki, antavat viitteitä siitä, mikä inspiroi suunnittelijaa.

Vanhat kotimaiset huovat ovat hyvälaatuisia. Ne tunnistaa usein valmistajan merkistä. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo

Sauna-sarjan suunnittelusta on säilynyt Gummeruksen Villayhtymän pääjohtajalle kirjoittama kirje, jossa hän kuvailee runollisesti lähtökohtiaan: ”Sauna lämpiää on hämärässä tuikkiva hiillos, joka pienen ikkunan kautta kutsuu tulijaa… Saunan sielu puhuu väreillään. Punainen alhaalla vasemmalla on kiuas, jolta kipakka löyly etenee liehyen miellyttävämmäksi. Suuri tumma alue kuvaa rauhaa, rentoutumista, jännityksen laukeamista, mielihyvää.”

Gummeruksen viltit palkittiin monilla ulkomaisilla tekstiilimessuilla, ja niitä myytiin New Yorkin tavarataloissa: Saks Fifth Avenuessa sekä Bloomingdalesissa.

Muutkin suunnittelijat loihtivat 1960-luvulla värikkäitä matkahuopia. Värit leimusivat Marjatta Metsovaaran Unipeite-huovissa, ja raikasta väriskaalaa käyttivät myös Pi Sarpaneva, Laura Enarvi, Lena Rewell sekä paremmin koru- ja sisustustuotteiden suunnittelijana tunnettu Kaija Aarikka.

Villaviltteihin ommeltiin yleensä kiinni materiaali- ja valmistajatiedot ja toisinaan niissä mainitaan myös suunnittelija. Kannattaa siis pöyhiä hieman tarkemmin mökin villahuopapinoa ja kurkistaa, olisiko mukana jokin menneen vuosikymmenen designviltti.

Tuuletus ulkona kovalla pakkasella tekee hyvää huovalle. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo
Julkaistu: 26.2.2019