Meidän Talo

Koti, joka kasvaa perheen mukana – Anne ja Lauri ovat laajentaneet rintamamiestaloaan, kun perhe on kasvanut

Koti, joka kasvaa perheen mukana – Anne ja Lauri ovat laajentaneet rintamamiestaloaan, kun perhe on kasvanut
Moni perhe muuttaa isompaan kotiin lapsiluvun kasvaessa. Oululaisen Piikiven perhe on ratkaissut asian toisin: heidän kotitalonsa on uudistunut ja laajentunut viisihenkisen perheen elämän ja tarpeiden mukaan. ”Rintamamiestalo on ollut yllättävän joustava muutoksille. Elämäntilanteet ovat vaihtuneet, ja talo on aina taipunut”, Anne Piikivi sanoo.
Julkaistu: 25.9.2020

Siistien pensasaitojen kehystämiä puutarhoja ja niiden reunoilla hyvin hoidettuja omakotitaloja. Kodikasta ja tutunoloista. Oulun keskustan kupeessa sijaitsevalla Kastellin asuinalueella ei keskustan vilinästä ole tietoakaan. Anne Piikivelle nämä kulmat ovat tuttuja jo lapsuudesta.

– Olen asunut lapsuuteni näissä maisemissa. Tällä kadulla olivat sekä mummolani että tämä lapsuudenkotini, johon muutin 5-vuotiaana. Meidän perheessämme kasvaa nyt neljäs sukupolvi kastellilaisia.

Keittiön ilmeestä haluttiin vaalea ja moderni. Sen keskipiste on iso ruokapöytä, jonka ympärille on koottu tuoleja vuosien varrelta.
Anne halusi uuden keittiön yhdelle seinälle Cole & Sonin Cow Parsley -tapetin, joka on alun perin samalta ajalta kuin talokin. Tapetti yhdistää keittiön mustavalkoisen värityksen. Keittiönkaapit ovat Keittiönikkareiden valmistamat.
Keittiön ja kamarin välinen seinä siirrettiin uuteen paikkaan vintti- ja kattoremontin yhteydessä. Liesi, vesipiste ja jääkaappi säilyttivät vanhat paikkansa keittiöremontissa.
Annen ja Laurin makuuhuoneessa on rauhallinen tunnelma. Ruudullinen sängynpääty on verhoiltu allergiakotiin sopivalla Sunbrellan kankaalla.
Vaatehuoneen voi erottaa kirjastosta seinän sisään menevillä liukuovilla. Välikköön saatiin reilusti uutta kaappi- ja rekkitilaa.
Halusimme säilyttää alakerran läpi kierrettävyyden, joka on ainakin minulle ”se” juttu rintamamiestalossa.
Uudessa kirjasto- ja työhuoneessa on mukava viettää aikaa. Huone pieneni viimeisimmässä remontissa vaatehuoneen verran.

Vuonna 1962 rakennetun talon keittiössä on levollinen tunnelma. Piikivien talossa on paljon tuttuja rintamamiestalojen tyylipiirteitä, mutta selkeästi myös uusia raikkaita ratkaisuja. Tuttua on näkymä keittiöstä makuuhuoneeseen. Rintamamiestaloissa kamarin paikka oli keittiön ja olohuoneen takana. Uutta ideaa on makuuhuoneen jatkona olevassa modernissa vaatehuoneessa. Läpikuljettavan walk-in closetin kautta tullaan olohuoneeseen, joka on nyt perheen kirjasto- ja työhuone. Alakerran huoneiden ”ympyrä” sulkeutuu, kun kirjastosta kaartaa eteisen kautta takaisin keittiöön.

– Olemme halunneet säilyttää alakerran läpi kierrettävyyden, joka on ainakin minulle ”se” juttu rintamamiestalossa, Anne kertoo.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Ripaus skandinaavista tyylikkyyttä! Osta nämä tuotteet Meillä kotona -kaupoista

SISÄLTÖ JATKUU

Anne palasi lapsuudenkotiinsa yhdessä miehensä Laurin ja kahden leikki-ikäisen lapsensa kanssa vuonna 2003. Paluu kotitaloon tuli mahdolliseksi ja ajankohtaiseksi, kun Annen vanhemmat halusivat vaihtaa omakotitaloasumisen helpompaan rivitaloelämään. Annelle ja Laurille oli syntynyt toinen lapsi, ja vanhassa kodissa vallitsi akuutti tilan ahtaus.

– Rintamamiestalon kolmelle makuuhuoneelle oli käyttöä. Kastelliin oli kiva palata lasten kanssa. Oulun keskustaan pyöräilee vartissa ja talvella hiihtoladulle pääsee parinsadan metrin päästä. Vihreä ja viihtyisä alue on säilyttänyt alkuperäisen rauhallisen luonteensa, Anne pohtii.

Talossa on 184 neliötä, sisältäen olohuoneen, keittiön, neljä makuuhuonetta, wc:n, saunan, kylpyhuoneen, eteisen, aulan, työhuoneen/kirjaston ja kaksi vaatehuonetta.

Sukupolvenvaihdoksen toteuduttua Piikivien piti miettiä, miten talo tuodaan lähemmäksi nykypäivää. Kaiken vanhan pois saneeraaminen ei tuntunut oikealta ratkaisulta. Remontin jälkeenkin talossa olisi säilyttävä sen alkuperäinen henki.

– Oikea tunnelma syntyy pienistä asioista, kuten siitä, miten yläkerran rappuset narisevat edelleen – niin kuin ne ovat aina narisseet, Anne naurahtaa.

Anne ja Lauri halusivat tehdä tutusta talosta oman näköisensä.

– Hiukan siinä piti vanhemmille perustella, miksi halusimme muuttaa ihan kelpo kunnossa olleita pintoja. Talossa ei sinällään ollut mitään vialla, Anne kertoo.

Remonttiprojekti piti vetää maaliin kerta pamauksella, sillä hiljakseen remontointi ei onnistunut Laurin astman vuoksi.

– Vanhassa talossa purkaminen tuntuu raskaalta ja vähän hullulta. Olisimme päässeet helpommalla, jos olisimme rakentaneet uuden talon, Anne jatkaa.

Remontin kärjeksi tuli talon energiatehokkuuden parantaminen. Ulkoseinien ja lattioiden purueristeet vaihdettiin uusiin villoihin. Samalla kertaa menivät uusiksi ulkoverhoilu ja ikkunat.

– Remontissa halusimme tuoda talon 2000-luvulle. Asensimme muun muassa koneellisen ilmanvaihdon, keskuspölynimurin ja uusimme keittiön.

Tältä olohuoneessa näytti kesken remontin.
Valoisassa ja avarassa olohuoneessa on korkea katto. Furninovan kulmasohva hankittiin uudistettuun tilaan.
Anne nauttii sohvalla kauniista pihanäkymistä.

Lapsiperheen arjessa talon vinttikerroksen alkuperäinen tilankäyttö tuntui Annesta ja Laurista tuhlailevalta. Harjan alle rakennettujen kahden päätyhuoneen molemmille sivuille jäi runsaasti hyödyntämätöntä tilaa, jonka täyttivät kattorakenteet.

– Ratkaisuksi löytyi kattorakenteen uusiminen ja uuden vahvan kurkihirren asentaminen. Näin lappeet saatiin tyhjiksi rakenteista ja tilat asumiskäyttöön, Anne kertoo.

Uusi kurkihirsi asennettiin paikalleen kattoremontin yhteydessä. Hirsi tuettiin alaspäin pylväillä, jotka menevät kerrosten läpi talon keskilinjassa. Ratkaisulla saatiin yläkertaan kolme makuuhuonetta ja kylpyhuone. Kerrosta alempana olevassa keittiössä oli edessä seinän siirto. Keittiön ja makuuhuoneen välinen väliseinä piti siirtää keskilinjaan, sillä muuten kantavat tolpat olisivat seisseet keskellä huonetta.

– Remontissa keittiö suureni neljä neliötä, jotka otettiin makuuhuoneesta. Käytännössä kaikki huoneet saivat uuden muodon ja koon.

Kuusi kuukautta kestäneen remontin tuloksena vinttiin saatiin lapsille omat huoneet ja uusi kylpyhuone. Ammattiapuna Piikivien projektissa oli arkkitehtitoimisto Komulainen Arkkitehdit.

Oikea tunnelma syntyy pienistä asioista, kuten siitä, miten yläkerran rappuset narisevat edelleen.
Portaikon vieressä on aina ollut talon sisäänkäynti. Uuden eteisen yksi seinä on varattu ulkovaatesäilytykselle. Sanni on lähdössä ulos.
Vintti-ja kattoremontissa yläkerta saatiin kokonaan tehokkaaseen käyttöön. Sannin huoneen kaappi on suomalaisen Juvin valmistama.

Vanhan talon rakennuspiirustukset tekivät remontoijille tepposet. Suunnitelmissa ollut kellarikerroksen laajennus jäi toteutumatta.

– Talon alkuperäisissä piirustuksissa kellari oli piirretty koko talon kokoiseksi ja täysikorkeaksi. Kun kellaria alettiin kaivaa, paljastui, että vain pannuhuone oli todellisuudessa tehty täysikorkeaksi, Anne kertoo.

Suunnitelmat menivät uusiksi ja saunaa varten piti suunnitella laajennus. Sauna ja uusi kuisti istutettiin vanhan kuistin paikalle talon kylkeen.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Ripaus skandinaavista tyylikkyyttä! Osta nämä tuotteet Meillä kotona -kaupoista

SISÄLTÖ JATKUU

Rintamamiestalon muuntautumiskykyä testattiin seuraavan kerran seitsemän vuotta myöhemmin, kun perheen kuopus Sanni syntyi.

– Arjen pyörityksessä eteinen tuntui ahtaalta, eikä säilytystilaa ollut riittävästi. Viisihenkisessä perheessä on nykyään paljon erilaisia harrastusvälineitä ja vaatteita. Tilanne oli erilainen talon suunnittelu- ja rakennusaikana, Anne pohtii.

Eteisen laajentaminen otettiin osaksi isompaa projektia, jossa talon kylkeen rakennettua lisäosaa laajennettiin. 35 neliön kokoinen laajennus suunniteltiin yhdessä arkkitehti Risto Immosen kanssa.

– Ihan aluksi mietimme laajennuksen huonetta vanhempien makuuhuoneeksi, mutta lopulta siitä tuli vanhimman lapsemme Lassin oma valtakunta pariksi vuodeksi, Anne naurahtaa.

Sisäänkäynnin yhteyteen tehtiin reilunkokoinen katos, joka sitoo uuden ja vanhan osan yhteen.
Elämäntilanteet ovat vaihtuneet, ja talo on aina taipunut.
Talon julkisivu ennen uudisosaa.
Perheen rintamamiestalo on rakennettu vuonna 1962. Uusi osa istuu talon kylkeen tyylikkäästi. Piharakennuksessa on autokatos ja -talli sekä varastotilaa.

Kun nuorimmainen lapsista kasvoi pinnasänky-vaiheen ohi ja Sannin oli aika muuttaa omaan huoneeseensa, päätettiin vanhempien makuuhuone siirtää alakertaan ja laajennuksen rakennetusta huoneesta tehdä koko perhettä palveleva olohuone.

– Pyysimme sisustussuunnittelija Kirsi Luttisen suunnittelemaan talon parhaimman huoneen arvoiseensa käyttöön. Sisustussuunnitelma laajeni keittiön uusimiseen ja vanhempien makuuhuoneen vaatesäilytyspulman ratkomiseen, Anne sanoo.

Kirsin käsissä laajennusosan avara ja valoisa huone sai nykyisen raikkaan ilmeensä. Vanhasta olohuoneesta remontoitiin erillinen kirjasto- ja työhuone.

– Kirsin paras idea oli lohkaista tila uudelle walk-in closetille työhuoneen ja meidän makuuhuoneemme väliin, Anne kehuu.

Uusi vaatehuone tehtiin rakentamalla yksi väliseinä lisää.

– Kaikkien näiden vuosien ja remonttien jälkeen voin todeta, että rintamamiestalo on ollut yllättävän joustava muutoksille; elämäntilanteet ovat vaihtuneet, ja talo on aina taipunut, Anne pohtii.

Kommentoi »