Unelmien Talo&Koti

Käsintaotut naulat puulattiassa, satulakatto & posliiniset katkaisijat – Saritan ja Jannen koti on täynnä ajatonta charmia

Käsintaotut naulat puulattiassa, satulakatto & posliiniset katkaisijat – Saritan ja Jannen koti on täynnä ajatonta charmia
Sarita ja Jonne ihastuivat historialliseen Turkuun. Vuosikymmenten patinoima pikkukoti löytyi puurivitalosta, joka on entinen työläisperheen talo 1900-luvun alusta.
Julkaistu: 12.1.2022

Sarita ja Jonne Manikkaan koti sijaitsee reilun kilometrin päässä Turun kauppatorilta. Koti on vuonna 1909 rakennettu kahden huoneen ja keittiön puurivitaloasunto, jossa on hieman yli 60 neliötä ja 30 neliön kellari.

Eteisessä Raksu-koira pyytää rapsutuksia. Sarita sytyttää olohuoneen kaakeli­uuniin tulet. Ikkunoista näkyy syysasuun pukeutunut puisto, ja lehtensä varistavat puut huojuvat hiljaa. Rauhaa huokuvan kodin hiljaisuudessa ei mikään muistuta kaupungin melskeestä.

– Kaakeliuunin tulet palavat kylmänä vuodenaikana lähes joka päivä. Takkatuli luo ihanan tunnelman ja antaa lämpöä, Sarita sanoo ja työntää klapin jo palavien sekaan.

Pyynikin panimon vanha oluttynnyri on saatu panimolla työskennelleeltä Saritan sukulaiselta. Se on yksi Saritan rakkaimmista esineistä. Pöytälamppu on hankittu Pentikistä ja vanha ikkuna Jukan Antiikista Joensuusta.
Rappujen alla on paikka työpisteelle. Luonnonvärit ja materiaalit sopivat yhteen. Sarita keräilee erikoisen näköisiä kasveja ja oksia kotia kaunistamaan. Meriruot hän on kerän­nyt ystävän mökiltä Porvoosta. Kynttilänjalat Sarita on perinyt isoisovanhemmiltaan. Wieniläistuoli käy myös työtuoliksi. Vitriini on hankittu Pentikistä. Pannunalunen on hankittu Mathildedalissa sijaitsevasta pienestä käsityökutomosta.
Sarita ja Jonne halusivat mukavan ja tyyliltään selkeälinjaisen Innovationin Frode-vuode­sohvan, joka muuntuu sängyksi sukulais­vierailujen ajaksi. Ikean sohvapöydän korkkinen pinta on miellyttävän pehmeä.

– Tulimme Turkuun neljä vuotta sitten viikonloppulomalle. Ihastuimme historialliseen kaupunkiin, Sarita kertoo.

Asuntojen hinnat tuntuivat pariskunnasta kohtuullisilta. He halusivat löytää menneiden vuosisatojen charmia huokuvan kodin. Oikea tunnelma löytyi viime vuosisadan alussa rakennetun puurivitalon alakerran pikkuasunnosta.

– Ihastelimme, miten hienosti asunnon henkeä oli osattu vaalia, Sarita sanoo.

Alunperin työläisperheiden hellahuoneeksi rakennetun kodin vinttikerros on satulakaton alla valoisa. Puulattioissa on käsintaotut naulat. Katkaisijat ja pistorasiat ovat posliinia.

Keittiö on aikanaan puusepän mittatilauksena tekemä, mutta keraamisen lieden tilalle Sarita ja Jonne halusivat Gorenjen Retro-mallis­ton induktiolieden. Klassinen kaksiote­hana on Moran. Tapetti on Pihlgren &­ Ritolan Oratuomi. Faset­ti­hiottu seinälaatta on sama kuin kylpyhuoneessa.
Seinähyllyt on hankittu joensuulaisesta sisustusliike Sarustiikasta ja maljakko Loviisan Aitasta Ruskolta. Seinälamppu on Ikeasta.
Ikean puinen leipälaatikko muistuttaa nykyversiota Saritan isoisoäidin vanhasta vaneri­arkusta. Ikean metallikiskoinen naulakko ja posliilinen valokatkaisija sopivat kodin tyyliin. Muuton suolamylly piristää ­arkea, ja punottu leipäkori on käytössä joka päivä.
”Ihastelimme, miten hienosti asunnon henkeä oli osattu vaalia.”
Jyskin keramiikkamaljakon muotokieli ja pinnan elävyys saavat Saritan haaveilemaan keramiikkakurssista.
Sarita on ihastunut vanhoihin messinkikynttilänjalkoihin.
Keittiöön mahtuu pieni Ikean aamiaispöytä. Ikkunan takana on taloyhtiön tunnelmallinen sisäpiha. Asunnot ovat reilusti maanpinnan yläpuolella, joten yksityisyys on taattu myös ilman verhoja.

Jonne ja Sarita maalasivat olohuoneen levy­seinät ja keittiön seinäpaneelit raikkaiksi. Keittiön ja eteisen välinen sisäikkuna muutettiin näppäräksi avohyllyksi. ”Jonne remontoi, minä visioin. Halusimme tuoda asunnon tunnelman himpun verran lähemmäksi nykyaikaa”, Sarita sanoo.

Talon alla on rakentamaton kellari. Siellä on vaikka mitä, kuten asuntoon kuuluvia vanhoja ovia ja ikkunoita, ja tilaa on myös polttopuille. Kellarista löytyvä aarreaitta inspiroi paria tuunaus­projekteihin.

– Teimme yläkerran kylpyhuoneeseen viikkaustason kellarista löytyneestä patinoituneesta puulevystä.

Kodin sisustusta maustavat isovanhemmilta perityt esineet, jotka tuovat mieleen muistoja. Isoisoisän puuarkussa on aikanaan säilytetty kalastustarvikkeita. Se on ainakin sata vuotta vanha ja oli pitkään Saritan isovanhempien mökkisaunan kuistilla Vehkasaarella.

Olohuoneen hyllyllä lepää Saritan isoäidinäidin vanerinen matka-aski.

– On hurjaa ajatella, että siihen mahtui isoisoäitini koko omaisuus, kun hän lähti kotoaan piikomaan.

Kirppistely kuuluu Saritan kotimaanmatkojen ohjelmistoon. Lempikirppareita ovat muun muassa Maurin makasiini Perniössä, Tjuda skola Kemiönsaaressa ja Vanha Wallis Nauvossa. Kukka-astelmassa on hortensia ja kullanhohtoiseksi lakastunut kotkansiipisaniainen.
Saritan ja Jonnen tuunaus­ideat ovat edullisia. Hyvä esimerkki on sängyn molemmin puolin roikkuvat itsetehdyt valaisimet. Ikean punossängynpääty on kaunis. Yöpöytänä on Granitin betonijakkara.
”Jonnen remonttitaidoista on iloa: minä visioin ja hän toteuttaa.”
12-vuotias Raksu ottaa päiväunet sängyllä. Sarita pitää pellavalakanoiden rennosta fiiliksestä. Ikean juuttimattoja on kodissa monta.
Vintin toinen pääty on avaraa pukeutumistilaa. Karttapallo on muisto Jonnen opiskeluaikojen työpaikasta vaateliikkeessä.
”Halusimme tuoda asunnon tunnelman himpun verran lähemmäksi nykyaikaa.”
Tummat kattoparrut on jätetty esille. Asunnossa ei ole juuri lainkaan kiinteitä säilytysratkaisuja, joten Ikean Nordlin- sarja on osoittautunut monikäyttöiseksi. Taulu on Saritan maalaama.
Raksulla on Turussa koiranpäivät. Kodin ­lähellä on monta vehreää puistoa, joissa haukku käy lenkillä vähintään kolmesti päivässä.
Kylpyhuone on pari askelmaa muuta yläkertaa matalampana. Octagon-lattialaatta on klassinen valinta. Kylpyhuoneen alapuolella on eteinen, joka taas on muita alakerran huoneita matalampi. Kylpyhuoneen hanat ovat Moran ja suihkuseinä Hietakarin. Sarita vaihtoi kylpyhuoneen peilin ja vetimet mustiin. Allaskaluste on puusepän tekemä.
Kommentoi »