Meidän Mökki

Saunasta avantoon ja avannosta paljuun – kolmen sukupolven mökkireissuilla kohokohtia ovat kipakat löylyt ja pulahdus hyiseen järveen


Puustisten kolmen sukupolven saunalta avautuu rauhoittava näkymä Puulavedelle. Rannassa odottaa höyryävä kylpytynnyri ja jäällä kylmä avanto. Molemmat ovat tässä perheessä yhtä kovassa käytössä.
Teksti Ilona Pietiläinen
Kuvat Ilona Pietiläinen

Aluksi Pirjo ja Jorma Puustinen harkitsivat oman vapaa-ajanpaikan ostamista. Asiasta juteltiin myös pariskunnan tyttären Anu-Elinan ja tämän puolison Matin kanssa, eikä aikaakaan, kun alkoi yhteisen mökin hakeminen.

Kaikkia ilahdutti ajatus siitä, että suvun pienin eli nyt kolmivuotias Veikko pääsisi ottamaan tuntumaa mökkielämään yhtä aikaa sekä isovanhempien että vanhempien seurassa.

– Hankkeemme eteni vauhdilla päätöksenteon jälkeen. Tämä Puulaveden saunamökki oli ensimmäinen, jota ajoimme katsomaan ja tietysti viimeinen, Anu-Elina kertoo tyytyväisenä tapahtumien saamaan käänteeseen.

Matka kummankin perheen kotipaikkakunnalta Helsingistä mökkiseudulle Kangasniemelle kestää pari tuntia.

– Pieni Veikko-poika ennättää hyvin nukkua kunnon unet auton kyydissä, ja siksi hän herää aina hymyssä suin uuteen mökkivierailuun, Anu-Elina kertoo.

Hirsirakenteinen saunamökki on käsitelty tummaksi ja sisältä lauteita lukuun ottamatta vaaleaksi. Anu-Elina on käsitellyt lauteet tummiksi Supi-saunavahalla. Terassin tuoleilla on perheen miesväen perinteisesti suosima vilvoittelutila.

Perillä ensimmäisiä ja tärkeimpiä askareita on saunan lämmittäminen vuodenajasta riippumatta. Siihen kuuluu kylpytynnyrin täyttäminen vedellä, joka pumpataan viereisestä kaivosta. Pumpun asentaminen on helpottanut urakkaa huomattavasti.

Talvisin Puustiset tekevät avannon rannan jäähän.

– Teemme avannon aina kaksissa miehin. Sen verran kova homma on sahata aukko paksuun jäähän käsipelillä, Matti huikkaa ja pyyhkii valmiiksi hikeä otsaltaan.

– Tällä avantohommalla otetaan niin sanottu alkulämpö. Sen jälkeen hankitaan hiki lauteilla ja jäähdytellään se pois hyisessä Puulavedessä, Jorma kertoo naureskellen.

Maisema on muuttunut melkoisesti mökin ostohetkestä, marraskuusta 2015. Tuolloin saunalle johti pelkästään pieni polku ja rinteessä kasvaneet puut peittivät näkymän järvelle. Niiden synkkä rivistö sai lähteä ensimmäisenä.

Sitten Puustiset rakensivat saunalle kulkemista helpottavat portaat, joihin liitettiin sulavasti laaja oleskelualue kylpytynnyreineen. Raivaus- ja rakennustöiden jälkeen kaivinkone nosti kauhallaan paljun paikoilleen kuin koko projektin kruunuksi.

– Kaikkiaan eri rakenteisiin upposi muutama tuhat metriä lämpökäsiteltyä puuta. Lopputulos on täsmälleen sellainen, kuin toivoimme, eli käytännöllinen ja turvallinen, Jorma sanoo tyytyväisenä.

– Pihan uudistaminen ja oleskelualueiden rakentaminen oli ajateltua suurempi urakka. Onneksi emme tienneet sitä, kun aloitimme, Matti jatkaa ja hymähtää.

Vaikka he olisivat tienneet pihaprojektin vaativuuden etukäteen, he olisivat toteuttaneet kaiken siitä huolimatta.

Veikko-poika, 3, viihtyy sekä lumihangessa että saunan lauteilla. Avantopaikka on kalustettu ja valaistu kutsuvaksi.
Kylmään veteen pulahtamista edeltävät aina napakat löylyt.

Lämpömittarin kohottua 60 asteeseen kiivetään lauteille.

– Ennen jääkylmään veteen pulahdusta tekee hyvää lämmitellä kunnolla, Matti sanoo.

Kävely avannolle kestää muutaman minuutin. Miehet ovat vetäneet jalkaansa avantotossut ja upottautuvat Puulaveteen. Saunan sijasta he siirtyvät kylpytynnyriin. Uusi kierros alkaa saunan lauteilta ja päättyy avantoon.

– Pelkkä menomatka avannolle tuntuu vinhalta. Kylmyys ottaa heti vallan, kun astuu ulos, ja jäinen vesi jo shokeeraa. Paljussaolon jälkeen haluan kuitenkin taas takaisin avantoon, Jorma kuvailee.

– Avannossa käynnin jälkeen veri kiertää varmasti. Kummallista, miten avannosta ei halua pysyä poiskaan, Matti kiteyttää.

Kylpytynnyri on kaikkien mielestä parhaimmillaan syys- tai talvipäivinä, kun ankea viima puhaltaa. Silloin tuntuu mahtavalta köllötellä lämpimässä vedessä ja katsella illan hämärtyessä tähtitaivasta.

Talvella veden lämpö kohoaa neljässä tunnissa 37 asteeseen. Vesi ei saa koskaan olla liian lämmintä, sillä siinä pitää jaksaa loikoilla mahdollisimman pitkään.

– Meillä on huovutetut saunalakit päässä, kun istumme paljussa. Roiskeita riittää ilmassa ainakin, kun Veikko kylpee, Anu-Elina kertoo.

Räsymatto avannon edessä auttaa järveen pulahtajaa. Maton ansiosta on myös helpompi ponnistaa takaisin jäälle. Jorma näyttää mallia. Kylpytynnyrivillitys sai alkunsa mökkimessuilla. Palju asennettiin samassa yhteydessä, kun piha-alue raivattiin toimivammaksi.

Saunavuorot on jaettu tasaisesti. Yleensä Pirjo, Anu-Elina ja Veikko aloittavat saunomisella ja paljulla. Heidän jälkeensä Veikko viettää oman, tarkoin vartioidun kylpyhetken kumirenkaan kanssa uiskennellen.

Miesten saunavuoro alkaa ja päättyy pihavalojen ja terassille sijoitettujen lyhtyjen loisteessa. Viimeinen saunalta lähtijä tyhjentää kylpyveden päästämällä tulpan irti.

– Kirpakan pakkaspäivän kruunaavat nämä hetket omalla ”saunaosastolla”, Pirjo sanoo.

Saunamökiltä avautuu kaunis näkymä Puulavedelle.
Julkaistu: 1.3.2019