
Kirppisharrastukseni alkoi ollessani yläasteikäinen. Teini-ikäisenä etsin uniikkeja vaatteita kirpputoreilta, ja ysiluokalla suosikkihousuni olivat vanhat miesten puvunhousut.
Etsin kirppiksiltä nykyään vanhoja Arabian sinivalkoisia astioita sekä vintagevaatteita. En osta kokonaisia astiastoja vaan kupin yhtä ja lautasen toista. 1960-luvun astiat näyttävät mielestäni upeilta, kun sarjoja sekoittaa keskenään kattauksessa.
Joskus mukaan tarttuu myös vanhoja kodintekstiilejä, kuten lakanoita ja keittiöpyyhkeitä. Tekstiilien kirjailut ja nimikoinnit herättävät palan historiaa elämään.
Harrastan kirpputoreja, koska se on kuin suuri aarteenetsintäleikki. Lapsena rakastin videopelihahmo Lara Croftia. Kirppareilla pääsen olemaan oman elämäni seikkailuarkeologi keskellä historiaa, pölyä ja aarteita. Kaikista upein ja harvinaisin helmi saattaa löytyä pienen ja syrjäisen lähetyskirppiksen nurkasta.
Taikavoimani kirppiksellä on uteliaisuus. On ihanaa tutkia ja penkoa erilaisia tavarakasoja ja rekkejä.
Muistan aina, kun mummo pullotti mehun Arabian litranvetoisella kissakannulla. Kenties jo silloin heräsi kiinnostukseni kauniisiin astioihin. Jos en aikanaan peri kannua, on se varmasti hankittava kirpputorilta.
Paras löytöni on Kaj Franckin Pokaali-viinilasi, jonka löysin eurolla eräältä pikkukirpparilta. Ehdin jättää sen ensimmäisellä kerralla hyllyyn, kun en ollut varma, tunnistinko esineen todella. Nopean googlauksen jälkeen kävin nappaamassa sen mukaani.
Voit seurata Annia Instagramissa @kirppuonnea.