Pönttöuuni, harmaat lankkulattiat ja hirsiseinät. Nämä toiveet Kimmo Pirhonen oli kirjannut haavelistalleen, kun he Ville Pursiaisen kanssa ryhtyivät etsimään itselleen kakkoskotia kolme vuotta sitten. Ville puolestaan haaveili mökistä, joka olisi vain parin tunnin ajomatkan päässä parin Helsingissä sijaitsevasta kaupunkikodista.

Satavuotias talo hirsiseinineen ja pönttöuuneineen tuli myyntiin Sastamalassa juuri, kun Kimmo oli työmatkalla Pariisissa. Ville ajoi katsomaan mökkiä peltojen keskelle, rauhalliselle metsätontille, ja pian Koivikosta tuli Kimmon ja Villen kakkoskoti, oma paikka. Edellinen omistaja oli tehnyt isot remontit, joten Kimmo pääsi suoraan lempipuuhaansa eli sisustamaan.

rentoutumista ja kiireisen arjen jättämistä kaupunkiin. Yritämme päästä mökille mahdollisimman usein, mikä todellisuudessa tarkoittaa noin joka toinen viikonloppu. Syksyn tullen talo viilenee, ja olemme enemmän säiden varassa. Mikäli sääennuste lupaa hyytävää, mietimme lähtöä kahteen kertaan mutta aina perille päästyämme olemme onnellisia. Pönttöuuni ja keittiön puuhella lämmittävät tilan hyvin, ja luminen luonto tuo tunnelmaa.

rakastan sisustamista ja tilasuunnittelua. Oli upeaa päästä sisustamaan taloa aivan alusta. Hankimme tänne kaikki tarvitsemamme kalusteet ja tavarat emmekä edes yrittäneet sisustaa yhdistelemällä sitä sun tätä. Olen hyvin tarkka sisustaja, sillä haluan, että kokonaisuus on viimeistelty pienintä yksityiskohtaa myöten. Ja sen on ehdottomasti oltava omannäköinen.

että kokonaisuus on just eikä melkein. Saatan metsästää pitkään tietynlaista naulakkoa tai vaikka vain muuhun sisustukseen sopivaa henkaria. Olen mieluummin ilman kuin tyydyn toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon. Myös tuoksujen suhteen olen tarkka, ja meillä palaa aina tietyn brändin tuoksukynttilä.

hirsipintoihin ja maanläheiseen, rauhoittavaan tunnelmaan. Tuvan puolella hirret ovat luonnonsävyiset seinissä ja katossa, keittiössä ne on maalattu valkoisiksi. Lattiat ovat vaaleanharmaat. Hirret antoivat mökille luontevan sävymaailman. Tekstiilit valitsin harmaan, mustan ja hiekan sävyisinä sekä puhtaan valkoisina. Olen sesonkisisustaja ja vaihdan tunnelmaa tekstiilein aika usein.

kodikkuus, joka syntyy vanhan talon tunnelmasta. Pidän uuden ja vanhan yhdistelmästä. Hankimme tänne moderneja kalusteita ja mielestäni vanhojen pintojen ja uusien kalusteiden yhdistelmä on onnistunut. Erikoisen ihana detalji on tuvan vihreä pönttöuuni, jota tosin ensin kauhistelin. Ajattelin maalata uunin harmaaksi, mutta olen oppinut pitämään sen väristä.

talon pohja. Vaikka neliöitä on vähän, saimme tilaan monta eri toimintoa. Keittiöön mahtuu ruokapöytä, ja tuvan puolella on makuuhuone ja olohuone. Taloon mahtuu mielestäni yllättävän paljon tavaraa.

se, että talossa oli aiemmin vain pieni kylmä veranta sisääntulon yhteydessä, eikä meillä ollut paikkaa missä istuskella. Korvasimme puutteen nikkaroimalla talon viereen kesäkeittiön ja terassin.

miettisin, pitäisikö tuvan katto maalata valkoiseksi. Tupa on aika tumma, ja kaipaan välillä sinne lisää valoisuutta. Toinen ongelma on säilytystilan puute. Olisin ehkä valinnut laverin, jonka alla on säilytystilaa. Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen ratkaisuihimme.

tavarat, jotka ovat kulkeneet mukana elämäni eri kodeissa. Tänne päätyi lipasto, jonka ostin jo ylioppilasvuonna. Sijoitin sen verannalle ja maalasin sen mäntypinnan mustaksi.

on kotoa tuotu vitriinikaappi. Tai oikeastaan se ei ole virhehankinta, en vain ole löytänyt sille ihanteellista sijoituspaikkaa. Vitriinikaappi toimi kaupunkikodissa valtavan hyvin, kunnes muutimme olohuoneen kalustusta ja toimme kaapin tänne. Toistaiseksi se on vähän hankalasti ruokailutilan kulmassa.

pihatöiden parissa. Kaupungissa meillä on vain ranskalainen parveke, joten täällä olemme päässeet uuden harrastuksen pariin. Rakensimme viime kesänä kasvihuoneen, jossa ehdin jo opetella hyötyviljelyn saloja.