Meidän Mökki

Rakas Kainaloinen! Heli kunnosti lapsuusmuistoja huokuvan rantamajan – jännitystä toi sijainti kivikautisella muinaisalueella

Rakas Kainaloinen! Heli kunnosti lapsuusmuistoja huokuvan rantamajan – jännitystä toi sijainti kivikautisella muinaisalueella
Rantamajaa oli pidetty vuosikymmenet hyvin, ja Heli Hjelmeroos-Haapasalo halusi päivittää sen hellävaroen nykyaikaan perinteitä vaalien. Mutta miten onnistuivat rakennus- ja kaivuutyöt alueella, jossa on kivi- ja rautakauden muinaislöydöksiä?

Kivi- ja rautakautisella alueella Pihtiputaalla, Alvajärven rannalla on vanhempieni vuonna 1960 rakentama kesämökki, rantamaja Kainaloinen. Lapsuudenkesien aurinkoisiin, onnellisiin päiviin liittyvä Kainaloinen siirtyi pari vuotta sitten perintönä minulle. Rakkaus oli tuonut minut takaisin kotikonnuille jo 12 vuotta aiemmin, ja työura Tampereella vaihtui freelance-toimittajan hommiin pohjoisessa Keski-Suomessa.

Mökkiä oli pidetty hyvin. Halusin silti päivittää sen hellävaroen nykyaikaan ja vaalia samalla vanhaa pohjaa ja perinteitäkin. Kainaloisen remontointi-idea sai alkunsa hellekesänä 2018, jolloin rakennutin tontille pienen hirsiaittarakennuksen, Helilän. Tai oikeastaan kaikki alkoi sähköistyksestä. Keväällä 2018 sähköyhtiö maakaapeloi alueemme vanhat ilmajohdot. Kävi ilmi, että maahankaivuu ei ollut ongelmatonta, sillä alue on merkittävää kivikautista muinaismuistolöydösaluetta. Siellä tapahtuvia rakennustoimia voi tehdä vain Museoviraston luvan ja valvonnan alaisena.

Kuistilta on vain muutama askel suoraan järveen ja uimaan. Remontissa Kainaloisen kuisti, portaat ja ulkoverhous uudistettiin, mutta kokonaisuutena ulkoasu ei juurikaan muuttunut.
Tältä kokonaisuus näytti ennen remonttia.
Rantamajan läheisyydessä on näkyvissä kivikautisen rakennuksen pohjarakenteet. Mustikkapaikkamme muuttui kerralla kiinnostavaksi.

Saimme Museoviraston kautta muinaismuistoalueen reuna- ja suoja-alueella sijaitsevalle tontilleni museoamanuenssin valvomaan rakennustyötä ja kaapelinkaivuuta. Ajattelin aluksi, että vanha mökki saa säilyä entisessä asussaan ja sähköttömänä, mutta uudistusprojektin käynnistyttyä oli selvää, että sähköt on järkevä vetää samalla myös vanhaan rantamajaan asti.

Pihtiputaan vanhimmasta asutuksesta ja kivikautisen ajan (n. 8600–1500 eKr.) elämästä kertovia monipuolisia löytöjä on tehty alueella etenkin 1960-luvulla. Niitä on nykyihmisen vaikea havaita, sillä muinaiset asuinpaikat näyttäytyvät usein vain laakeina painanteina maassa, jos sellaisinakaan.

Rantamajamme läheisyydessä on kuitenkin hyvin näkyvissä kivikautisen rakennuksen pohjarakenteet. Tutkijan kanssa kävimme katsomassa paikkaa. Hän osoitti meille tulisijan ja oviaukon sijainnit. Ne näkee nyt hyvin, kun osaa katsoa. Mustikkapaikkamme muuttui kerralla oikein kiinnostavaksi.

Heli virkkasi maton, joka valmistui sopivasti uudistetun Kainaloisen lattialle.
Remontissa takakuistille avautui paikka nauttia kahvit aamuauringossa.
Rantamaja pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla sijaitsee Alvajärven rannalla. Täällä aikaansa viettävät toimittaja-kuvaaja Heli Hjelmeroos-Haapasalo sekä kaksostytöt Karoliina ja Katariina. Tontilla on vuonna 1960 rakennettu mökki Kainaloinen ja hirsiaittarakennus Helilä sekä sauna.

Katariina nauttii herkullisista paistetuista muikuista Kainaloisen hiekkarannalle rakennetulla tulipaikalla.

Uutta hirsiaittaa varten lupa-asiointi onnistui sujuvasti Lupa.fi-palvelun kautta ja alueen rakennustarkastajan kanssa juttelemalla. Tontillani on rakennusoikeutta, mutta uuden rakennuksen oli oltava kymmenen metriä rantaviivasta ja viisi metriä olemassa olevasta mökkirakennuksesta. Aitalle löytyi näin oivallinen paikka, johon olin sitä kaavaillutkin.

Varsinaisen mökin remonttiin lupia ei tarvittu, koska mökin ulkoasu järvelle päin ei muuttunut huomattavasti. Rantamaja ulkoverhoiltiin kauttaaltaan. Seiniin, lattioihin ja katon alle lisättiin eristemateriaalit ja tuulensuojalevyt. Niitä ei juurikaan ollut ennestään, vaan katon alta löytyi vain sieltä täältä muutamia eristelevyjä. Rakennus oli alun perin tarkoitettukin pääosin kauniiden kesäpäivien viettoon.

Kuistin vanhat lankut vaihdettiin, ja takaosan vähemmälle jäänyt kuistin osa aukesi paremmin käyttöön, koska kaiteet poistettiin ja tilalle lisättiin porras. Näin saatiin suora yhteys ja kulku mökistä aittaan. Takakuistin aamuauringossa on hyvä myös nauttia päivän ensimmäinen kahvikupillinen.

Katto oli yhä hyväkuntoinen 80-luvun uudistusten jäljiltä ja sai jäädä remontin ulkopuolelle. Räystäät sen sijaan uusittiin ja asianmukaiset syöksyputket asennettiin. Sadevedet johdettiin pois rakenteiden luota, joten nyt mökin perustat pysyvät kuivina ja voimme viettää kesäpäiviä rantamajassamme jatkossakin.

Liuskekivellä verhoiltua takkaa ei ollut käytetty kymmeniin vuosiin. Keittiönkaapit modernisoitiin.
Mökkikeittiö näytti tältä ennen muodonmuutosta.
Operaatio raikasti ja toi rakkaan kesämökkini nykypäivään.
Muovimattojen tilalle valittiin tumma, puukuvioinen laminaatti. Heli halusi lattiaksi aidot puupinnat, mutta mökin lattia vietti hieman eivätkä kulmatkaan olleet suorassa, joten pohjan tasaaminen ja laudoitus olisi ollut tällä kertaa liian iso projekti.
Irja-äidin 80-luvulla tekemä maalaus Kainaloisesta tuo muistoja.

Sisäpaneelit oli vaihdettu 80-luvun alussa, ja ne olivat yhä hyväkuntoiset. Sisäpinnat käsiteltiin kauttaaltaan vaalealla kuultavalla maalilla, jolla saatiin piiloon paneeleihin jääneet taulujen, huonekalujen ja seinävaatteiden jättämät vaaleat jäljet. Operaatio raikasti ja toi rakkaan kesämökkini nykypäivään.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Luo värikäs mökkisisustus näillä tuotteilla – osta suosikkisi suoraan Meillä kotona -kaupoista!

SISÄLTÖ JATKUU

Rantamajassa oli pieni keittiösyvennys, puuhella ja pieni työtaso. Äitini käytti myös kaasukeitintä ruuanlaitossa. Itse en halua viettää kesäpäiviä keittiössä kokkaillen, joten keittiösyvennyksen uudistuksessa kaapit saivat vain modernin ulkonäön. Vettä ei mökkiin tule, enkä ajatellut edes tiskiallasta keittiökaapistoon, mutta remonttimies sai päämme kääntymään. Nyt pyöreä, kaunis tiskiallas toimii kantoveden käytön helpottajana.

Keittiöön ei tarvita paljon tilaa. Koti on kahden kilometrin päässä, ja ruoka on helppo tuoda sieltä.

Jääkaappiakaan en halunnut keittiöön. Hankin pienen kannettavan jääkaapin, joka sijoitettiin saunakammariin. Koko kesän ruokahuolto on toiminut sen kanssa loistavasti. Keittiösyvennykseen toimme sentään keittolevyn ja mikron, joilla ruokien lämmitykset onnistuvat helposti ja huolettomasti. Uusien perunoiden keittäminen ja lettujen paistaminen mökillä riittävät tallettamaan mukavat ruokamuistot talven varalle.

Hirsiaitta on Katariinan ja Karoliinan valtakuntaa.
Jokaiselle on kiva oleilupaikka tai lukusoppi.

Mökin ikkunoiden ja ovien uusiminen teki budjettiin isoimman loven. Vaaleat ikkunanpuitteet tuovat valoa ja kirkkautta aivan uudella tavalla. Uudet ovet luovat myös lämmön ja turvallisuuden tuntua. Mökin vanhat ikkunat ovat toki tallessa seuraavia projekteja silmällä pitäen.

Remontin isoin yllätys löytyi saunan uusittujen paneeleiden alta lattiaa eristäessä. Kosteusvaurion vuoksi sauna piti uusia kokonaan.

Saunakammari jätettiin entiseen asuunsa, koska ongelmia ei ollut sen rakenteissa ja paneelit henkivät rakennuksen alkuperäistä tunnelmaa.

Saunan eteinen, saunakammari, toimi lapsuudessani hyvin, mutta vuosien saatossa siitä oli muodostunut epämääräisten tavaroiden ja tarvikkeiden unohdettu alue.

Pukuhuonetta ja sen toimintoja emme nyt tarvitse, ja näin saunakammaristamme ideoitiin ja sisustettiin viehättävä lukusoppi, josta on mökin parhaat järvinäkymät. Tyttäreni Karoliina otti huoneen heti omakseen ja kutsuu sitä mökin parhaaksi paikaksi.

Viimeiseksi asennettiin räystäät ja mökki maalattiin toiseen kertaan. Ensimmäisestä kevätkesäpäivästä saakka saimme nauttia uudistuneesta rantamajastamme.

Sauna piti uusia käytännössä kokonaan kosteusvaurion takia.
Karoliinan lempipaikka on saunakammari.

Luottomme remonttimieheen ja hänen ammattitaitoonsa oli ensiarvoisen tärkeää remontin onnistumisen kannalta. Kaikki sujui loistavasti, ja sain olla mukana tekemässä päätöksiä, joihin minut perehdytettiin hyvin. Asiat sujuivat, ja työ eteni talven aikana.

Osallistuimme loppuvaiheessa itsekin töihin maalaamalla kuistin kaiteita. Tavaroiden ja huonekalujen järjestely ja sijoittelu, taulujen valinta ja koriste-esineiden asettelu työllistivät meitä mukavasti useiden viikkojen ajan. Mutta se oli juuri sitä ihanaa suunnittelun, toteutuksen ja oikean lopputuloksen löytymisen iloa, josta itse kovasti nautin viime kesän helteisinä rantamajapäivinä.

Jätevesiasetus muuttui syksyllä 2019. Vaikka rantamajaamme ei tule sisään vettä, ajanmukaistimme remontin kanssa samalla myös jätevesiasiat lainmukaisiksi. Rantamaja sijaitsee noin metrin päässä rantaviivasta, ja alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen.

Kuivakäymälä asennettiin vanhaan aittarakennukseen. Näppärä, pieni jätevesijärjestelmämme kaivettiin kauemmas, silti mökin läheisyyteen. Tarkistimme rakennustarkastajalta, mikä on riittävä matka rannasta. Järjestelmämme on niin sanottu kevyt järjestelmä, joka suodattaa kannetun saunaveden ja kannetun talousveden asianmukaisesti.

Uuden asetuksen mukaan pelkkiä pesujätevesiä sisältävä talousjätevesi voidaan käsitellä esimerkiksi johtamalla se riittävän saostussäiliön kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon. Jäteveden purkupaikan etäisyys vesistöön tulee olla vähintään 15 metriä. Vesikäymäläjätevesiä ja pesuvesiä sisältävä talousjätevesi voidaan käsitellä esimerkiksi johtamalla se kolmiosastoisen saostussäiliön kautta maahanimeyttämöön tai maasuodattamoon. Jäteveden purkupaikan etäisyys vesistöön tulee olla vähintään 30 metriä.

Pohjavesialueilla, lähteiden lähistöllä tai vedenottamoiden suoja-alueilla vesikäymäläjätevettä ei saa imeyttää eikä johtaa maahan. Vähäinen harmaa jätevesi voidaan johtaa maahan pohjavesialueella, mikäli pohjaveden pilaantumisvaaraa ei aiheudu.

Julkaistu: 29.7.2020
1 kommentti