Avotakka

"Valkoisen talon sisällä onkin pieni sävykäs yllätys" – Oma keramiikkapaja kodin sydämessä täytti Marian toiveet

"Valkoisen talon sisällä onkin pieni sävykäs yllätys" – Oma keramiikkapaja kodin sydämessä täytti Marian toiveet
Modernin puutalon rakentanut Fageruddin perhe toteutti omannäköisensä kodin Pohjanlahden rannalle Luotoon. Kodin erikoisuus on sen keskellä oleva keramiikkapaja.
Julkaistu: 13.10.2022

Maria astuu sisälle eteiseen, laskee kotiavaimet keramiikkakulhon pohjalle ja katsahtaa merelle. Näkymä eteisen ja keittiön läpi on aina yhtä hieno.

Pohjanlahden rannalla Luodossa asuva Fageruddin perhe, luokanopettaja Maria, koneistaja Jonny ja tytär Saga, 3, sekä Helga-kissa, toteutti asumisunelmansa vuonna 2016. Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitsevaa Luotoa voi syystä kutsua merelliseksi, sillä siihen kuuluu yli 360 saarta ja luotoa.

Maria nauttii keramiikan tekemisestä. Työhuoneessa voi koristella dreijattuja esineitä Jonnyn tekemän kavalettin päällä. Marian dreija ja keramiikkauuni ovat piharakennuksessa.

Fageruddien merellinen tontti ei kuitenkaan hurmannut kauniilla rantakallioilla tai luonnon hiekkarannalla, sillä koko ranta kasvoi meriruokoa ja sekalaista metsää.

Nyt talon merenpuoleinen pihamaa on nurmikkoa ja ketoa, joka päättyy omaan venepoukamaan. Modernin valkoisen puutalon ympärille on viidessä vuodessa varttunut myös kaunis ja monimuotoinen puutarha.

– Olen puutarhahullu. Puutarha vie kesäisin kaiken aikani ja kiinnostukseni. Muille harrastuksille, kuten keramiikalle ja sisustamiselle, jää hyvin aikaa talvisin. Äitini lohduttaa minua keväisin, että syksyllä ehtii taas siivota, Maria kertoo.

Kukat koristavat myös talon sisäänkäyntiä.
Talon edessä on terassi, josta avautuu näköala sekä merelle että puutarhaan. Talon molemmissa päädyissä ja sisäänkäynnin ympärillä on isot perennaistutukset.

Fageruddit suunnittelivat talonsa itse. Lähtökohtana oli merellinen tontti ja sisätilojen valoisuus. Merenpuoleiseen julkisivuun tulikin rivi lattiasta kattoon ulottuvia ikkunoita. Olohuoneessa ikkunoita on kahdella seinällä.

– Tein pohjasta monta erilaista luonnosta. Talon suunnitteleminen oli pitkä prosessi, Maria sanoo.

Talo suunniteltiin sopimaan myös naapuritaloon, jossa asuu Jonnyn veli perheineen.

Marian “keramiikkakioski” syntyi, kun työhuoneen sisä­ikkunasta päätettiin jättää lasi pois. Ratkaisu on ollut toimiva. Pikkupöytä on Marialle rakas, sillä se on kuulunut hänen isoäidilleen.
Työpöytä on leikattu koivuvanerista mittojen mukaan. Keramiikkaesineet saavat kuivua hitaasti hyllyillä ennen polttamista. Rottinki­valaisin on hankittu pietarsaarelaisesta sisustusliikkeestä. Työtuoli on Ikeasta.

Kodin erikoisuus on hallin, keittiön ja olohuoneen väliin jäävä pieni tila, joka on Marian työhuone. Maria sanoo aina olleensa kova ”pyslaamaan”, ja hän on ommellut, askarrellut ja kunnostanut huonekaluja. Työhuoneen pöydän kavaletti ja hyllyjen esineet kertovat uudesta intohimosta.

– Kiinnostuin keramiikasta viisi vuotta sitten, ja siitä lähtien olen ollut kansanopiston keramiikkakurssin kanta-asiakas, Maria kertoo.

Keramiikassa Mariaa kiehtoo sen kolmiulotteisuus.

– Tekniikoita on niin monia. Teen tässä pöydän ääressä esineitä rakentamalla eli kokoan ne savimakkaroista. Dreija on autotallin yhteydessä. Se sopii paremmin tilaan, jossa on helposti pestävä betonilattia.

Maria pitää erityisesti maljakoiden muotoilemisesta. Yhden kasvoruukun muovaamiseen voi mennä 20 tuntia.

Keramiikan tekeminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja keskittymistä, mutta se myös rentouttaa. Harrastuksesta on tullut jopa sivutyö, kun Maria perusti oman Studio Mia -keramiikkayrityksen.

– Halusin tehdä esineitä, joita ei myydä muualla ja jollaisia halusin omaan kotiini. Nyt se on mahdollista.

Howard-tyylinen sohvaryhmä sopii yhteen Marian kirppikseltä löytämän sohvapöydän kanssa. Seinälle on kehystetty Marian maalaamat eläinhahmot. Conturan valmistaman kamiinan lasiluukut ovat lapsiystävällisen korkealla.
Muodokkaan noja­tuolin parina oleva rahi on kirpputorilöytö. Marialle kodin valoisuus ja valaistus ovat tärkeitä. Nurkkaan sijoitetut korivalaisimet luovat syksyisin tunnelmavaloa olohuoneeseen.
Olohuoneen tunnelmanluoja on jättikokoinen kolibrikukka.

Paljon itse tehtyä, seassa perittyä ja muutama kokonaan uusi huonekalu – Marialle kodin tuntu syntyy omannäköisistä valinnoista.

– Tavarat ovat tulleet sieltä ja täältä. Minulle sisustus on prosessi, joka kehittyy hitaasti.

Viidessä vuodessa koti on kirjaimellisesti täyttynyt. Kun perhe muutti tänne kerrostalokaksiosta Pietarsaaresta, talossa oli valkoiset seinät ja tyhjää, mikä viehätti Mariaa.

– Ihailen lehtikuvissa koteja, joissa on vähän tavaraa, mutta minä en lopulta ole se ihminen, joka voisi asua niin. Olen luonteeltani keräilijä.

Keittiössä ihaillaan näkymää puutarhaan ja Luodon saaristoon. Ikkunan edustalla ovat Marian yrttilaatikot ja mansikkamaa.
Maria halusi keittiöön erilllisen ruokakomeron eli skafferin, joka on piilossa oven takana. Saareke keveni visuaalisesti keskiosan avohyllyillä. Keittiön­kaapit on hankittu Ikeasta. Välitilan laatta sopii yhteen seinien värin kanssa. Liesi ja uuni on sijoitettu saarekkeeseen. Ranarp-valaisimet ovat Ikeasta.
Maljakko on Marian muotoilema. Puolet ruokapöydän pinnatuoleista on saatu Marian vanhemmilta, loput hankittu kirppareilta. Ikean vitriinikaappi on yksi harvoista tähän kotiin uutena hankituista kalusteista.

Marialle kodin tärkeimpiä esineitä ovat omilta vanhemmilta ja isovanhemmilta perityt esineet.

– Alun perin isoäidilläni ollut pieni sivupöytä tulee aina olemaan minulla. Hän asui vanhassa maalaistalossa, jonka toisessa päässä oli hänen työhuoneensa. Siellä hän muun muassa maalasi.

"Halusin tehdä esineitä, joita ei myydä muualla ja jollaisia halusin omaan kotiini."

Nyt pöytä ei ole työhuoneessa, vaan sen paikka on hallissa Billnäsin arkistokaapin ja Marian sedän tekemän pienen kaapin vieressä.

– Billnäsin arkistokaappi ei ole peritty, vaan se on kirppislöytö. Billnäsin ruukki liittyy kuitenkin sukuuni fammuni isän kautta. Hän oli puuseppänä Billnäsissä 1900-luvun alkupuolella. Kaappi on muisto hänestä.

Hallin takaseinä on maalattu Jotunin Organic red -sävyllä. Myös kirjahyllyt maalattiin samalla värillä. Tauluseinällä on esillä pääosin Marian ja Sagan tekemää taidetta. Rappusten alta on kulku saunatiloihin. Samettinen 1970-luvun pehmoheppa on kirppislöytö.
Hallin perällä on pieni eteissyvennys vaatteille. Billnäsin arkistokaapissa säilytetään kaikenlaista pikkutavaraa ja paperia. Lasinen riippuvalaisin on Ellokselta.

Valkoisuus on hitaasti peittynyt uusien hienostuneiden sävyjen ja tapettien alle.

– Tunnelman kannalta suurin yksittäinen muutos on ollut hallissa. Mietin pitkään talon valmistumisen jälkeen, että hallista tuli aivan liian suuri. Viime keväänä maalasin huoneen päätyseinän terrakotan väriseksi, ja tilan tunnelma muuttui täysin.

Marian ja Jonnyn makuuhuoneessa on rauhallinen tunnelma. Takaseinä on maalattu kalkkimaalilla kauniin mattapintaiseksi. Sängyn molemmilla puolilla on oviaukot vaatehuoneeseen. Kaa­pin päällä on muisto pariskunnan häistä, vieraiden pienistä onnittelu­­viesteistä koottu taulu.
Yläkerran aulaan voi vetäytyä omaan rauhaan. Boråstapeterin Nocturne-tapetti tuo ikuisen kesän tunnun. Jalkalampun varjostin on itse tehty. Lattian laminaatti on Novafloorilta.
Kylpyhuoneen kaappi ja allaskaluste on hankittu Ikeasta. Kylpyhuo­neen yhteydessä on erillinen suihku­syvennys ja sauna. Tila saa runsaasti luonnonvaloa ikkunasta ja vilvoitteluterassin lasiovesta.

Värit ja erilaiset tunnelmat ovat Marialle tärkeitä.

– Värit ja valo vaikuttavat suoraan mielialaan. Monet vieraat kertovat yllättyneensä, kun valkoisen talon sisällä onkin pieni sävykäs yllätys.

Luodossa sijaitsevassa omakotitalossa on 200 neliöitä.
Kommentoi »