Kenties Ruotsin kuuluisin kotipuutarha! Tällainen on Ulla Molinin mestariteos, josta tehtiin suojelukohde

Puutarhavaikuttaja Ulla Molin oli todella aikaansa edellä! Hänen 1970-luvulla suunnittelemansa kotipuutarha Skoonen Höganäsissä tuntuu yhä modernilta.

Teksti

Heidi Haapalahti

Kuvat

Teija Tuisku

Julkaistu: 15.10.2020

Avaamme korkean pensasaidan keskellä olevan portin ja astumme sisään Ruotsin kenties kuuluisimpaan yksityispuutarhaan Skoonen Höganäsissä. Hämärässä vehreydessä talvio- ja murattimattojen läpi kulkeva kapea polku johtaa valkoisen kivitalon sivuitse valoisalle aukiolle, jonka keskellä välkkyy laakea betoninen lintuallas. Sen ympärille on istutettu kuulaan hopealehtisiä kissankäpälämattoja ja koiruohokenttiä.

Altaan pyöreä muoto toistuu niin puksipuiden leikkauksissa kuin pihalaatoitusta piristävissä yksityiskohdissakin. Juuri tällaiset hienovaraisen tyylikkäät, yksityiskohtiaan myöten viimeistellyt mutta elämänmakuiset elementit olivat tyypillisiä puutarha-arkkitehti- ja -kirjoittaja Ulla Molinille (1909–1997).

Peilipintainen lintuallas ja sitä ympäröivä matala, hopealehtisten kasvien alue tekevät puutarhan keskiosaan valoisan ja levollisen tunnelman. Näkymä muuttuu alkukesällä, kun kissankäpälämatto kukkii hennon vaaleanpunaisena. Elokuun lopulla laventelit ovat vielä kukassa. Takana näkyvä matala rakennus on alkuperäinen autotalli.

Omassa puutarhassaan hän toteutti ajatuksiaan, joista oli kirjoittanut ruotsalaisille puutarhaharrastajille jo 1930-luvulta lähtien: Pienestäkin omakotitalon puutarhasta voi tehdä monipuolisen ja mielenkiintoisen, kun sinne rakentaa erilaisia vihreitä huoneita.

Nurmikenttien sekä jäykkälinjaisten ja kirjavien perennapenkkien sijasta Ulla Molin suositteli maanpeitekasveja, heiniä, mutkattomia muotoja ja yksinkertaisia väriyhdistelmiä. Tuntuu ihmeelliseltä, että puutarha on peräisin 1970-luvun lopulta. Vaikka suojeltu mestariteos valmistuisi vasta nyt, se olisi silti moderni.

Tuntuu ihmeelliseltä, että puutarha on peräisin 1970-luvun lopulta. Vaikka suojeltu mestariteos valmistuisi vasta nyt, se olisi silti moderni.

Täällä Ulla Molin toteutti puutarha-ajatuksiaan, joista oli kirjoittanut ruotsalaisille puutarhaharrastajille vuosikymmenten ajan.

Ulla Molinin puutarha on täynnä viehättäviä, harkitusti rakennettuja näkymiä. Talon takapuolella, muuta puutarhaa pari askelta korkeammalla sijaitsevat lasitettu terassi ja patio sekä yrttitarha on erotettu aukiosta tyylikkäällä muurilla. Sitä koristaa alkukesästä kukkiva sinisade eli Wisteria-köynnös.

Nykyiset asukkaat ovat talon kolmansia omistajia Ulla Molinin kuoleman jälkeen. He ovat asuneet täällä vuodesta 2008. Puutarhanhoidosta innostunut pariskunta haluaa vaalia paikan alkuperäistä henkeä Ulla Molinin kasvivalintoja myöten, ja siksi alkuperäisiin suunnitelmiin kuulumattomia kasveja on puutarhassa vain ruukkuihin istutettuina.

Koko puutarha on vain 800 neliötä, mutta huonejaon ja korkeusvaihteluiden vuoksi se tuntuu paljon kokoaan suuremmalta.

Ulla Molin halusi häivyttää sisä- ja ulkotilojen rajoja. Puutarha tulee osaksi olohuonetta talon päädyn katosta lattiaan ulottuvien ikkunoiden ansiosta.

Ulla Molin valitsi ja yhdisti kasveja tarkalla silmällä eikä epäröinyt poistaa puutarhastaan kasveja, jotka eivät hänen mielestään sopineet yhteen. Vapaasti kasvavien lajien sekä pyöreiksi muotoonleikattujen puiden ja pensaiden yhdisteleminen oli hänen tavaramerkkinsä.

Uniikit tiililaatat ja reunukset ovat Gustavsbergin posliinitehtaan tuotantoa.

Puutarhan takimmaisessa nurkkauksessa sijaitsee tunnelmallinen yrttitarha. Talon nykyiset omistajat Christina Ekman Ljungström ja Hans Ljungström ovat rakentaneet sinne myös pienen kasvihuoneen.

Näyttävän latvaartisokan kestävimmät lajikkeet menestyvät monivuotisina leudossa Skoonessa, mutta Suomessa runsaasti lämpöä ja ravinteita tarvitsevaa lajia kasvatetaan yksivuotisena.

Ulla Molinin puutarhafilosofia

Puutarhan tulee olla helppohoitoinen ja kaunis kaikkina vuodenaikoina. Ulla Molin suositteli valitsemaan puutarhan kasvuolosuhteisiin sopivia, mahdollisimman pitkään hyvännäköisinä säilyviä lajeja. Omassa puutarhassaan hän käytti runsaasti ainavihantia perennoja ja pensaita, sillä marjakuuset, talviot, muratit ja puksipuut ovat vuoden ympäri mehevän vihreitä.
Ulla Molinin mielestä puutarhan piti kukkia kaiken aikaa, mutta kukkia ei tarvinnut olla kerralla runsaasti. Kukkeimmillaan hänen puutarhansa on keväällä. Pelkistetty värimaailma tekee puutarhan tunnelmasta rauhallisen ja harmonisen.
Molin suosi hillittysävyisiä sini- ja valkokukkaisia lajeja. Kukkien lisäksi vaihtelua kasvimaailmaan tuovat myös esimerkiksi hopeansävyiset lehdet sekä kiiltävän vihreiden ja nukkapintaisten lehtien yhdistelmät.

Persoonallinen keramiikkavatiasetelma kerää sadevettä linnuille. Pienempiä lintualtaita on myös kaikkialla puutarhassa suojaisan kasvillisuuden joukossa, sillä Ulla Molinista linnut kuuluivat puutarhaan.

Leikkausta kestäviä lehti- ja havupensaita

Taikinamarja (Ribes alpinum) alkaa vihertää jo aikaisin keväällä. Siitä ja pienikokoisista japaninangervoista (Spiraea japonica) sekä kääpiöpunapajusta (Salix purpurea ’Nana’) voi helposti muotoilla vaikkapa matalia, tiiviitä aitoja.
Aitalikusteri (Ligustrum vulgare) on Keski-Euroopassa suosittu aitalaji, joka menestyy meillä vain I-vyöhykkeellä. Sen sijaan voit muotoilla esimerkiksi kiiltotuhkapensasta (Cotoneaster lucidus).
Japanin- ja kartiomarjakuuset (Taxus cuspidata ja T. x media) viihtyvät varjopaikoilla ja kestävät voimakastakin leikkausta. Myös kanadantuijia (Thuja occidentalis) voi leikata.

Ulla Molinin puutarha on yksi Ruotsin kolmesta suojellusta yksityispuutarhasta. Lisätietoja puutarhasta ja vielailumahdollisuuksista tradgardsriket.se.

Juttu on julkaistu alunperin Viherpihassa joulukuussa 2016.

Lue lisää:

Kommentoi »