Avotakka

Kierrätys on yhä trendikkäämpää, mutta huonekaluista vain murto-osa päätyy käytön jälkeen uuteen kotiin – mikä avuksi?

Kierrätys on yhä trendikkäämpää, mutta huonekaluista vain murto-osa päätyy käytön jälkeen uuteen kotiin – mikä avuksi?
Ilmastotalkoiden aallossa syntyy nyt uusia kierrätyskanavia ja -palveluita vanhojen tavaroiden myynnille. Tulevaisuudessa ostoskeskukset myyvät rinnakkain uutta ja käytettyä.
Julkaistu: 5.6.2020

Nainen kävelee tottunein askelin suoraan vintagehyllylle Iittalan myymälässä. Myymäläpäällikkö Anna Lehtinen tervehtii tuttua asiakasta.

– Tulitko katsomaan, mitä tänään on tarjolla?

Vintagemyyntipisteessä näkyy tuttuja astioita: Teemaa, värikkäitä Koko-mukeja, Mariskooleja, Ruska-sarjaa. Tällä kertaa seassa on jotain harvinaisempaakin, sillä töölöläisrouva on juuri tuonut myyntiin kultakoristellut 1960-luvun lautaset. On myös 1940-luvun sokerikippoja ja röpölasisia snapsipikareita.

Myymälän pienelle vintageosastolle on muodostunut jo uskollinen fanikunta, joka käy liikkeessä lähes päivittäin tarkistamassa vintagehyllyn nopeasti vaihtuvaa tarjontaa.

– Vintagea ostavat asiakkaat laidasta laitaan. On keräilijöitä, osa täydentää kotona olevia sarjojaan, ja nuoret etsivät ensimmäiseen kotiin edullisia astioita. 30–40-vuotiaissa on puolestaan valveutuneita kuluttajia, joille kierrättäminen ja ympäristöasiat ovat tärkeitä valintakriteerejä. Vintagea ostetaan omaan arkikäyttöön mutta myös lahjoiksi, kertoo Iittalan Redin myymäläpäällikkö Anna Lehtinen.

Myyntiin kelpuutetaan vain hyväkuntoisia Arabian, Iittalan ja Nuutajärven käyttöastioita mutta ei lainkaan maljakoita, tuikkulyhtyjä eikä koriste-esineitä. Astioista hyvitetään kiinteä summa, sarjasta riippumatta. Uudenveroisesta ruokalautasesta saa esimerkiksi käteen neljä tai kuusi euroa lahjakorttina. Iittala lisää myyntihintaan oman katteensa ja hoitaa verot.

Palvelu on laajentunut kaikkiin firman myymälöihin.

Uutta siinä on, että valmistaja toimii itse vanhojen tuotteidensa välittäjänä. Aiemminhan vanhat astiat ovat vaihtaneet ahkerasti omistajia kirpputoreilla ja netin vertaismyyntisivustoilla. Kierrätystuotteita ei ole ennen nähty kauppakeskuksissa uusien rinnalla.

– Uskomme, että moni ostaisi kierrätettyjä tuotteita enemmän, jos ne olisivat helpommin saatavilla, sanoo palvelusta Fiskarsilla vastaava Lotta Eskolin.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on herätellyt pohtimaan kulutustottumuksia. Miksi heitämme roskiin niin paljon käyttökelpoista tavaraa ja kasvatamme jätevuoria? Miten tavaran saisi kiertoon helpommin ja tehokkaammin?

Kiertoon päätyy vain noin 16 % vanhoista kalusteista.

Tällä hetkellä suurin osa huonekaluista, kodintekstiileistä ja sisustustuotteista päätyy roskiin ja sieltä jätteenpolttolaitoksiin. Uusia huonekaluja myydään vuosittain arviolta 221 000 tonnia, mutta kiertoon päätyy Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vain noin 35 000 tonnia kalusteita vuodessa. Se on vain 16 prosenttia uutena myytyjen määrästä.

Käytettyjen tavaroiden kauppaamisesta ovat vastanneet tähän asti pääasiassa kierrätyskeskukset, kirpputorit ja netin Facebook-ryhmät sekä Tori.fin ja Huuto.netin kaltaiset vertaismyyntisivustot. Vaikka monet kirpputorit ja kierrätyskeskukset ovat viime vuosina panostaneet entistä paremmin organisoituihin myymälöihin, niitä vaivaa yhä niin sekalaisuus kuin nuhjuisuus.

Vintage- ja second hand -liikkeillä ja huutokaupoilla on toki valikoidumpi tarjonta. Ne keskittyvät keräilijöiden himoitsemiin tunnettuihin designtuotteisiin.

Vertaismyynti on usein hidasta ja tehotonta. Facebookiin on syntynyt alueellisia ja tiettyihin merkkeihin tai tavaroihin, kuten valaisimiin, keramiikkaan tai lasiesineisiin erikoistuneita ryhmiä. Suosituilla myyntisivustoilla tavara saattaa vaihtaa omistajaa nopeastikin, mutta myös turhauttavia piirteitä on – tavaran nouto voi viivästyä tai peruuntua.

Kun kierrätys on saanut nostetta, mukaan on tullut myös uusia kaupallisia toimijoita. Esimerkiksi Helsingin trendikkäissä kaupunginosissa, kuten Punavuoressa ja Kalliossa, kierrätysinto on synnyttänyt uusia muotimerkkeihin keskittyneitä second hand -liikkeitä. Niiden huolellisesti valikoitu tarjonta houkuttaa erityisesti nuoria aikuisia.

Muoti kulkee usein kehityksen etunenässä. Seuraavatko siis sisustustuotteet perässä? Idea keskustan kivijalkakaupasta ei ole aivan kopioitavissa, sillä kalusteet vaativat tilaa ja niiden siirtely kulkupeliä.

Olisiko nettikaupan periaatteista ja jakeluverkosta apua sisustustavaroiden kierrätyksessä? Sitä on pohdittu parin viime vuoden ajan skandidesigniin erikoistuneessa Finnish Design Shop -verkkokaupassa, joka kuuluu samaan A-lehdet-konserniin kuin Avotakka ja Meillä kotona -sivusto. Finnish Design Shop avasi viime elokuussa käytetyille sisustustuotteille oman myyntialustan, Francklyn.

– Halusimme luoda myyjälle ja ostajalle helpon, turvallisen kauppapaikan, sillä toivomme, että hyväkuntoiset huonekalut päätyvät ullakoiden sijaan uudelleen käyttöön, kertoo palvelua kehittänyt Outi Kempas.

Yrityksessä uskotaan, että käytetyille designkalusteille ja -tavaroille on markkinat, mutta toimiakseen kierrätys kaipaa enemmän kuratointia. Eli sekalaisen valikoiman sijaan pitää poimia samantyylisiä tavaroita. Francklyyn otetaankin myyntiin vain ennakkoon määriteltyjen brändien tuotteita.

– Tuotteet ovat sivustolla oikeassa ympäristössä, ja ostajakunta ymmärtää laadun ja mistä hinta koostuu.

Vedätykset vältetään sillä, että raha siirtyy ostajalta myyjälle vasta, kun myyjä ja ostaja ovat hyväksyneet kaupan. Nettikaupan osaaminen näkyy myös logistiikassa: Tavara kulkee välivarastojen sijaan suoraan myyjältä ostajalle. Kuljetukset hintoineen palvelu on neuvotellut jo valmiiksi.

Kirpputorien perusongelma on valikoiman sattumanvaraisuus, eli oikean tuotteen etsimiseen kuluu aikaa. Digitaalinen alusta tuo tähän apua. Francklyyn voi jättää ilmoitusvahdin, joka viestittää, kun haluttu tuote tulee myyntiin. Samalla myyjä näkee, mille olisi kysyntää.

Vastineeksi Francklyn palvelusta myyjä maksaa 19 prosenttia provisiota toteutuneista kaupoista. Moni on valmis lohkaisemaan tuon siivun kauppahinnasta nettisivustolle, jos sen avulla löytyy helposti ostaja ja kuljetus järjestyy näppärästi Euroopassa.

Francklyn lisäksi netissä toimii jo lukuisia sivustoja, jotka myyvät muotoilua, vintagea ja designklassikoita.

Myös isot huonekaluvalmistajat ovat alkaneet miettiä kalusteiden kiertokulkua. Oman kierrätyskonseptinsa on kehittänyt esimerkiksi ruotsalaisjätti Ikea. Yritystä ei ole totuttu mieltämään perintökalusteiden valmistajana, mutta viime vuosina se on kertonut panostavansa kiertotalouteen.

– Ikean kunnianhimoinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä yritys toimii täysin kiertotalouden ehdoilla. Nyt otamme ensi askelia ja testaamme uusia toimintamalleja. Kiertotalous on jatkossa mukana niin tuotesuunnittelussa, logistiikassa kuin myymälöissä, kertoo Ikea Suomen vastuullisuuspäällikkö Tiina Suvanto.

Ikea on järjestänyt Suomessa kirpputoritapahtumia myymälöiden parkkipaikoilla. Vuonna 2016 myymälät alkoivat lunastaa takaisin vanhoja Ikea-kalusteita ja myydä niitä löytöpisteissään. Ikea ottaa vastaan ainoastaan kovia kalusteita, kuten pöytiä ja hyllyjä, ja maksaa niistä kiinteän hyvityksen. Esimerkiksi sivupöydästä saa kymmenen euroa, ja myyntihintaan lisätään vain arvonlisävero. Hyvityssumman saa lahjakorttina.

– Kierrätystuotteet ovat olleet suosittuja ja menneet nopeasti kaupaksi. Parhaiten liikkuvat pienet kalusteet, kuten sohva- ja sivupöydät ja tuolit.

Kotimaisilla kalustemyymälöillä ei toistaiseksi ole näkynyt vastaavia takaisinostopalveluita, mutta toimistokalusteiden puolella kierrätyksellä on jo merkittävä rooli. Esimerkiksi Martelan Nummelan tehtaalla kokonainen tuotantolinja tarkistaa ja kunnostaa toimistokalusteita uudelleen käyttöön. Vuodessa sieltä lähtee yli 20 000 kalustetta myyntiin Martelan outlet-myymälöihin.

Tähän saakka on ajateltu, että vastuu kodin huonekalujen ja tavaroiden kierrättämisestä kuuluu yksinomaan kuluttajille. On meidän jokaisen tehtävän lajitella jätteet, korjauttaa, kierrättää ja olla vastuullinen.

Ilmastotalkoiden hengessä myös monet valmistajat ja jälleenmyyjät ovat heränneet tarkastelemaan toimintaansa ja rooliaan kuluttamisen ketjussa. Voisiko tuotteilla olla useampi omistaja, tai voisiko ainakin niiden materiaalit hyödyntää uudelleen? Merkkejä uusista kiertotalouden ratkaisuista ja palveluista pilkahteleekin monelta suunnalta.

Esimerkiksi kotimainen parkettivalmistaja Timberwise on kehittänyt Twise-konseptin: asiakas voi lähettää yli jääneet parketit tehtaalle, ja paluupostina hän saa niistä valmistetun huonekalun. Ylijäämämateriaali tulee näin hyötykäyttöön. Tekstiilifirma Finlayson on puolestaan lunastanut takaisin vanhoja lakanoitaan ja kutonut niistä räsymattoja.

Kuluttajille avautuu näin uusia, helppoja kierrätyskanavia, joiden kautta voi myydä ja ostaa käytettyjä tavaroita. Yrityksille se tarkoittaa uutta liiketoimintaa.

Käytettyjen kodintavaroiden myyntimäärät ovat vielä pienessä osassa mutta toivottavasti kasvussa, kun yhä useampi alkaa punnita ostoksiaan tarkemmin ja lisää yrityksiä tulee mukaan kierrätyspalveluillaan.

– Uskon, että uudet ja vanhat tuotteet ovat jatkossa yhä useammin rinnakkain myymälöissä. Valmistajalta tämä edellyttää, että tuotteista ajatellaan entistä pitkäjänteisemmin ja kokonaisvaltaisemmin, pohtii Lotta Eskolin Fiskarsilta.

Kun laatutuotteilla on jälleenmyyntiarvoa, tulee kannattavaksi valita huonolaatuisen kertakäyttötuotteen sijaan kestävä vaihtoehto. Se kun pysyy käytössä pidempään, joko itsellä tai jonkun toisen kodissa.

7 vinkkiä: Anna hyvän kiertää

  1. Kuluta kohtuudella ja mieti hinnan ohella laatua ja kestävyyttä. Tuotteen ulkonäönkin pitää kestää aikaa. Vältä heikkolaatuisia heräteostoksia. Huonoista materiaaleista valmistettuja kalusteita ei pysty korjaamaan, eivätkä ne kelpaa kiertoon.
  2. Tiedustele etukäteen kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta, ottaako se vastaan kalusteesi. Joistain tuoteryhmistä on ylitarjontaa. Osalla on noutopalvelu. Kun muutat tai päivität kotia, aloita perkuu ajoissa, ettei tavaraa päädy kiireen takia roskaläjään.
  3. Älä vie käyttökelvottomia kalusteita kirpputoreille. Niiden oikea osoite on jäteasema. Erottele esineestä eri materiaalit omiin kierrätysastioihin, jotta ne päätyvät uusiokäyttöön.
  4. Jos myyt tavaroitasi netissä, kerro rehellisesti tuotteesi kunto ja näytä kuvissa pikkuviat. Hinta määräytyy esineen kunnon, ei pelkän mallin mukaan.
  5. Hanki laatukalusteita, joita voi ja kannattaa tarvittaessa kunnostaa. Esimerkiksi vaihdettavat ja pestävät päälliset pidentävät sohvan käyttöikää. Kokopuukalusteita voi hioa ja pintakäsitellä uudestaan ja verhoilun uusia. Kätevä käsistään kunnostaa itse, tai pyydä tarjous ammattilaiselta alueellasi. Myös jotkut kalustevalmistajat, kuten Artek, ottavat tuotteitaan verhoiltavaksi ja kunnostettavaksi.
  6. Muista huutokaupat ja antiikki- ja vintagetapahtumat. Ne myyvät antiikin ohella myös viime vuosikymmenten käyttötavaraa.
  7. Käytettyjä toimistokalusteita myyvistä liikkeistä voi löytää laadukkaita pikkutuoleja, valaisimia tai säilytyskalusteita, jotka sopivat hyvin myös kotiin.
Kommentoi »