Rakennus on ankean näköinen, mutta katolta kurkistaa auringonkukkien hyväntuulisia kasvoja. Tuulessa liehuu musta lippu, jossa lukee ØsterGRO. Juuri muuta kadulle ei näy Kööpenhaminan ja samalla koko Tanskan ensimmäisestä kattokasvimaasta. Lähdemme kipuamaan ylös kolisevia kierreportaita.

Perillä avautuva näkymä tuntuu jotenkin ihmeelliseltä. Aivan kuin olisimme putkahtaneet portaista monimuotoiselle pientilalle, jossa kasvatetaan syötävää kokonaiselle suurperheelle. Jostakin kuuluu kanojen leppoisaa potpotusta. Mehiläiset surraavat määrätietoisesti kehäkukasta krassiin ja takaisin pesäänsä.

Idylliä ympäröivät maisemat ovat kuitenkin vehreän luonnon sijasta urbaaneja rakennusten seiniä ja kattoja. Liikenteen melu ja tuuli sekoittuvat tasaiseksi huminaksi, jota rikkovat välillä hälytysajoneuvojen sireenit ja jakeluautojen piippaukset.

Vanhan viisikerroksinen autohuutokaupan katolle perustettu ØsterGRO on ollut toiminnassa vuodesta 2014. Se sai alkunsa kolmen kaupunkiviljelyaktiivin Livia Urban Swart Haalandin, Sofia Brinckerin ja Kristian Skaarupin aloitteesta. Ajatuksena oli näyttää esimerkkiä, kuinka kaupunkien asukkaat voisivat valjastaa talojen katot hyötykäyttöön ja viljellä niillä syötävää satoa. Näin kaupunkilaisten omavaraisuus ruoan suhteen kasvaisi, mutta samalla kohoaisi myös arvostus ylipäänsä ruoantuotantoa kohtaan.

Kattoviljelyyn kannustavat myös kaupunkien viljelylle otolliset olosuhteet. Varsinkin suurkaupunkien lämpötilat ovat yleensä jonkin verran korkeammat kuin maaseudulla, joten kasvukausi on siellä hieman muita alueita pidempi – ja kaupunkiviljelmillä viihtyvät siten myös lämmöstä pitävät lajit. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristössä läheiset rakennukset suojaavat viljelmiä viilentäviltä ja repiviltä tuulenpuuskilta.

ØsterGROn kattopuutarhalla on tilaa noin 600 neliötä. Leijonanosan siitä vievät viljelmät. Niitä varten katolle nostettiin 110 tonnia multaa, joka sisältää runsaasti orgaanisia aineksia sekä kosteutta pidättävää tiilimursketta. Alle jäivät uudet viherkattorakenteet, jotka suojaavat vanhoja kattorakenteita kosteudelta. Multa muotoiltiin kymmenten vapaaehtoisten voimin säntillisiin kohopenkkeihin kattopuutarhan halki kulkevan käytävän molemmin puolin, sillä katolla ei voi käyttää järeitä koneita. Multa pysyy paikoillaan yksinkertaisten lautakaulusten avulla.

Vaikka kattoviljelmän multakerros ei ole kovin paksu, vihannespenkeissä kasvaa laaja skaala vihanneksia, yrttejä ja syötäviä kukkia. Pääosassa ovat juurikasvien sijasta lehtivihannekset, jotka eivät vaadi kovin syvää multatilaa – mangoldit, lehtikaalit, paksoit, sikurit, tatsoit, tarhamaltsat, perillat ja pinaatit kasvavat katolla pontevasti. Osa taimista on jo kookkaita, toisista näkyviin ovat nousseet vasta hennot sirkkalehdet.

Mansikan taimia on penkeissä runsaasti, mutta niiden satoaika on vierailumme aikaan elokuussa jo ohitse. Syötävien kukkien sesonkiaika sen sijaan on parhaimmillaan, kun kehäkukkien ja krassien lisäksi myös ensimmäiset auringonkukat ovat avanneet nuppunsa.

Jokainen neliö on käytössä. Viljelypinta-alaa on hyödynnetty myös pystysuunnassa, sillä tomaatit, salkopavut ja avomaankurkut kiipeävät katon laidoilla kiertävään kaiteeseen viritettyä verkkoa pitkin.

Kattopuutarhaa viljellään luonnonmukaisesti. Siellä täällä viljelykasvien joukossa kasvaa myös viherlannoitteena käytettyä apilaa, joka kykenee sitomaan typpeä juurissaan elävien Rhizobium-bakteerien avulla.

Tavalliseen maan tasalla olevaan kasvimaahan verrattuna kattopuutarhan hoidossa hankalinta on riittävä kastelu. Ohut multakerros pidättää kosteutta vain vähän, ja aurinko pääsee porottamaan ja kuivattamaan puutarhaa esteettä. Lisähankaluutta aiheuttaa tuuli, joka jouduttaa veden haihtumista kasvien juurilta.

Tasaisesta kosteudesta pitävien kaalikasvien alla multapinta on sen vuoksi peitetty hamppupäistäreellä tai paksulla kerroksella kitkuujätteitä. Molemmat orgaaniset katteet pidättävät kosteutta mullassa. Vihannekset kasvavat katolla myös tarkoituksella tavallista tiheämmässä, jotta paljasta, helposti kuivuvaa multapintaa olisi mahdollisimman vähän. Kastelua varten kasvien alustalla kulkee automaattisesti päälle kytkeytyvä tippukasteluverkosto.

Vihannesmaan lisäksi katolle on mahdutettu myös kasvihuone sekä sen edustalle muovisiin varastolaatikoihin runsas yrttitarha, kanala, komposteja, kolme mehiläispesää sekä pieni ravintolatasoinen keittiö. Kattopuutarhassa toimiva ravintola Gro Spiseri järjestää lähiruokaillallisia, jotka katetaan kasvihuoneen pitkälle pöydälle. Ne ovat niin suosittuja, että pöytävaraus pitää tehdä hyvissä ajoin.

Arkisena aamupäivänä katolla on vain muutama ihminen. Päivä on kaunis ja lämmin, joten muutaman toimistotyöntekijän porukka on noussut lounastauollaan kattojen ylle syömään omia eväitään. Ravintolan kokit kipaisevat vähän väliä keittiöstä hakemassa aineksia tämän päivän illalliselle, jota he ovat jo alkaneet valmistella.

Nuori nainen kitkee järjestelmällisesti vihannespenkkejä. Tabita Bruhn Klenz on yksi ØsterGROn vapaaehtoisista, jotka ovat sitoutuneet pitämään huolta kasvimaasta.

– Tulen tänne tekemään muutaman tunnin ajan puutarhatöitä. Se on todella rentouttavaa. Tänään pitää kitkeä ja muutenkin siistiä paikkoja, sillä nyt on keskiviikko eli suuri sadonkorjuupäivä. Silloin kaiken pitää olla valmista, hän kertoo hymyillen.

Valtaosa katolla kasvavasta sadosta jaetaan viikoittain neljänkymmenen perheen kesken. ØsterGRO toimii eräänlaisena kimppakasvimaana, sillä se harjoittaa kumppanuusmaataloutta. Suomessakin hiljalleen jalansijaa saava uudenlainen maatalouden muoto tarkoittaa sitä, että viljelijät myyvät satonsa tukun sijasta suoraan kuluttajille etukäteen maksettuja sato-osakkuuksia vastaan.

ØsterGROn perheet maksavat jäsenyydestään vuodessa vajaat 500 euroa. Sen vastineeksi he saavat hakea kattopuutarhasta satokauden ajan joka keskiviikko täyden kassillisen vihanneksia, munia ja hunajaa.

– Tämän vuoksi istutamme jatkuvasti uutta, jotta tuoretta satoa riittäisi koko ajan korjattavaksi, Tabita selittää.

Kattopuutarhan kasvukausi jatkuu katutasoa pidempään, joten vasta istutetut malabarinpinaatin taimetkin ehtivät vielä hyvin kasvaa satoikään tämän kesän aikana.