Jos kasvit osaisivat puhua, joillakin niistä olisi uskomattomia tarinoita kerrottavanaan. Kuten lohenpunaisilla pelargoneilla, joita Ritva Mikkola vaalii kasvihuoneessaan. Ne ovat saaneet alkunsa pistokkaista, jotka Ritvan täti Tyyne otti mukaansa evakkomatkalle Karjalasta kesällä 1944. Ennen lähtöä Tyyne leikkasi ikkunalaudalla kasvaneesta pelakuusta pistokkaita ja pakkasi ne päällimmäiseksi matkalaukkuunsa. Kuin ihmeen kaupalla kasvinalut selvisivät, ja niiden perintö kukoistaa yhä. Voit lukea koko Muolaan pelargonien tarinan täältä jutustamme.

Melkoisia vaiheita on kokenut myös kääpiöpalmu, joka selviytyi pommitusten runtelemasta Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta kahden lapsen ansiosta talvella 1944. Lähes 80 vuotta uskottiin, että kaikki puutarhan kasvit yhtä seetriä ja jättilummetta lukuun ottamatta kuolivat, kirjoittaa ylipuutarhuri Pertti Pehkonen Kasvitieteellisten puutarhojen Facebook-julkaisussa.

Tänä talvena Pehkonen kuitenkin sai pysäyttävän yhteydenoton: pommitusten jälkeisenä aamuna kaksi veljestä oli lähtenyt tutkimaan tuhojen jälkiä. Kotiin Kruununhakaan pojat palasivat pienen palmuruukun kanssa. Vuosikymmenet perhe vaali kääpiöpalmua, ja viimeiset yli 20 vuotta se oli ollut toisen löytäjän pojan hoivissa. Nyt talvella 2023 hän antoi palmun takaisin puutarhalle 80 vuoden retken jälkeen.