Kotivinkki

Karista katkeruus

Karista katkeruus

Katkeruus kuormittaa, mutta miten päästää siitä irti. Katkeruuden tunteen karistaminen helpottuu, kun ottaa vastaan apua muilta, vinkkaa positiivisen psykologian asiantuntija.
Teksti Anni Peltola
Kuvat Fotolia
Mainos

1. Mietitkö menneitä?

Yksi kokee, että on uhrannut oman uransa perheen takia. Toinen kiroaa sitä, että veli saa aina enemmän taloudellista tukea vanhemmilta. Yleensä katkeruuden tunteet liittyvät perustarpeisiimme: rakkauteen, turvaan, riittävään elintasoon. Harmittelu muuttuu katkeruudeksi, kun se seuraa mukana vuosikaudet.

2. Tyypillistä ihmiselle

Menneiden murehtiminen on tavallista meille kaikille. Meidät on suorastaan ohjelmoitu näkemään paremmin negatiiviset asiat, vastoinkäymiset ennemmin kuin elämän kohokohdat.

– Evoluution kannalta on ollut tärkeää, että mietimme vaaroja. Nykypäivänä vatvominen vain tuppaa jäämään helposti päälle, sanoo positiivista psykologiaa tutkinut erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Helsingin yliopistosta.

3. Geenit ohjaavat

Taipumus käsitellä asioita on osittain geneettistä. Synnynnäinen temperamenttimme vaikuttaa reagointitapaamme. Jäämmekö hautomaan vastoinkäymisiä vai unohdammeko ne?

4. Joku, joka auttaa

Vaikka geenit vaikuttavat, kukaan ei ole tuomittu katkeroitumaan. Keskeistä on etäisyyden ja uuden näkökulman saaminen. Tähän tarvitaan usein muiden apua.

5. Kodin merkitys

Jo pieni lapsi oppii, miten vastoinkäymisiin suhtaudutaan. Jos kaveri kiusaa, lyönkö takaisin, vetäydynkö vai yritänkö puhua esimerkiksi aikuiselle? Osoittavatko vanhemmat, että kiusaamisen taustalla voi olla kaverin oma paha mieli?

6. Ihminen on hyvä

Monella on myyttinen käsitys siitä, että ihmiset lähtökohtaisesti haluavat toisilleen pahaa.

– Se ei pidä paikkaansa. On ollut selviytymisen ehto, että autamme toisiamme. Kun koemme liikaa takaiskuja, kyky uskoa hyvyyteen menee.

7. Jatkuva hälytystila

Katkeruus on valtava emotionaalinen stressi. Se saa kehon olemaan jatkuvasti ikään kuin varpaillaan. Stressi heikentää kykyä olla luova, joten katkeroituneen kyky auttaa itseään suppenee. Siksikin hän tarvitsee muiden apua.

8. Ota apu vastaan

Suurin osa ihmisistä ha­luaa auttaa muita. Se saa meidät tuntemaan itsemme merkityksellisiksi ja lisää omaa onnellisuuttamme. Autettavan oloa taas helpottaa, että joku kuuntelee myötätuntoisesti ja tuputtamatta omia ajatuksiaan.

– Kuuluu suomalaisuuteen, ettei kukaan meistä haluaisi olla avuton. Autettavaksi tarjoutuminen voi kuitenkin olla palvelus myös auttajalle, Uusitalo-Malmivaara sanoo.

9. Päästä irti

Joskus elämä tuo eteen yksinkertaisesti huonoa tuuria, mistä ei seuraa mitään hyvää. Vaikeudet eivät aina vahvista, eikä niiden muistelu vuosia myöhemmin myöskään auta. Vääryyksistä ei tarvitse olla kiitollinen tai yrittää kääntää niitä positiivisiksi, eikä anteeksikaan ole pakko antaa. Mutta jos asialle ei enää voi mitään, siitä kannattaa yrittää päästää irti.

10. Usko positiivisuuden kehään

Katkeran ihmisen on vaikea luoda iloa ympärilleen. Oma henkinen pankki on tyhjä, ja kun ei kohtele muita ystävällisesti, ei saa hyvää myöskään takaisin. Negatiivisuus ruokkii itse itseään – mutta niin myös positiivisuus, jos sille antaa mahdollisuuden.

11. Kirjaa kohokohdat

Facebookin onnellisuushaasteet voivat tuntua naiiveilta, mutta Uusitalo-Malmivaaran mielestä niissä on jujua. Hyvän ajattelu jää päälle.

– Uutiset ovat täynnä surua, mutta lähellä tapahtuu paljon hyviä asioita. Niitä täytyy vain miettiä tietoisesti.

12. Voimaa lauseista

Jos sanat ovat ystäviäsi, ota ne avuksi arkeen. Pieni mietelause jääkaapin ovessa voi joskus pelastaa päivän.

Julkaistu: 30.10.2015
Katso myös nämä