Pääsin alkukesästä vierailemaan supertaitavien sisustusarkkitehtien kodeissa. Olen tehnyt videodokumenttisarjaa Sisustusarkkitehdin kotona, jonka ensimmäiset jaksot esitetään pian Meillä kotona -sivustollamme. Sarjan ohjaa kuva- ja videotuottajamme Kim Kauppinen, ja kuvaajina ovat toimineet oman alansa huiput Antti Vettenranta ja Hannes Paananen A-lehtien kuvatoimituksesta.

Tapasin ensin Elina Siltanen-Sjöbergin, Petra Majantien ja Hanni Koroman. Kun kuvaukset jatkuvat, vierailen muun muassa Ilkka Mälkiäisen ja Timo Mikkosen luona.

Olemme keskustelleet lapsuuden ja nuoruusvuosien visuaalisista elämyksistä sekä ratkaisevista oivalluksista opintojen ja uran aikana. Olen kysynyt, miten he löysivät tyylinsä, mitä värit merkitsevät heille ja millaiset arvot ja visiot heitä ohjaavat. Minua kiinnostaa myös tietää, millaisessa tilassa ihminen voisi entistä paremmin. Vastaukset ovat yllättäneet.

Vielä enemmän minuun ovat tehneet vaikutuksen haastateltavien kodit. Ne ovat kaikkea muuta kuin näyteikkunoita tai lavastuksia. Niissä näkyvät vahvasti elämäntarinat, henkilökohtaiset mieltymykset ja perheet.

Tästä syystä sisustusarkkitehtien kodit voivat poiketa paljonkin sisustuksista, joita he luovat asiakkailleen. On ollut vapauttavaa huomata, että heilläkin on ongelmallisia tai viimeistelyä vaativia kohtia.

Elina on välillä pulassa lukemattomien sinivalkoisten ruukkujensa ja koristetyynyjensä kanssa mutta rakastaa niistä jokaista.

Petra ei raaski maalata piiloon aikanaan niin trendikkäitä liitutaulumaaliseiniään, koska niissä on ystävien tekemiä piirroksia vuosien varrelta.

Hanni ei halua luopua makulatuuripaperilla tapetoiduista seinistä, vaikka ne ovat hieman repsahtaneet. Makulatuuripaperin väri on muuntunut vuosien kuluessa uskomattoman kauniiksi, eikä vastaavaa vaikutelmaa voisi enää toistaa millään muulla keinolla.

Taitaa olla niin, että täydellisen kodin arvoitus piilee epätäydellisyydessä.