Kotivinkki

Sydäninfarktin jälkeen joulusta tuli Kimmolle elämäntapa – "Ilman joulukoristeita koti tuntuisi tylsältä"

Sydäninfarktin jälkeen joulusta tuli Kimmolle elämäntapa – "Ilman joulukoristeita koti tuntuisi tylsältä"
Joulufani Kimmon kodissa joulu on länsä koko vuoden. Puoliso Arton toiveesta koristeet häviävät loppiaiseen mennessä – ainakin melkein. "Jouluun liittyy maagisuutta, jonka sain lapsuuteni jouluissa kokea. Nyt haluan omalta osaltani viedä tuota maagisuutta eteenpäin uusille sukupolville", Kimmo kertoo.
Julkaistu: 16.11.2020

Ulkona paistaa syksyinen aurinko, mutta loviisalaisen Kimmo Longan makuuhuoneen ikkunassa kimaltelee rivi joulupalloja. Katosta roikkuvat tuikkulyhdyt, seinää koristaa jouluaiheinen opetustaulu. Ne kaikki ovat paikoillaan ympäri vuoden.

– Miksi kivoja tavaroita pitäisi pitää koko vuosi kaapissa ja ottaa ne esiin vain muutamaksi päiväksi? Kimmo toteaa.

Käytävän toisella puolella Kimmon työhuoneessa soivat joululaulut. Yksi seinä on täynnä tonttukuvioisia, kankaisia tauluja. Ovensuussa nököttää suuri, vanhasta nukkekodista tuunattu joulupukin paja ja toisella seinustalla yli 3 000 sokeripalasta rakennettu lumilinna.

– Nämä puolestaan ovat niin suuria, että eihän niitä mihinkään saisi säilötyksi. Siksi ne ovat täällä.

Työhuoneen seinää koristavat joulukudonnaiset ja vanhoista joulukorteista tehty taulu. Pöydillä on Kimmon luomuksia. Tänä syksynä hän on taiteillut kymmeniä joulutonttuja.

Ne myös toimivat inspiraation lähteenä Kimmolle, jolle jouluiset käsityöt ja askartelut ovat tärkeä osa elämää – ympäri vuoden. Pöydillä ja hyllyillä notkuu joulukankaita ja Kimmon tekemiä luomuksia, kuten tilkkutöitä ja kankaisia tonttuja.

– Yhtenä juhannuksena satoi vettä. Kimmo istui sisällä askartelemassa rasioita vanhoista joulukorteista, Kimmon puoliso Arto Kolis kertoo.

Juhannuksena Kimmo taiteili joulutonttuja.
Loviisalainen Kimmo Lonka (oik.) on joulufani, jonka kotona on jatkuvasti esillä jotain jouluista. Kimmon puoliso Arto Kolis ei samalla tavalla innostu koristeluista, mutta hänen käsissään syntyy leipomuksia kahvipöytään, joka saatetaan kattaa jouluastioilla kesälläkin. Tonttupaidat ovat Kimmolla käytössä läpi vuoden. ”Pukeudun koko kesän jouluisiin t-paitoihin”, hän kertoo.

Eikä se ollut juhannus ollut poikkeuksellinen. Tänä juhannuksena Kimmo taiteili joulutonttuja. Läpi vuoden hän ompelee tilkkutöitä tonttukankaista. Jo hyvissä ajoin ennen joulua hän aloittaa askartelut suurta asetelmaansa, joulumaailmaa, varten. Ensimmäiset osat voivat syntyä jo tammikuussa.

Kuusenmallisen asetelman alimmalla tasolla kiersi soiva Disney-joulujuna. Ylemmissä kerroksissa oli valaistuja piparkakkutaloja, pieniä joulutonttuja ja muita figuureja sekä pumpulista tehtyä lunta. Sellainen oli Kimmon olohuoneeseensa rakentama joulumaailma kaksi vuotta sitten.

Viime vuonna hän rakensi asetelman kulmamalliselle pöydälle useampaan kerrokseen. Oli pumpulilla vuorattu laskettelurinne, joulukuusi, jonka alla soiva juna ajeli, kymmeniä askarreltuja pikkutaloja asukkaineen, kävyistä ja muista luonnonmateriaaleista tehtyjä puita, lasisia lumisadepalloja ja paljon muita yksityiskohtia. Ja tietenkin satoja jouluvaloja.

Kaapeista löytyy kattava valikoima jouluastioita. Kimmolle on tärkeää, että koti on kerroksellinen: monet tavaroista ja huonekaluista ovat perittyjä ja niillä on oma tarinansa.

Kimmo on rakentanut kotiinsa joulumaailman jo 15 vuoden ajan. Innostus alkoi, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi.

– Tuli halu laittaa joulua vähän enemmän, Kimmo sanoo.

Ensin joulumaailma oli pieni asetelma ruokapöydällä: muutama piparkakkutalo ja vähän jäkälää ja koristeita. Vuosien mittaan kokoa ja kerroksia on tullut lisää. Joka vuosi Kimmo tekee joulumaailmasta erilaisen.

– Olisi tylsää tehdä aina samanlainen. Aloitan uuden suunnittelun heti, kun olen saanut edellisen tehtyä.

Tänä vuonna joulumaailmasta tulee suurempi kuin koskaan. Se täyttää olohuoneesta neljäsosan. Kulmasohva on kannettava joulumaailman tieltä vierashuoneeseen.

– Eli meillä ei siis tänä jouluna ole sohvaa – tiedoksi vain, Kimmo huikkaa puolisolleen Artolle.

Marraskuussa joulu leviää Kimmon työhuoneesta koko kotiin. Joulumaailmaa hän rakentaa pari viikkoa.

Sen enempää Kimmo ei suunnitelmiaan paljasta, koska se pilaisi yllätyksen hänen faneiltaan. Kimmo kuvaa joulumaailman ja askartelujaan omaan Kimmonjoulumaailma-nimiselle Facebook-sivulleen. Seuraajia on yli kolme tuhatta.

Kimmon joulukotia on jo vuosia päässyt katsomaan myös paikan päälle Loviisan Wanhan ajan Joulukodit -tapahtuman aikaan. Vuonna 2019 paikalla kävi kahden viikonlopun aikana 850 ihmistä.

– Riemun näkee kaikenikäisistä. On ihanaa nähdä se ilme, kun joku löytää vitriinistä lapsuudesta tutun koristeen, Kimmo sanoo.

Vuonna 2020 Wanhan ajan Joulukodit eivät ole avoinna yleisölle koronapandemian takia.

Kun ompelu- tai askarteluinnostus tulee, Kimmo ei malta lopettaa. Tahti vain kiihtyy joulua kohti. ”Haluaisin aina ehtiä saada mahdollisimman monta ideaa valmiiksi”, hän sanoo.
Lasiset lumisadepallot ovat Kimmon heikko kohta. Hänellä on niitä useita kymmeniä. Lempijoulukoristeita ovat myös Weisteen vanhat tontut, joita Kimmo muistaa jo lapsuudestaan.
Jouluun liittyy maagisuutta, jonka sain lapsuuteni jouluissa kokea. Nyt haluan omalta osaltani viedä tuota maagisuutta eteenpäin uusille sukupolville.

Joulu lumosi Kimmon jo lapsena. Hänen isotätinsä omistivat Haminassa ja Kouvolassa tukkuliikkeet, ja he rakensivat joka vuosi joulumaailmat asiakkaiden iloksi.

Myös lapsuuden joulut äidin suvun luona ovat jääneet mieleen. Kyläyhteisö panosti yhdessä joulun taian luomiseen lapsille.

– Eräänä lumettomana jouluna joulupukki saapui oikealla helikopterilla, toisena vuonna poroilla, ja kiersi sitten naapuruston taloissa. Joulusta tehtiin lapsena niin spesiaali, että sieltä innostus alun perin kumpuaa, Kimmo sanoo.

Yhä isompi osa Kimmon arkea joulusta tuli nelisen vuotta sitten, kun hän sai yllättäen sydäninfarktin ja joutui jäämään pois töistä. Nykyään hän puuhailee jouluisten askarteluiden ja käsitöiden parissa lähes päivittäin.

– Jouluun liittyy maagisuutta, jonka sain lapsuuteni jouluissa kokea. Nyt haluan omalta osaltani viedä tuota maagisuutta eteenpäin uusille sukupolville esimerkiksi joulumaailmojeni kautta, Kimmo sanoo.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Pue koti jouluun! Osta ihastuttavat joulukoristeet tästä

SISÄLTÖ JATKUU
”Ilman joulukoristeita koti tuntuisi tylsältä”, Kimmo toteaa. Hänen työpöydällään oikean ompelukoneen vieressä on pieni, valaistu koristekone.

Kimmon puoliso Arto ei ole yhtä innokas jouluihminen kuin Kimmo, eikä erityisemmin välitä värikkäiden koristeiden täyttämästä kodista.

– Tein työurani sairaanhoitajana Terhokodissa saattohoidettavien potilaiden keskellä. Minun värimaailmani on mustavalkoinen. Kestän tämän Kimmon takia.

Sanaharkkaa koristeluista ei tule.

– Arto tietää, että se olisi turhaa. Koristelisin silti. Olemme olleet yhdessä kohta 25 vuotta, joten hän on tottunut.

Yksi ehto Artolla kuitenkin on: loppiaiseen mennessä kaiken pitää olla poissa. Ainakin melkein.

– Kyllä siitä vähän on lipsuttu, jos joku on halunnut tulla katsomaan joulumaailmaa vielä tammikuussa, Kimmo toteaa.

Kimmo keksi, että myös neulasensa pudottanut kuusi näyttää viehättävältä. Hän säästi rangan ja spraymaalasi sen seuraavana vuonna valkoiseksi.

Jotain jouluista kodissa on esillä aina. Makuuhuoneen ja Kimmon työhuoneen koristeluiden lisäksi jääkaapin ovea koristavat joulumagneetit, olohuoneen vitriinissä on jouluastioita ja takan päällä lyhtyjä.

Vaatehuone on lattiasta kattoon täynnä varastoituja joulukoristeita. Niitä Kimmolla on noin 1 800 kappaletta: kuusenkoristeita, tonttuja, lumisadepalloja, valosarjoja.

– Pitäisi kai kysyä, mitä siellä ei ole!

Onneksi kodin neljässä makuuhuoneessa on runsaasti kaappitilaa, joten vaatteillekin löytyy edelleen paikkansa.

Uusiin koristeisiin Kimmo ei juuri törsää. Joulun jälkeen hän saattaa ostaa alennusmyynnistä muutaman valosarjan. Suurimman osan uusista koristeistaan hän askartelee itse kierrätysmateriaaleista.

Kodin pukemisen jouluasuun Kimmo aloittaa toden teolla marraskuussa. Silloin hän rakentaa laudasta joulumaailman rakenteet ja asettelee vähitellen koristeet paikoilleen. Aikaa kuluu pari viikkoa.

Joulukuusi tulee taloon marraskuun lopulla. Siinä saa Kimmon makuun olla runsaasti koristeita, värejä ja kerroksellisuutta

Olohuoneen kolme lasivitriinikaappia hän tyhjentää kirjoista ja esineistä ja täyttää joulutontuilla. Eteisen korkeaan vitriiniin pääsevät kymmenet lumisadepallot, ja seinille Kimmo ripustaa kudonnaisia. Katossa roikkuvat valaistut havuköynnökset, joita värittävät joulupallot ja karkkikepit.

Yhtenä jouluna Kimmo keksi, että myös neulasensa pudottanut kuusi näyttää viehättävältä. Hän säästi rangan ja spraymaalasi sen seuraavana vuonna valkoiseksi. Valosarjalla koristeltuna siitä tuli oiva pihakoriste. Nyt vanhoja kuusia on säästössä jo useammalta vuodelta, ja ne Kimmo asettelee etupihalle.

– Tuossa ne ovat olleet terassilla koko vuoden, hän kertoo.

Joulukuusi tulee taloon marraskuun lopulla. Siinä saa Kimmon makuun olla runsaasti koristeita, värejä ja kerroksellisuutta – sekä vanhoja nostalgisia koristeita että uudempia versioita. Viime vuonna Kimmon kuuseen mahtui noin 250 koristetta.

Kimmo askartelee lähinnä kierrätysmateriaaleista. Joulupukin pajan hän tuunasi kirpputorilta ostamastaan vanhasta nukkekodista. Tornit hän teki talouspaperirullista. ”Mielikuvitus kukkii, kun ei ole niin paljon rahaa käytettävissä”, Kimmo toteaa.
Tilkkutyöt ovat Kimmon bravuuri. Uusien kankaiden lisäksi hän etsii niihin tunnelmallisia kuoseja vanhoista jouluverhoista ja -pöytäliinoista. Toisinaan Kimmon innokkaimmat fanit lähettävät hänelle kankaita ja muita materiaaleja.

Yhtenä vuonna Kimmo koristeli kuusen Arton toivomalla tavalla sinivalkoiseksi.

– Mutta laitoin kyllä sitten toiseen huoneeseen vielä toisen kuusen, josta tein väripommin, hän nauraa.

Jouluaattona on vihdoin rauhoittumisen aika. Aaton Kimmo ja Arto viettävät aina kahden kesken. He saunovat ja syövät hyvin.

– Ollaan vaan ja hengaillaan. Joulun ei tarvitse olla spektaakkeli. Tärkeintä on rauhoittuminen, Kimmo sanoo.

Joulupäivä sen sijaan on kahvittelupäivä. Silloin ystävät ja sukulaiset tulevat Kimmon ja Arton luo kylään.

– En osaisi olla kodissa, jota ei ole koristeltu jouluun. Se olisi aneemista, sillä olen tottunut, että koristeita ja iloisia värejä on joka paikassa, Kimmo sanoo.

Yksi toteutumaton joulu-unelma Kimmolla on.

– Olisihan se hienoa olla Suomen ensimmäinen jouluneuvos.

1 kommentti