Kotivinkki

Kodissasi on kaluste, jonka sisältö kertoo paljon arvoistasi ja ajankäytöstäsi – jääkaappi on uusi kirjahylly!


Jääkaapista tuli uusi kirjahylly, jolla voi viestiä muille arvoistaan ja asenteistaan. Samalla sen sisällöstä on kehittynyt uusi häpeän aihe. Miten tässä näin kävi?
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, iStock, Lukijat

Kodissasi on kaluste, jonka sisältö kertoo paljon arvoistasi, asenteistasi ja ajankäytöstäsi. Ajattelit ehkä ensimmäisenä kirjahyllyä, mutta kyseessä on jääkaappi.

Ruokakeskustelun puheenvuorot ovat muuttuneet entistä painokkaammiksi. Omalle lautaselle lastattujen ruokien piti joitain vuosia sitten taata lähinnä henkilökohtainen hyvinvointi, mutta nyt niillä pitäisi pelastaa maailma.

Samalla oman jääkaapin sisällöstä on tullut uusi ahdistuksen aihe. Kotivinkin tekemässä kyselyssä hieman yli puolet yli 1800 vastaajista kertoi häpeävänsä jääkaappinsa sisältöä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Sanotaan, että 2010­-luvulla ruoasta tuli ”uusi uskonto”. Ruoan merkitys ainakin näennäisen yksilöllisenä valintana korostui ja keskustelu oikeista syömisen tavoista kiihtyi perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa.

Blogeihin ja sosiaaliseen mediaan alkoi kertyä kuvia tavallisten ihmisten ruoka­-annoksista ja kauppakasseista. Isojen joukkojen valinnoiksi paljastuivat #gluteeniton (Instagramissa 115 000 kuvaa), #maidoton (26 000 kuvaa) ja #kasvisruoka (36 500 kuvaa).

Suomalaisessa ruokakeskustelussa on aina korostunut terveellisyys, sanoo ruokakulttuurin professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

Syömisen suhteesta terveyteen on puhuttu Suomessa jo pitkään. Vuonna 1972 alkanut Pohjois-Karjala-projekti opetti kansalaisia välttämään suolaa ja kovaa rasvaa. Ensimmäiset viralliset ravitsemussuositukset saimme 1987, heti pohjoisamerikkalaisten jälkeen.

Viime vuosina terveellisen syömisen ohjeet ja ihanteet ovat kuitenkin murtuneet. Siksi myös keskustelu terveellisestä ruoasta pulpahti uudelleen pinnalle vajaat kymmenen vuotta sitten.

– Kaikki eivät enää usko, että terveellinen syöminen on syömistä virallisten suositusten mukaan. Terveellisyyden toteuttamiseen on monia näkökulmia, mikä osaltaan ruokkii keskustelua ja ihmisten kiinnostusta aiheeseen, Niva sanoo.

Keskustelu taas johtaa helposti ylimääräisiin paineisiin, jos #terveellinenruoka (12 900 kuvaa) on kaunis tavoite ja jääkaapin hyllyt täynnä ”kiellettyjä” herkkuja.

Ei ihme, että turhat herkut omassa kaapissa aiheuttavat häpeää joka kuudennelle Kotivinkin kyselyyn vastanneista.

21 prosenttia Kotivinkin kyselyyn vastanneista häpeää jääkaappinsa sotkuisuutta. Joka kymmenennen jääkaapissa on jotain pilaantunutta.

Ruoasta tehdään nyt enemmän akateemista tutkimusta ja ruoka-aiheisia juttuja julkaistaan mediassa enemmän kuin koskaan ennen. Pian tavalliset kotijääkaapit saattavat kokea kunnon mullistuksen entistä julkisemmiksi tiloiksi.

Ainakin yhden laitevalmistajan uusiin jääkaappeihin on jo asennettu sisätilakamerat, joiden avulla kaapin sisällön voi tarkistaa puhelimesta helposti marketissa. Kameroilla voi myös postata kaapistaan kuvia someen muiden katseltavaksi. Instagramista löytyy #jääkaappi-sanalla yli 2 700 suomalaisten lisäämää kuvaa.

Kamerajääkaapin valmistaja ilmoitti vuoden alussa kehittäneensä myös uudenlaisen deittipalvelun. Kasvokuvan sijasta siihen ladataan kuvia omasta jääkaapista. Kyse on markkinointitempusta, mutta se kertoo paljon kulttuuristamme. Ruoka kiinnostaa.

– Se, että ruoka on ihmisille niin tärkeää ja se, että siitä puhutaan niin paljon, synnyttää kehän, jossa kiinnostumme ruoasta, koska siitä puhutaan niin paljon, ja toisinpäin, professori Mari Niva sanoo.

Sotkuinen jääkaappi hävettää, kertoi joka viides Kotivinkin kyselyyn vastannut. Ruokahypetyksen keskellä se ei ole ihme. Vähän samalla tavalla kiihkeimpinä konmari-villityksen vuosina hävettiin raivausta odottavia kodin sopukoita.

Vanhat purnukat jääkaapissa ja kauan sitten pieneksi jääneet farkut vaatekaapissa vihjaavat, ettei ole yltänyt yhtä hyvään suoritukseen kuin muka kaikki muut.

Eivät kaikki tietenkään intoile ruoasta. Jos taloudelliset ja henkiset resurssit riittävät juuri ja juuri selviytymiseen päivästä toiseen, jääkaapin varusteluun ei jää rahaa eikä voimia.

Eniten hävettää ruokahävikki, kertoo Kotivinkin kysely. Kaappiin unohtuneet vanhat ruoantähteet hävettivät joka kuudetta vastaajaa. Melkein yhtä moni ilmoitti erikseen häpeävänsä kaappiin unohtuneita vanhentuneita kastikepurnukoita. Joka kymmenennessä jääkaapissa on tälläkin hetkellä jotain pilaantunutta.

Ekologisuus on korostunut ruokakeskustelussa yhä enemmän. Marketin hyllyjen välissä mietitään, kannattaako ostaa suomalaisia kasvihuonetomaatteja vai Espanjasta tänne rahdattuja tomaatteja.

– Ruokahävikistä ei puhuttu vielä pari vuotta siten kuten nyt, huomauttaa kotitaloustieteen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta.

Pommi putosi syksyllä 2018, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa maapallon lämpenemisen oletettua nopeammasta tahdista. Kotikaappiin unohtuneet jämäruoat alkoivat hävettää uudella tavalla.

Myös käsitykset lihansyönnistä ovat mullistuneet. Kotivinkin kyselyssä vastaajat kertoivat jääkaapin sisällön muuttuneen: kasviksia on enemmän ja lihaa vähemmän kuin ennen. Useamman kuin joka kymmenennen jääkaapissa on kasviproteiinia, kaurajuomaa siellä pitää useampi kuin joka neljäs.

– Omat ruokavalinnat ovat muuttuneet monella henkilökohtaisista poliittisiksi, Autio sanoo.

Se tarkoittaa, että ihminen pyrkii vaikuttamaan maailman tilaan ja tulevaisuuteen sillä, mitä ostoskoriinsa ja lautaselleen lappaa.

– Viime aikoina on kaikin tavoin herätty siihen, että ruoka on ongelma. Keskustelu keskittyy erityisesti ruokaan, vaikka ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat myös asuminen ja liikkuminen.

Suomen ympäristökeskuksen Sykkeen mukaan suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt kertyvät asumisesta, tavaroista ja palveluista, liikkumisesta ja ruoasta.

Ruokaostokset ovat eri tavalla päivittäinen valinta kuin vaikka se, missä asuu ja miten kulkee paikasta toiseen. Nyhtökauran valitseminen jauhelihan sijasta on monelle helpompi valinta kuin esimerkiksi ostolakko. Siksi politiikan teko tapahtuu toistaiseksi tiettävästi useammin ruokalautasillamme kuin vaikka vaatekaapeissa.

Todellisuudessa myöskään syömistottumuksemme eivät kuitenkaan ole merkittävästi muuttuneet, eivät ainakaan vielä. Viime vuoden lukuja ei vielä ole, mutta Luonnonvarakeskus Luken mukaan suomalaiset söivät vuonna 2017 täsmälleen samat 81 kiloa lihaa henkeä kohti kuin vuonna 2016. Se on vähän enemmän kuin vuonna 2015.

Ekologisuuskeskustelu johtanut siihen, että punaista lihaa on alettu pitää ympäristön ja varsinkin ilmaston kannalta haitallisena. Lihoissa on kuitenkin eroja. Siipikarjan kulutus on kasvanut vuodesta toiseen, sianlihan kulutus taas laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Possun sijasta suomalaiset syövät siis kanaa.

– Jos eläinperäistä ruokatuotantoa aletaan laajemmin kyseenalaistaa, tilastoissa tapahtunee isompia muutoksia. Uskon, että lihankulutus vähenee tulevaisuudessa nykyisestä ainakin jonkin verran, professori Mari Niva sanoo.

Ruokahävikkiä syntyy kodeissa noin 20–25 kiloa ihmistä kohti vuodessa, arvioi Luke. Kun mukaan lasketaan teollisuuden, kaupan ja koko muun ruokaketjun hävikki, roskiin heitetään joka vuosi noin 70–85 kiloa ruokaa suomalaista kohti.

Arvio on karkea, sillä tarkkaa tietoa hävikin kehityksestä viime vuosien ajalta ei ole, vielä. Tulevaisuudessa ruokahävikistä tiedetään enemmän, kertoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta. Rakenteilla on elintarvikejätteen seurantasysteemi. EU edellyttää sellaista.

Kysymys oikeanlaisesta syömisestä on jo nyt monimutkaisempi kuin valinta broilerinsuikaleiden ja kasviproteiinin välillä. Esimerkiksi käy viime vuosina käyty keskustelu avokadoista.

Avokadot sisältävät hyviä rasvoja ja ovat siksi yksilölle terveellistä syötävää. Niiden viljelyn tiedetään kuitenkin kuluttavan valtavasti vettä. Avokadoja viljellään alueilla, jotka kärsivät vesipulasta. Pitäisikö valita oma terveys vai maailman parantaminen?

Syöminen on aina ollut yhteisöllistä ja sosiaalista, ja esimerkiksi ihannekuva perheen yhteisistä ruokailuista on elänyt vahvana läpi vuosikymmenten. Tiedon lisääntyessä ja ruokakeskustelun kuumentuessa yhteisen syömisen ajatus on saanut uusia ilmenemismuotoja, professori Mari Niva sanoo.

– Enää ruoka ei edusta ajatusta yksityisestä, perheen piiriin rajoittuvasta hyvästä. Syömiseen kytkeytyy uudenlaisia vaatimuksia tehdä valinnoillaan hyvää globaalisti eli mahdollisimman laajasti.

Ruokailunsa laajempia vaikutuksia miettivä voisi levittää leivän päälle avokadotahnan sijasta hummusta.

Ruokahävikkiä syntyy kodeissa noin 20 kiloa ihmistä kohti vuodessa.

Ponnisteluista huolimatta oman jääkaapin sisältö voi tuottaa loputtomasti häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Täydellinen jääkaappi on kaiketi mahdoton tavoite.

Ruoan suhteen häpeää tuntevat helposti erityisesti naiset, professori Minna Autio sanoo. Hän siteeraa elintarvikemainonnasta väitelleen sosiologian tohtorin Milla Annalan väitöstutkimuksen huomiota, jonka mukaan mainoksissa esimerkiksi roskaruuan kulutuksen symbolina toimivat miesoletetut henkilöt.

– Siksi ruokaan liittyvät kulutusvalinnat ovat myös miehille sallitumpia juttuja kuin naisille. Lukuisissa muissa ympäristöön liittyvissä tutkimuksissa taas on käynyt ilmi, että erityisesti naiset tuottavat puhetta valintoihin liittyvästä huonosta omastatunnosta, Autio sanoo.

Ruokahävikistä tiedetään myös, että sitä kertyy enemmän yksinasuvien naisten kuin yksinasuvien miesten talouksissa. Syy on tämä:

– Naiset ostavat miehiä enemmän kasviksia, ja kasvikset pilaantuvat helposti.

Julkaistu: 13.9.2019