”Jääkaapissani asuu otus, joka aiheuttaa monissa inhon väristyksiä!”



”Jääkaapissani asuu otus, joka aiheuttaa monissa inhon väristyksiä!”

Juttusarjassa Maku-lehden toimitus kertoo, mihin ruokailmiöihin he ovat hurahtaneet viime aikoina. Mitä toimituksen keittiöissä tapahtuu, mitkä reseptit ovat jatkuvassa kierrossa juuri nyt? Mistä ravintolasta kohistaan, mikä tuote on osoittautunut arjessa korvaamattomaksi? Huom: akuutti hurahdusvaara!
Teksti Jasmin Raitakari
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Jääkaappini limainen salaisuus

Siinä se kelluu: oma scobyni eli kombuchan äiti. Tässä kuvassa se on vielä pieni ja söpö.

Jääkaapissani asuu otus, joka aiheuttaa monissa (mieheni mukaan lukien) inhon väristyksiä. Olen kasvattanut tuon limaisen paksun kasvuston ihan itse valmiin kombucha-juoman jämistä. Vähän meduusan näköinen otus asuu ilvestölkissä ja syö teetä ja sokeria. Aika sympaattista, eikö?

Jos ihmettelet, että miksi täytän jääkaappiani moisella purnukalla, niin tietenkin kombuchaa varten. Kombucha tarkoittaa hapatettua, vähän pirskahtelevaa trendijuomaa, joka valmistetaan kombucha-viljelmästä eli scobysta, vahvasta teestä ja sokerista. Kombucha ei ole kuitenkaan mikään aivan uusi juttu, sillä jo mummini valmisti samaa juomaa omassa lasitölkissään vuosikymmeniä sitten. Silloin kombucha-viljelmää vain kutsuttiin nimellä volgansieni.

Yrityksistä huolimatta parhaan maistamani kombuchan olen juonut kesällä Tallinnassa Rataskaevu 16 -ravintolassa. Oma reseptini vaatii siis vielä vähän säätämistä. Ehkä jaan ohjeen tänne, kun saavutan viimein täydelliset ainessuhteet?

24 teetä jouluun on

Tämä English tea shopin kalenteri minulla oli viime vuonna. Jos kaapissa olisi tilaa, kalenterin voisi hyvin säästää ja täyttää ensi vuonna itse.

Rakastan joulua enkä häpeile myöntää, että avasin glögikauden jo syyskuussa. Ostin myös teellä täytetyn joulukalenterini heti kun törmäsin siihen Ruohonjuuressa, sillä en aio joutua samaan tilanteeseen kuin kaksi vuotta sitten. Silloin kaikki muut teenhimoiset joulufanit tyhjensivät kalenterihyllyt kaupoista jo marraskuussa, ja minä jäin tyhjin käsin.

On niin ihana herätä aamulla, sytyttää jouluvalot, napsauttaa vedenkeitin kiehumaan ja jännittää, mitä kalenterista paljastuu. Se on osa jouluuni liittyvää mystiikkaa. Toivottavasti tänä vuonna luukusta ei löydy valkosipuliteetä, sillä viime vuonna se ei tosiaan ollut suosikkini. Jos sinäkin innostuit teekalenterista, niitä on esimerkiksi Norqvist-, Pukka- ja English tea shop -merkeillä ja niitä voi ostaa luontaistuote- ja terveyskaupoista.

Herneen verran herkumpaa

Alimmaisena kurkkii tärkein eli hernerouhepihvi! Kuvassa myös toinen suosikkini eli itusalaatti, mutta siitä lisää joku toinen kerta.

Ostin viime talvena Vegemessuilta pussin Myssyfarmin hernerouhetta, ja sitten nyssäkkä hautautui pursuilevaan kuiva-ainekaappiini. Onneksi koitin taas pari viikkoa sitten saada kaaoksen hallintaan, siivoilin hyllyjä ja löysin paperipussukan. Rouheesta saa nimittäin tehtyä maanmainioita kasvispihvejä, ja se on upea kotimainen vaihtoehto soijarouheelle! Pihvit valmistuvat yhdessä kulhossa ja maistuvat sämpylän välissä vegehampurilaisena tai jogurttikastikkeen kanssa lounaseväänä. Tässä pussin kyljestä napattu (ja, heh, toki vähän sovellettu) resepti:

Hernerouhepihvit

Ainekset (noin 8 isoa pihviä)

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 dl hernerouhetta
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 4 dl kasvislientä
  • 4 dl juuresraastetta (esim. porkkanaa, palsternakkaa ja/tai selleriä)
  • 2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
  • loraus soijakastiketta ja tuoreita yrttejä

Tee näin

  1. Silppua sipulit. Laita kulhoon hernerouhe, kaurahiutaleet ja sipulisilppu. Kaada päälle kiehuva kasvisliemi ja anna turvota vartin verran.
  2. Lisää juuresraaste, öljy ja maun mukaan mausteita. Paista öljyssä pikkulettupannulla tai taputtele öljytyin käsin noin sentin paksuisiksi pihveiksi ja paista 200-asteisessa uunissa runsaan vartin verran.

Jasmin Raitakari on Maku-lehden toimittaja ja kasvisruokaintoilija, jonka jääkaapista löytyy aina kauramaitoa, hapankaalia ja porkkanoita. Aamupaloja ja smoothiekulhoja rakastava kirjoittaja päätyy aina soveltamaan reseptejä, kärsii kroonisesta Japanin-matkakuumeesta ja jättää tiskit miehelleen. Hänen lautasellaan on myös aina tilaa yhdelle hernehampurilaiselle.

Julkaistu: 21.11.2018