Meidän Talo

Itse tehtyjä kalusteita ja lapsille tilaa temmeltää! Pesolat remontoivat kotinsa kellarista poikien valtakunnan


Sarianna ja Tero Pesola ostivat 1960-luvun omakotitalon toistakymmentä vuotta sitten. Vuosien mittaan perhe on kasvanut kolmella pojalla ja talon ratkaisut on mietitty uusiksi. Nyt kaikilla lapsilla on omat huoneet, joissa on tilaa leikkiä ja touhuta.
Kuvat Krista Keltanen

Sarianna ja Tero Pesola muuttivat nykyiseen kotiinsa 14 vuotta sitten. Silloin heitä oli vain kaksi ja talon 140 neliötä riittivät hyvin, tilaa oli jopa liikaa.

– Olemme molemmat kotoisin Paraisilta ja tuntui luontevalta ostaa talo tutulta alueelta jo siinä vaiheessa, kun menimme naimisiin. Saimme samalla tarpeeksi tilaa perheen kasvua ajatellen, Sarianna kertoo.

Nuori pariskunta teki vain pientä pintaremonttia, sillä 1960-luvulla rakennettu talo oli siistissä kunnossa. Ei ihan omannäköinen vanhojen omistajien jäljiltä, mutta täysin asuttava. Tärkeintä oli remontoida vanha katto.

– Vaihdoimme ensitöiksemme kauppojen jälkeen talon katon, jotta vesi pysyy ulkona ja talo kuivana.

Sariannan ja Teron keittiö ennen remonttia. Sarianna valitsi keittiöön Ikean eleettömät kaapinovet. Vetimenä toimivat laatikoiden muotokieleen sopivat kolot. Valkoiset keittiönkaapit saivat parikseen välitilaan metallisen Iisi-laatan, jonka voi leikata sopivan kokoiseksi. Laatta kiinnitetään seinään tarralla.

Lapset syntyivät parin vuoden välein, ja vähitellen Pesoloilla heräsi tarve saada lisää makuuhuoneita. Veetille, 8, ja Lennille, 6, tarvittiin omat huoneet. Samassa yhteydessä myös nuorimmainen Tiitus, 4, sai oman huoneen. Tero oli jo pitkään haaveillut uuden, erillisen autotallin rakentamisesta pihalle.

Talon vanha alkuperäinen autotalli toimi lähinnä varastona, ja siksi sen remontoiminen vanhimman pojan makuuhuoneeksi tuntui luontevalta.

– Kellariin muuttaminen tuntui pojista hauskalta seikkailulta, Sarianna kertoo.

Olohuone on suuri ja Sarianna sai sisustettua samaan tilaan myös ruokailuryhmän. Ruokapöydästä tehtiin niin pitkä kuin tilaan vain mahtui. Kaunis lankkupöytä on Sariannan ideoima ja Teron toteuttama. Lankut ovat vanhasta puretusta ladosta, tuolit Veke ja valaisin Aveo Shop.

Tero remontoi autotallista huoneen Veetille ja ulkokalusteille pienen varastotilan, johon pääsee ulkokautta. Vanhat autotallinovet jätettiin paikoilleen, jotta talon julkisivu ei muuttunut.

– Teron rakentama väliseinä varaston ja Veetin huoneen välissä eristää hyvin, ja lämpö pysyy huoneessa.

Visualistina työskentelevä Sarinanna valitsi alakerran lattiamateriaaliksi jalkojen alla lämpimältä tuntuvan vinyylikorkin, joka on akustiikkaominaisuuksiltaan hyvä valinta suureen tilaan. Huoneen pintamateriaalien väreiksi valikoitui vaaleita sävyjä, sillä tilaan tulee pienistä ikkunoista vain vähän luonnonvaloa.

– Valo on niukassa pimeinä talvikuukausina, ja siksi valitsimme kattoon led-plafondin, jota käytetään enimmäkseen julkisissa tiloissa. Sen myötä saimme myös pimeimpiin vuodenaikoihin sopivan kunnollisen ja kirkkaan valaistuksen, Sarianna kertoo.

Mustavalkoiset kalusteet antavat seinän sävylle hyvän kontrastin. Sarianna maalasi Tiituksen huoneen seinään hauskan lumihuippuisen vuoren.

Keskimmäiselle pojalle Lennille kunnostettiin autotalliremontin yhteydessä alakerran aulaan oma soppi, joka erotettiin muista tiloista Ikean sermillä.

Pariskunta oli kunnostanut kellarikerroksen saunaosaston ja kodinhoitotilat ennen poikien syntymää, mutta muutoin kellarikerros oli ollut vähällä käytöllä. Muutoksien myötä kellarista tai oikeammin alakerrasta, joksi sitä nykyään kutsutaan, tuli viihtyisä ja kodikas tila, josta kuuluvat iloiset leikin äänet.

Talon yläkerrassa on veranta, aula, keittiö, olohuone, ruokatila, vanhempien makuuhuone sekä nuorimman pojan, Tiituksen huone.

Saunaremontin yhteydessä alakerran aulatilasta tehtiin suurempi purkamalla väliseinä pieneen huoneeseen. Kun perheen isommat pojat tarvitsivat omat huoneet, Lennille rajattiin oma soppi entisen pienen huoneen paikalle Ikean sermeillä. Alakerta on poikien valtakunta. Lenni saa usein Tiituksen leikkikaverikseen omaan soppeensa, joka on erotettu aulatilasta kirpputorilta löytyneillä Ikean sermeillä. Vanhempien makuuhuone sai sävykseen harmaan. Sarianna on innokas sisustaja ja tykkää uudistaa tiloja maalilla. Makuuhuoneessa oli tilaa myös työpöydälle. Tero teki pöydän ja hyllyn puuosat samalla idealla kuin ruokapöydän.

Sarianna haaveili yli kymmenen vuotta uudesta ja toimivammasta keittiöstä. Kun vanha, edellisten asukkaiden remontoima ja erilaisista kaapeista koottu keittiö tuli tiensä päähän muutama vuosi sitten, Sariannan toive kävi viimein toteen. Pariskunta keksi samalla kaataa keittiön ja alakertaan johtavien portaiden välisen seinän ja samalla portaikosta tuli avarampi ja valoisampi. Myös keittiö tuntuu muutoksen jälkeen tilavammalta.

– Hankimme uudet kaapistot Ikeasta. Ihastuin eleettömiin kaapinoviin, joiden vetimien taustaväriä on mahdollista muuttaa. Ovi näyttää vetimettömältä, mutta vetimenä toimii laatikon muotokieleen sopiva kolo, Sarianna sanoo.

Sarianna ideoi eteiseen hauskan naulakon, jonka Tero toteutti. Arkena naulakko piiloutuu harmillisesti takkien alle.
Kylmä kuisti sai uuden elämän, kun se kunnostettiin ja eristettiin lämpimäksi eteiseksi.
Pesolat remontoivat vähälle käytölle jääneen kuistin lämpimäksi eteiseksi ennen esikoisensa syntymää vuonna 2010. Ulko-ovea ja ikkunoita siirrettiin hieman, jotta tilasta saatiin suurempi ja käytännöllisempi kasvavalle perheelle. Lastenvaunutkin mahtuivat nyt eteiseen. Tero on innokas jenkkiautoharrastaja ja rakensi isänsä kanssa tallin, jossa mahtuu puuhastelemaan. Toinen puoli tallista on pyhitetty kokonaan askartelulle ja autojen tuunaamiselle. Autotallin rakentamisen yhteydessä myös piha kunnostettiin. Tero rakensi muurin istutuksille.

Pesoloiden koti on muotoutunut vuosien saatossa omannäköiseksi. Muutoksia on tehty pikkuhiljaa aina tarpeen mukaan. Perheen suurena apuna kaikissa remonteissa on ollut Teron taitava kirvesmiesisä, jonka kädenjälki näkyy lähes joka huoneessa.

Nyt talo on kunnostettu sisäpuolelta olohuonetta lukuun ottamatta lattiasta kattoon, ja kaikki tuntuu vihdoin olevan niin kuin silloin joskus talon ostanut nuoripari haaveili. Puuhaa toki vanhassa talossa riittää. Keväällä jatkuvat ulkotyöt, kun vanha mineriittilevy korvataan puuverhoilulla talon takapuolelta.

– Haaveilen myös ulko-oven ja terassin rakentamisesta takapihalle, Sarianna sanoo ja naurahtaa, ettei häneltä lopu ideat kesken.

1960-luvulla rakennetussa talossa on 140 neliötä. Ulkoremontissa vanha mineriittilevy korvattiin puulaudoituksella ja talo sai kauniin vaaleanharmaan sävyn. Uudet rappuset tehtiin puusta vanhojen kiviportaiden päälle.
Julkaistu: 29.3.2019