Viherpiha

Maalaispuutarha viljapellon laidalla on Heidin lempipaikka: "En kaipaa kotoa kesäisin minnekään muualle, maalaiselämä on juttuni"

Maalaispuutarha viljapellon laidalla on Heidin lempipaikka: "En kaipaa kotoa kesäisin minnekään muualle, maalaiselämä on juttuni"
Oma puutarha viljapellon laidalla on Heidi Saarisen lempipaikka maailmassa. Kukkien ystävä muokkaa sen ilmettä sesongin mukaan vaihtuvilla ruukkuasetelmilla.
Kuvat Teija Tuisku

Tuuli tuntuu iholla leppeänä ja lämpimänä, kirkas auringonvalo sytyttää ukkolaukkojen ja tulikellukoiden sähäkän väriset kukat entistäkin kirkkaampaan hehkuun. Mehiläiset surraavat uutterasti laukkojen kukissa tankkaamassa mettä. Pääskyset tekevät uhkarohkeita syöksyjä taivaalta, kauempana kuuluu ruisrääkkä. Sen erikoinen ääntely muistuttaa sitä, kuin joku vetäisi vanhaa mekaanista kelloa.

Kevät on ollut pitkään viileä, mutta nyt, kesäkuun puolivälissä, tuntuu vihdoin ensimmäistä kertaa kunnolla kesältä. Heidi Saarinen kohottaa katseensa kukkapenkkien yli lähellä lainehtivalle ohrapellolle, hengittää syvään ja hymyilee.

– Tuo on minun mereni. En kaipaa kotoa kesäisin mökille tai minnekään muualle. Maalaiselämä on täysin minun juttuni.

Saaristen komea satavuotias kotitalo, Nummelan tila, on Heidin miehen Jarkon lapsuudenkoti. Pariskunta asui aiemmin muutaman sadan metrin päässä tavallisessa Siporex-talossa, mutta kun perhe alkoi kasvaa, he vaihtoivat kotia päittäin Jarkon vanhempien kanssa.

Jätti- ja ukkolaukat hallitsevat keskikesällä Saaristen sisäänkäynnin perennapenkkiä. 2000 neliön puutarha sijaitsee Nurmijärven Nukarissa vyöhykkeellä II. Heidin puutarha on maalaispuutarha, jonka ilme muuntuu sesongin mukaan vaihtuvilla ruukkukasveilla.
Heidin mielestä omenapuut ja muut vanhat pihapuut ovat puutarhan runko. Ne langettavat kiinnostavia varjoja ja tuovat levollista tunnelmaa.
Omenatarhan vieressä olevassa kasvihuoneessa kasvaa ruohosipulia ja muita yrttejä, tomaatteja ja avomaankurkkuja.

Saaristen elämä pyörii työaikanakin kotipiirissä. Jarkko viljelee taloa ympäröiviä kaura- ja mallasohrapeltoja, aiemmin omaa kukkakauppaa pyörittänyt Heidi järjestää suosittuja kukka- ja kädentaitopajoja vanhaan navettaan rakennetussa verstaassaan.

Heidi vaihtaa kesäkukkien teeman joka vuosi.

– Kukkien ja kaiken kauniin kanssa puuhaaminen on minulle sydämen asia, enemmän kuin työtä. Teen joka sesonki omaankin puutarhaani uudet asetelmat. Ensimmäiset sipulikukkaruukut asettelen paikoilleen, kun maa on vielä lumen peitossa.

Keskikesällä kesäkukkia ja muita ruukkukasveja yhdisteleviä asetelmia on kaikkialla puutarhassa. Heidi vaihtelee niiden värimaailmoja hempeästä romantiikasta moderniin mustaan. Aina mukana on myös pieni ripaus rosoa.

Kotitalon rappusilla limetinvärisen koristebataatin, harmaalehtisen salvian ja kuningasbegonioiden kanssa kukkii mustia petunioita, pinkkejä pelargoneja, syvän violetteja heliotrooppeja ja ’Magical Four Seasons’ -ruukkuhortensia, jonka kukinta saattaa kestää jopa 150 päivää.

Viime aikoina vannoutunut kukkaihminen on innostunut yhtä enemmän lehtimuodoista ja koristeheinistä. Tänä kesänä Heidi on korvannut niillä valtaosan kukkivista ruukkukasveista.

Kesäkeittiössä on tilaa isollekin porukalle. Heidi kestitsee siellä myös kukkatyöpajojensa osallistujia. Naapurin Eikka-koira on tuttu vieras Saaristen puutarhassa.
Adiantumi eli hiussaniainen viihtyy kesät varjossa viileässä tiilirakennuksessa. Heidi tuo sen talveksi takaisin sisään. Kesäkeittiön seinustalla kasvaa tavallista ja limetinväristä humalaa.
Kesäkeittiön seinämateriaalina on jykevää seulaverkkoa, jota pitkin kiipeää kiinanlaikkuköynnöstä.

Heidi on muutenkin muokannut puutarhaa vähitellen enemmän oman makunsa mukaiseksi. Aiemmin valtaosa pihasta oli varattu marjapensaille, joita oli kaikkiaan 170. Jarkon äiti keräsi marjasatoa torimyyntiin, nyt Heidin pieni hyötyviljelmä mahtuu kasvihuoneeseen. Vihannes- ja hedelmäsadon lisäksi Saariset herkuttelevat nykyään myös oman mehiläistarhan hunajalla.

Puutarha on laajojen nurmialueiden ansiosta yhä avara ja ilmava, mutta Heidi on koonnut känkkyräisten omenapuiden alle suureen perennaryhmään kuunliljoja ja muita kaunislehtisiä puolivarjon perennoja. Jokaisessa puussa on runsasta pikkulinnustoa varten pönttö tai pari.

Takapihan katseenvangitsija on upea kesäkeittiö, jonka vanhoista ikkunoista kootun laajennoksen Jarkko ja Aleksanteri-poika rakensivat Heidin 50-vuotislahjaksi. Saariset ruokailevat siellä koko kesäkauden ajan ja jatkavat iltaa kesäkeittiön takkatulen lämmössä istuskellen.

Talon seinustan ruukuissa komeilee violettien rautayrttien ja petunioiden, valkoisten lumihiutaleiden ja koristebataattien kanssa runkoruusuja sekä köynnöstävä ruusu.
Kerrannaiskukkainen miljoonakello on helppohoitoinen kesäkukka. Sen kuihtuneita kukkia ei tarvitse nyppiä pois.
Juureton mehiruusu säilyy täysin ilman hoitoa koko kesän esimerkiksi hiekkaruukun pinnalla.
Heidi on istuttanut peltiruukkuun köynnösruusun seuraksi kaksiväristä minttua, salviaa ja kuningasbegoniaa.
Peikonpähkinä on varttunut kymmenessä vuodessa pikkuruisesta taimesta komeaksi känkkyräksi. Sen alla kasvaa kuunliljoja, tuoksukurjenpolvia ja muita varjon perennoja.
Olen kukkien suuri ystävä, mutta puutarhamme vanhat puut ovat minulle kuitenkin kaikkein rakkaimmat kasvit.

Heidi kertoo suosivansa lajeja, jotka mieluummin leviävät vähän liikaa kuin kasvavat kituliaasti. Ylimääräiset taimet on hänestä helppo nyhtää pois. Heidi käyttää omia kasvatteja usein myös sidontatöissään. Kesäkukkien kehystämälle kotiovelle johtavan pihatien vieressä kulkee pitkä ja rehevä kukkapenkki, jossa ukkolaukat ovat nyt pääosassa. Päivänliljat, pionit ja jättipoimulehdet avaavat kukkansa niiden jälkeen.

– Haluan, että sisääntulomme on aina sievä. Sen ansiosta tulen joka kerta hyvälle tuulelle kotiin tullessani.

Pihatien toisella puolella komeilee rakennusten kanssa samaa ikäluokkaa oleva valtava omenapuu. Virtas-puuksi kutsuttu nestori on aikoinaan kasvatettu siemenestä. Heidin mielestä sen isoista ja vahvan makuisista hedelmistä tulee maailman parasta sosetta. Pelloilta puhaltavia tuulia hajottavat myös komean kokoiset tammi, saarni, poppeli ja muut seniori-ikäiset jalopuut.

– Olen kukkien suuri ystävä, mutta puutarhamme vanhat puut ovat minulle kuitenkin kaikkein rakkaimmat kasvit. Ne ovat kuin meitä suojelevia lempeitä jättiläisiä.

Heidin vinkit ruukkuistutuksiin

1. Satsaa sisäänkäyntiin

Somista kotioven ympäristö sesongin mukaisilla ruukkukasveilla kutsuvaksi. Se on kuin lämmin tervetulotoivotus sekä kotiin palaaville perheenjäsenille että sinne saapuville vieraille.

2. Valitse teemaväri

Mieti, millaista tunnelmaa haluat kasveilla luoda. Kylmät sinisävyt ja valkoiset kukat näyttävät raikkailta, vahvat tulivärit herättävät huomiota leiskunnallaan varsinkin auringossa. Vihreät lehtikasvit luovat asetelmiin levollisen vaikutelman.

3. Ota huomioon valo-olot

Suunnittele kasvivalinnat vallitsevien valo-olosuhteiden mukaan. Paahteessa menestyvät nahkealehtiset mehikasvit, varjossa viihtyvät esimerkiksi verenpisarat ja kaunislehtiset liisukat.

4. Kokoa ryhmiä

Istuta isoon astiaan useita lajeja. Erilaiset kasvutavat, kukkamuodot ja lehtivärit korostavat kauniisti toisiaan. Kookkaat ruukut helpottavat myös kastelua, sillä suuri multatila kuivahtaa pientä hitaammin.

5. Huolla hyvin

Huolehdi kastelusta ja lannoituksesta ja poista kuihtuneet kukat säännöllisesti. Korvaa huonokuntoiset kasvit uusilla, niin ruukkuasetelma säilyy pihan kaunistuksena koko kesän.

Tulikellukan oranssinhehkuiset kukat ja nukkapähkämön hopeiset ja karvaiset lehdet tuovat kontrastia laukkojen uhkeille kukkapalloille ja intensiiviselle värille. Laukkojen lehdet kuihtuvat pian rumiksi. Heidi painelee ne sitten näkymättömiin muiden kasvien sekaan. Koristeelliset siemenkodat saavat jäädä esille.
Julkaistu: 29.4.2020
Kommentoi »