Kun avaa keltaiset ikkunaluukut, voi katsella järveä, tavallaan. Järvessä tosin aaltoilevat viljat. Jos elettäisiin vielä vuotta 1920, kurkistelisimme ikkunoista Jurvan järven aaltoja. Yksi Etelä-Pohjanmaan suurimmista järvistä kuivatettiin aikoinaan tulvien vähentämiseksi. Laihian kirkkoherran kerrotaan laittaneen hankkeen aluille jo vuonna 1755. Lopullinen kuivatus tehtiin vasta vuonna 1970.
Ennen remonttia saunassa oli puun lämpökäsittelyyn tarkoitettuja telineitä.
Maiseman tarina on vahva, sillä on juuret pohjalaisessa maassa. Sama koskee rakennusta, joka palvelee tätä nykyä Hannan ja Ollin saunana. Varsinaista rakennusvuotta ei tiedetä. Perimätiedon mukaan saunassa olisi tehty lämpöpuuta ja saunatuvassa pidetty puita. Rakennuksen ulkomuoto voisi viitata myös eläinten suojapaikkaan, vaikka sen lähettyvillä on varsinainen navettakin.
– Varmuutta tarinoiden paikkansapitävyydestä ei voi antaa. Rakennus koostuu hirsi- ja lautaosasta, jotka ovat varmasti eri ajoilta.
Oveen on maalattu vuosiluku 1953, eli silloin on tehty rakennuksen jokin osa, Olli kertoo.
Punamullattu rakennus sijaitsee Hannan ja Ollin tilan mailla, joten mökkimatka on kovin lyhyt.
Lähtötilanne ei ollut kovin ruusuinen: Yli kolmekymmentä vuotta käyttämättömänä ollut rakennus oli pullollaan sahanpurua. Saunan ympäristö oli täynnä ryteikköä ja kiviä, joita oli kerätty pelloilta vuosien varrella.
Sahanpurukasat katosivat kottikärryillä ja pohjalaisella tahdolla.
– Olihan tämä aika epätoivoisen näköistä remontin alkaessa. Sahanpurukasat katosivat kuitenkin kottikärryillä ja pohjalaisella tahdolla, Hanna kertoo.
Likaisin ja työläin vaihe oli katon vanhojen eristeiden tyhjentäminen. Olli urakoi veljensä kanssa turvepaakkueristeet saunan välikatolta pois. Hannan isä oli korvaamaton apu rakentamisessa. Ensin he tekivät saunaan lattian, puhdistivat seinät ja rakensivat lauteet. Sen jälkeen oli vuorossa kesämajaksi kutsutun saunatuvan lattian tekeminen.
– Murhetta matkaan toi sisälle satanut vesi. Alkuperäinen saunatuvan seinien harvalaudoitus oli puiden kuivatuksen vuoksi kovin harva, Olli kertoo.
Muutaman sateisen kesän jälkeen Hanna ja Olli päättivät kunnostaa seinät lyömällä harvalaudoituksen päälle sateelta suojaavat laudat. Samalla rakennus sai ikkunaluukut. Luukkujen avulla pelloilta puhaltava kuuluisa Pohjanmaan tuuli pysyy loitolla mutta näkymä avoimena.
– Meillä on kaikki tässä kesämajassa. Se on suojainen paikka tuulella ja sateella. Aurinkoisina päivinä avataan ikkunaluukut ja pariovet, jolloin meillä on terassitunnelma, Hanna sanoo.
Hannan lempipaikka saunassa on keinutuoli, jossa kiikutellen saa lempeimmät löylyt.
Saunaremontissa oli tärkeintä säilyttää hirsien sinne tuoma tunnelma. Käytännössä kaikki muu sai lähteä ja rakentaminen alkaa aivan alusta. Kiuas päätettiin sijoittaa keskelle tilaa, ja lauteet kiertävät sitä u:n muodossa. Kaikki ylälauteet ovat irtopenkkejä, joten istuinpaikkoja voi muokata. Lisäksi saunan nurkassa odottaa yllätys.
– Minulla on ihan oma paikkani saunassa. Keinutuolissa on parhaat löylyt minunlaiselleni lempeissä lämmöissä viihtyvälle, Hanna paljastaa.
Saunan kuutiomäärä on hurjat 40. Ihan pienellä lämmönlähteellä sitä ei lämmitettäisi. Virolaisessa vankilassa tehty kiuas riittää tuomaan riittävästi lämpöä. Jykevä ulkomuoto syntyy piipun ympärillä olevasta kivimassasta.
Juhannussauna oli pariskunnan tähtäimessä koko remontin ajan. Vain kiukaan harmillinen jumittuminen terminaaliin oli este haaveen toteutumiselle.
– Saunoimme ensimmäisen kerran viikko juhannuksen jälkeen. Silloin se harmitti, mutta tuntuihan se silti melkoisen hienolle vihkiä sauna käyttöön, Olli sanoo.
Mökin sisustus on koottu sieltä sun täältä. Kaupasta ei ole ostettu uutena mitään. Hannan sisustustyyli on talonpoikainen ja mennyttä aikaa kunnioittava. Jos hän hankintavastaavana innostuu liikaa, pidetään kesämajassa kaikille avoin kirpputori.
– Innoissani ostin tänne sohvan Kristiinankaupungin tapahtumasta. Myyjä oli varma, ettei ostokseni mahdu maastoauton tavaratilaan, mutta niin se vain mahtui – vaikka olikin sentistä kiinni, Hanna kertoo.
Kesämökillä on ihaninta lämpiminä loppukesän päivinä, jolloin paljun piipusta taivasta kohti kurotteleva savu kertoo mökkiläisten olevan pian lempipuuhissaan. Kesämajassa luetaan ja kahvitellaan veden lämpenemistä odotellessa tai otetaan pienet päiväunet. Illan hämyn laskiessa on saunavuoro valmis.
– Upein tunnelma on kurkien kokoontumisajojen aikaan. Lämpimässä paljussa hämärän laskiessa ei kuulu muuta kuin kurkien laulu pelloilta, Hanna kuvailee.
